Julkaisemme Rescueyhdistys Kulkurit ry:n perustajajäsenen Sini Isakssonin taustoittavan mielipidekirjoituksen Romanian katukoiraongelman laajuudesta.
Pintaa syvemmällä Romanian katukoiraongelmassa
Romaniassa on viimeisen 20 vuoden ajan säännöllisin väliajoin yritetty ratkaista niin sanottua katukoiraongelmaa koirien joukkotuhoamisilla. katukoirien arvioitu lukumäärä on kuitenkin pysynyt samana.
Romaniassa on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan noin 2-5 miljoonaa koditonta koiraa. Koiratilanteen parantamiseksi tarkoitetut varat valuvat Romaniassa eri virkamiesten ja heidän liikekumppaniensa taskuihin. Samaan aikaan sadattuhannet kaduilta väkivaltaisesti pyydystetyt koirat kuolevat päivittäin nälkään, janoon ja sairauksiin sadoilla kunnallisilla tarhoilla ympäri Romaniaa. Koiria lopetetaan öisin muun muassa hakkaamalle ne pesäpallomailoin kuoliaaksi, jotta uusille tulokkaille saadaan tilaa. Näin virkamiehet tekevät koirilla bisnestä Romaniassa.
Rescueyhdistys Kulkurit ry on valinnut auttamiskohteekseen Romanian. Yhdistyksellä on laaja kontaktiverkosto Euroopassa ja näin he ovat mahdollisimman reaaliaikaisesti perillä mitä ja miksi Romaniassa milloinkin tapahtuu katukoiraongelman ympärillä liikkuvien kysymysten parissa. Kulkurit ovat keskittyneet ongelman ratkaisuun siellä mistä se on lähtöisin. EU-tason vaikuttaminen ja steriloinnit ovat yksi tärkeimmistä toimintatavoista.
Vuonna 2014 Kulkurit ovat rahoittaneet lähes 1000 koiran steriloinnin Romaniassa. He auttavat ja tukevat yhteistyökumppaneitaan taistelussa koirien huonoa kohtelua vastaan ja ovat muun muassa rahoittaneet yhdelle yhteistyökumppaneistaan uuden paremman tarhan rakentamista.
Ongelman lähtökohdat
Kodittomilla koirilla on Romaniassa pitkä historia. Kuluneiden vuosisatojen aikaan koiria on tapettu massoittain onnistumatta kuitenkaan ratkaisemaan ongelmaa pysyvästi. Viimeisin Romanian katukoirakriisi alkoi 80-luvun lopulla, kun diktaattori Ceausescu halusi tehdä maatalousyhteiskunnasta urbaanin, teollisen Romanian.
Maataloudesta elantonsa hankkineet ihmiset pakotettiin muuttamaan kaupunkeihin isoihin kerrostalokomplekseihin. Kaupungistuminen johti yhteiskunnan ylikansoittumiseen ja elintarvikepulaan. Kaupunkiasuntoihin ei saanut ottaa lemmikkejä mukaan, ja tuhansittain koiria jätettiin maaseuduilla selviytymään oman onnensa nojassa.
Kaupungeissa koirat päästettiin kaduille. Ne lisääntyivät nopeasti ja pian tienoot olivat täynnä ei-kenenkään koiria. Ceausescun teloitukseen vuonna 1989 mennessä koirapopulaatio oli kasvanut miljooniin. Ihmiset eivät voineet yhtään sen paremmin.
Ongelmana Romaniassa eivät ole katukoirat vaan vapaana liikkuvat koirat. Tänä päivänä vähintään 90 % Romanian koirista ei ole steriloitu, mutta ne saavat liikkua ja paritella vapaasti.
Arviolta 5 miljoonaa koiranpentua syntyy joka vuosi Romanian maaseudulla. Osan pennuista tappavat omistajat, osa hylätään kaduille, pelloille ja metsiin.
Romanialaiset hävittävät koiria kuin roskaa. Yliajettuja koiria jätetään kitumaan tienvarteen takapää halvaantunteena. Koiria kidutetaan muun muassa sytyttämällä ne tuleen selkäpuolelta, puukottamalla sokeiksi, laittamalla pennuille rautalankaa kaulaan, jotta se pureutuu ihoon kiinni koiran kasvaessa.
Koiria otetaan kiinni ja viedään kaatopaikalla olevaan metallihäkkiin. Siellä ne heitetään edellisten koirien päälle. Kun häkki on täynnä ja koirat ovat kuolleet toistensa päälle, häkki tyhjennetään ja aloitetaan täyttämään sitä uudestaan.
Ensisijaisesti tulilinjalle joutuvat kiltit, ihmisiin luottavasti suhtautuvat koirat, jotka on helppo napata kiinni. Selviytymiskykyisimmät, enemmän ihmisistä vieraantuneet koirat sen sijaan pakenevat ihmisten ulottumattomiin laita-alueille ja metsiin, jossa niiden kiinnisaaminen on epätodennäköisempää ja ne pääsevät lisääntymään. Jäljelle jääneet koirat vain vahvistuvat ja lisääntyvät.
Eutanasia romanialaisittain
Romaniassa koirien eutanasia ei tarkoita hiljaista vaipumista ikiuneen eläinlääkärin pöydällä. Käytetyin eutanasian keino on koirien kerääminen tarhoille, ja niiden näännyttäminen nälkään ja janoon. Väkivaltaisen pyydystämisen suorittavat rankkurit. Ahtaat häkit ovat täynnä koiria; pentuja, vanhuksia, tiineitä narttuja, kotikoiria. Käytännössä tarhat ovat nälkää näkevien, keskenään stressin takia tappelevien ja lisääntyvien, sairaiden koirien keskitysleirejä.
Eutanasia romanialaisittain on myös kuoliaaksi hakkaamista, autolla päälle ajamista, polttamista, kuristamista rautalangalla, myrkyttämistä ja hirttämistä. Tällaiset kuolemat ovat hitaita ja tuskallisia. Luoteihin tai lääkkeillä tehtävään lopettamiseen ei ole varaa, tai edes halua.
Esimerkkejä tehottomasta koirien hävittämisestä on muun muassa vuonna 2001 Traian Băsescun, silloisen Bukarestin pormestarin, käynnistämä kampanja, joka johti noin 144 000 katukoiran tuhoamiseen yksistään maan pääkaupungissa.
Vuosien 2001-2007 aikana tappamisiin käytettiin lähes 9 000 000 euroa. Vuosina 2008-2010 Constantan kaupungissa lahdattiin 20 000 koiraa, ja siihen käytettiin 1 500 000 euroa. Yli 20 vuoden ajan on kodittomia koiria jahdattu, pyydystetty ja lopetettu mitä julmimmin keinoin. Ongelma ei ole ratkennut. Päinvastoin. Koirakanta jatkaa kasvuaan. Ihmisten hyvinvointi ei ole lähellä EU-tasoa myöskään.
Miksi katukoirien määrä ei vähene - Bisnestä koirien kustannuksella?
Miksi Romania ei saa hoidettua katukoiraongelmaa, vaikka moni muu maa on siihen pystynyt? Sitä tuskin halutaan tehdä, sillä katukoirat tuottavat isoja tukirahoja paikallisten poliitikkojen taskuihin.
Korruptoituneessa Romaniassa kunnallisten koiratarhojen varat menevät tulospalkkauksella toimiville rankkureille sekä tarhojen ylläpitäjien ja heidän verkostojensa taskuun. Koirat ovat bisnestä, jolla virkamiehet ja heidän liikekumppaninsa tekevät rahaa. Samalla eläimet kärsivät suunnattomasti.
Romanian pääkaupungissa Bukarestissa koiran kiinniotosta maksetaan noin 50 euroa. Laskennallinen hinta yhden koiran rankkuriketjun läpimenemiseen eli kiinniotto-säilytys-tappaminen on pitkälti yli 200 euroa. Tämä tarkoittaa, että paikallistason virkamiehet allokoivat valtion kassasta ammennettuja rahoja eteenpäin yksityisille rankkuriyrityksille toimien näiden kanssa kiinteässä yhteistyössä.
Summa vastaa melkein puolta keskiverto romanialaisen kuukausipalkasta. Yeensä rankkuriyritykset ovat hyväveliverkostolaisia. Bukarestissa esimerkiksi rankkurifirmoista yksi on muuttoyritys ja yksi hammaslääkäriyritys. Kyseessä on puhdas korruptio.
Romania saa EU-tukia. Epäilyksen aihe on Romanian hallinnon kyky ottaa vastaan niitä. Ongelmia on varsinkin paikallistasolla, jossa ei ole koulutettua ja kielitaitoista henkilökuntaa hoitamaan paperiasioita ja jakamaan varoja tarkoituksenmukaisesti.
Romanialle on korvamerkitty noin 40 miljardia euroa EU-tukia vuosille 2014−2020 (lähde: Ulkoasiainministeriö). Menevätkö ne rakennekehityksen sijaan korruption ruokkimiseen?
Eläinsuojeluhdistykset ovat huolissaan siitä, rahoittaako EU epäsuorasti Romaniassa tapahtuvaa katukoirien teurastusta, sillä korruptio on Romaniassa maan tapa ja koiratarhat ovat yksityisiä firmoja, joilla on vahvat kytkökset Romanian poliittiseen eliittiin. Se, mikä pohjoismaissa koetaan epäkorrektiksi, ei juurikaan aiheuta romanialaiselle virkamiehelle harmaita hiuksia.
Ongelmaan on ratkaisu, jos sitä haluttaisiin toteuttaa
Ainoa pitkän aikavälin toimiva ratkaisu katukoiraongelman pysyvään ratkaisuun on syntyvyyden säännöstely sterilointiohjelmilla ja sinnikäs valistus. Tämä on ollut myös maailman terveysjärjestö WHO:n suositus jo vuodelta 1991. Tällä metodilla on saatu aikaan toivotunlaisia tuloksia muualla maailmassa.
Mitä enemmän koiria pystytään steriloimaan niin, että vapaana liikkuisi mahdollisimman paljon lisääntymiskyvyttömiä koiria, sitä nopeammin koirakanta pienenisi. Kun steriloidut koirat vapautettaisiin kaduille sen sijaan, että niitä säilöttäisiin pienissä häkeissä kärsimässä, sitä vähemmän jäisi tilaa lisääntyä sellaisille koirille, joita on hankala saada kiinni. Koirakannan pienenemisen myötä saataisiin nopeammin kuriin myös korruptoituneiden viranomaisten ja heidän verkostojensa koirilla tekemä likainen liiketoiminta.
Lähteet ja lisätietoja:
www.kulkurit.fi
Fifirock.com
Teksti: Sini Isaksson
Linkki ohjelmaan Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/2372305
Katsottavissa 23.12.2015 saakka.
