Hyppää pääsisältöön

Elokuvan aloittamisen taito

Osa Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan julisteesta.
2001: A Space Odyssey on yksi mieleenpainuvimmista elokuvan aloituksista. Osa Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu -elokuvan julisteesta. 2001: a space odyssey

Elokuvan alussa katsojan voi hurmata ensi silmäyksellä tai menettää hänet iäksi. Mutta millainen on hyvä elokuvan alku? Kuinka tärkeitä ovat ensimmäiset kuvat? Filmiryhmä paneutuu aloittamiseen.

Elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa määrittelee hyvän alun näin: Hyvä elokuvan alku kertoo pelin säännöt. Se kertoo, millä rekisterillä tarina kerrotaan, millaisella tunneskaalalla liikutaan. Se vihjaa, mikä tarinan suhde on todellisuuteen. Alku näyttää elokuvan rytmin.

Vuoksenmaan kanssa samaa mieltä ovat tutkija Antti Alanen ja leikkaaja Harri Ylönen, aloittamisen ammattilaisia hekin. Alanen katsoo ja tutkii työkseen elokuvia Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa, Ylönen tekee aloitusratkaisuja yhdessä ohjaajien kanssa. Hän on leikannut mm. elokuvat kuin Napapiirin sankarit, Tummien perhosten koti ja Aikuisten poika.

Elokuva voi alkaa melkein miten vain. Se voi aloittaa syntymä, se voi alkaa kuolemalla, rakoilevalla idyllillä, valmistautumisella johonkin. Elokuva voi alkaa hahmojen esittelyllä, paljon kertovalla yksityiskohdalla tai kokonaan itsenäisellä prologilla. Alku voi olla sysäys tai pitempi kohtaus, nopea ja dynaaminen tai hidas, joskus jopa täysin triviaali keskustelu. Filmiryhmässä pohditaan myös voiko hyvä alku pelastaa huonon elokuvan?

Yksi elokuvahistorian kuuluisimmista aluista näyttää elämän arvoituksen ihmeen:

Alku voi kertoa koetusta:

Elokuvat alkavat myös usein viittauksella kuolemaan tai toispuoleiseen:

Alku voi olla montaasi:

Elokuvien aloituksia käsittelevän Filmiryhmän on toimittanut Anna Tulusto. Se on kuultavissa Yle Radio 1:ssä torstaina 1.1.2015 sekä sen jälkeen Areenassa.

Filmiväen suosikkialkuja

Filmiryhmä kokosi myös muilta elokuva-alan ihmisiltä mieleenpainuvia aloituksia. Näin he vastasivat:

Lasse Saarinen, tuottaja:

Robert Altman: The Player
”10-minuuttinen kamera-ajo Hollywood-studiolla. Maaginen ajoitus ja katsojan vieminen mukaan elokuvaan.”

Juha Lehtola, elokuvaohjaaja :

Steven Spielberg: Kadonneen aarteen metsästäjät
”10 minuutissa näemme kaiken tarvittavan arkeologi Indiana Jonesista. Hän on taitava, peloton, hänellä on salatietoa. Juuri kun olemme katsojina ihastuneet häneen, hänet petetään. Hän joutuu pahimpaan pulaan ja saamme tietää hänen pahimman pelkonsa. Jännittävä jakso, jolla katsoja pakotetaan samastumaan päähenkilöön. Periamerikkalaisen dramaturgian parhaimmistoa.”

Steven Poliakoff: Close my eyes
”Murheellinen nainen tapaa vanhan ystävänsä. He juovat, juttelevat, kövelevät Lontoon kaduilla ja yllättäen nainen suutelee ystäväänsä. Sen jälkeen katsojalle paljastuu, että ystävä on naisen veli. Taitavasti rakennettu alku, joka päättyy täydelliseen yllätykseen.”

Michael Winterbottom: Tristam Shandy
”Mies kävelee kohti kameraa ja ilmaisee katsojalle, että nyt aletaan katsoa elokuvaa, joka tuskin mitenkään noudattaa kirjaa, jonka pohjalta pian nähtävä elokuva on tehty.”

Pekko Pesonen, käsikirjoittaja:

Nicolas Winding Refn: Drive
”Tyypillinen toimintaelokuva-alku eli ei liity mihinkään, esittelee vaan maailman ja sankarin todella upeasti. Katsomisen olisikin voinut pättää siihen.”

Harmony Corine: Spring Breakers
”Skrillexin biisillä ja bilekuvastolla kerrotaan oikeastaan koko elokuvan sisältö. Mikä ei tietystikään ole ihan fiksua, mutta onpahan hieno alku.”

Dome Karukoski, ohjaaja:

Stanley Kubrick: 2001: Avaruusseikkailu
Sergio Leone: Huuliharppukostaja
Martin Scorsese: Kuin raivo härkä
Francis Ford Coppola: Kummisetä

Riina Hyytiä, tuottaja:

Krzysztof Kieslowsky: Kolme väriä: Sininen
”Perhe autossa hetki ennen onnettomuutta.”

Jean-Pierre Jeunet: Amélie
”Alun montaasi jossa orgasmit ja käsi papupurkissa herättivät aistit ensimmäisten minuuttien aikana.”

Kalle Kinnunen, elokuvakriitikko:

Don Siegel: Likainen Harry
”Noin 30 sekunnissa otetaan katsojalta luulot pois, esitellään elokuvan asetelma ja pistetään lopullisesti lukkoon Clint Eastwoodin valkokangaspersoona seuraavien 40+ vuoden ajaksi.”

Pertti Avola, elokuvakriitikko:

Elia Kazan: Alaston satama
Nicholas Ray: Nuori kapinallinen
Sergio Leone: Huuliharppukostaja

Samu Heikkilä, leikkaaja:

Stanley Kubrick: 2001: Avarusseikkailu
”Musiikin ja kuvan käyttäminen oli aivan uudenlaista elokuvan valmistumisen aikaan (1968). Se miten jouset soittavat ja Zarahustra alkaa. Se oli käänteentekevä, filosofinen lähestymistapa ison studion isolla rahalla tehdyksi elokuvaksi.”

Alasen ja Ylösen lista

Vuoden 2015 ensimmäisessä Filmiryhmä on elokuvafanin aarrearkku. Aloittamista analysoidessaan tutkija Antti Alanen ja leikkaaja Harri Ylönen tulivat maininneeksi yli kolmekymmentä eri elokuvaa:

Aikuisten poika
Arabian Lawrence
Avaruusseikkailu: 2001
Casablanca
Citizen Kane
Close my eyes
Eyes Wide Shut
Faro
Frankenstein
Hiroshima, rakastettuni
Huuliharppukostaja
Ilmestyskirja. Nyt
Kauriinmetsästäjät
Kesäleski
Kohtalon tuomio
Kolme väriä: Sininen
Kummisetä
Kulta-aika
Kuollut saapuessaan
Likainen Harry
Love Story
Lumikki ja seitsemän kääpiötä
Mafiaveljet
Magnolia
M – kaupunki etsii murhaajaa
Malcolm X
Napapiirin sankarit
Ossessione
Piukat paikat
Reservoir Dogs
Tiikerikissa
Tummien perhosten koti
Tuulen viemää

Filmiryhmä Yle Radio 1:ssä torstaisin klo 17.20-18.00, uusinta seuraavana tiistaina klo 21.15 sekä ensilähetyksen jälkeen Areenassa.

Kommentit
  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri