Hyppää pääsisältöön

Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

ministeri von fieandt, kuvituskuva
ministeri von fieandt, kuvituskuva Kuva: Museovirasto, muokkaus: Leo Kosola/Yle sota39

Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla he eivät voineet pysyä vain omalla tontillaan, kun rauhankysymykseen täytyi vastata. Kuten kovaäänisemmät kollegansa, myös hallituksen hiljaiset jakautuivat mielipiteissään kahteen leiriin.


Pikalinkit ministereihin (pääset suoraan kuhunkin ministeriin klikkaamalla allaolevaa linkkiä):

Ernst von Born
Mauno Pekkala
P. V. Heikkinen
Juho Koivisto
Väinö Salovaara
V. A. Kotilainen
K-A. Fagerholm
Rainer von Fieandt

Ernst von Born (sisäasiainministeri)

sisäasiainministeri Ernst von Born
sisäasiainministeri Ernst von Born Kuva: Pekka Kyytinen / Museoviraston kuvakokoelmat ernst von born

Rooli politiikassa ennen talvisotaa

Ammattipoliitikko ja RKP:n puheenjohtaja. Oli ollut yhtäjaksoisesti kansanedustajana vuodesta 1919 ja ensimmäistä kertaa ministerinä vuonna 1931.

Miksi valittiin kriisihallitukseen?

Pääsi Cajanderin hallitukseen, kun sen pohjaa haluttiin laajentaa syksyllä 1938. Cajanderin hallituksen sisäministerillä, Urho Kekkosella, ei ollut asiaa Rytin hallitukseen, joten von Born sai hänen paikkansa.

Kyyhky vai haukka?

"Kantani on suurin piirtein sama kuin Hannulan, Söderhjelmin ja Salovaaran. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa taistelua, sillä näillä ehdoilla ei voi ajatella rauhaa." Korosti kannassaan kansan yleistä mielipidettä, joka oli rauhantekoa vastaan. Oli myös sitä mieltä, että maan johdon pitäisi avoimemmin kertoa aikeistaan.

Ura sodan jälkeen

Sisäministeriön toiminta sivusi monesti päämajan toimintaa, eikä von Born halunnut kinastella sen kanssa. Tämä saattoi olla iso syy sille, miksi hän jatkoi sisäministerinä myös talvisodan jälkeisessä hallituksessa.

Mauno Pekkala (valtiovarainministeri)

valtiovarainministeri mauno pekkala
Mauno Pekkala valtiovarainministeri mauno pekkala Kuva: Tenhovaara / SA-kuva mauno pekkala

Rooli politiikassa ennen talvisotaa

Pekkala tuli valtakunnanpolitiikkaan Väinö Tannerin vähemmistöhallituksen maatalousministerinä vuonna 1926. Ensimmäisellä hallituskaudellaan hänet valittiin eduskuntaan ja valitsijat uusivat toimeksiannon vaali vaalilta.

Miksi valittiin kriisihallitukseen?

Syksyllä 1939 Pekkala toimi sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja oli samalla yksi harvoista korkeimman tason sosialidemokraattisista virkamiehistä sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Tällaista raskassarjalaista ei voitu sivuuttaa poikkeustilahallituksesta.

Länsivaltojen apu suurelta osalta on bluffia.

Kyyhky vai haukka?

Valtiovarainministerin salkunkantajana Pekkala tajusi sodan taloudelliset vaikutukset ehkä kollegoitaan paremmin, mikä myös sai hänet rauhan kannalle. "Rahallisesti emme jaksa pitkään käydä sotaa." Hän ei myöskään uskonut länsivaltojen apuun. "Eiväthän he auttaneet Puolaa, vaikka olivat luvanneet. Ja Tshekkoslovakiaa he kehottivat antautumaan."

Ura sodan jälkeen

Pekkala jatkoi seuraavissa hallituksissa valtiovarainministerinä. Keväällä 1942 hän kuitenkin lähti hallituksesta, sillä hänen näkemyksensä noudatetusta politiikasta olivat jo pitkään eronneet niin hallituksen kuin sosialidemokraattien valtavirran käsityksistä. Loppusodan ajaksi hänestä tuli lojaalin opposition edustaja.

Pekka Ville Heikkinen (maatalousministeri)

Rooli politiikassa ennen talvisotaa

Heikkinen aloitti kansanedustajana ja maalaisliiton puheenjohtajana vuonna 1919. Hänen puolueessaan puheenjohtajuus ei merkinnyt varsinaista puoluejohtajuutta, vaan liikkeen suunnan määräsivät – tai taittoivat siitä peistä – puolueen vahvat miehet.

Miksi valittiin kriisihallitukseen?

Heikkinen oli vahva politiikko ja ilmeisesti taitava sovittautuja, kun hänen puheenjohtajuutensa maalaisliitossa säilyi ja hänet kelpuutettiin ministeriksi vuorotellen vahvojen puoluetovereiden, J. E. Sunilan ja Kyösti Kallion hallituksiin.

En voi muuta kuin yhtyä pääministerin lausuntoon, että rauhaan on pyrittävä äärettömän raskaista ehdoista huolimatta.

Kyyhky vai haukka?

Heikkinen pujotteli eri vaihtoehtojen välillä ja vetosi poliitikkomaisesti yleiseen mielipiteeseen. Todellisuudessa hän oli samaa mieltä kansan kanssa, muttei halunnut sanoa sitä ääneen. Hän muutti mieltään maaliskuussa. "Tilanne maatalouden kannalta on sekin ensi keväänä huono, jos tätä jatkuu. Miehet ovat poissa, hevoset myös suureksi osaksi. Emme saisi töitä kunnolla tehdyksi."

Ura sodan jälkeen

Heikkinen jatkoi maatalousministerinä uudessa Rytin hallituksessa, mutta erosi jo elokuussa 1940 samaan aikaan Tannerin ja Kotilaisen kanssa. Pian tämän jälkeen hänet nimitettiin maaherraksi kotiseudulleen Kuopioon.

Juho Koivisto (ministeri maatalousministeriössä)

juho koivisto
toinen maatalousministeri Koivisto juho koivisto Kuva: Pekka Kyytinen / Museoviraston kuvakokoelmat juho koivisto

Rooli politiikassa ennen talvisotaa

Koivistolla oli ministerikokemusta Pehr Evind Svinhufvudin kriisihallituksesta vuosilta 1930–1931. Silloin pohjalainen, puolueensa oikeistosiipeen lukeutuva kansanedustaja joutui toisena maatalousministerinä hallitukseen, jonka piti laannuttaa lapuanliikkeen uhma ja uho.

Miksi valittiin kriisihallitukseen?

Toisen maatalousministerin salkun Koivisto sai myös Cajanderin punamultahallituksessa. Tehtävät lisääntyivät aivan hallituskauden lopulla, jolloin hänestä tuli toinen ministeri sekä sisäasiain- että kansanhuoltoministeriössä. Samojen salkkujen haltijana eli kolminkertaisena toisena ministerinä hän jatkoi myös Rytin hallituksessa.

Sanotaan, että rauhan tekeminen edellyttää suurempaa rohkeutta kuin sodan alkaminen ja käyminen. Kantani on vain vahvistunut.

Kyyhky vai haukka?

Koivisto oli kyyhky. Hänen mielestään riittävää apua ei ollut näköpiirissä ja sodan jatkaminen tietäisi vain tuhojen lisääntymistä, mikä tekisi jälleenrakentamisen ylivoimaiseksi. Sodan vuoksi työvoimaa ei riittänyt tuotantoon ja mielialatkin alkoivat masentua. "Mitä kauemmin taistelua jatkuu, sitä selvemmin vihollinen näkee, että avautuu mahdollisuus myös armeijamme tuhoamiseen. En ymmärrä niitä, jotka näissä oloissa empivät."

Ura sodan jälkeen

Koivisto oli hallitusuransa aikana neljässä eri ministeriössä, muttei ikinä päässyt johtavaksi ministeriksi ministeriössään. Eduskunnassa hän oli vuosina 1927-50. Vanhoilla päivillään 75-vuotias Koivisto sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

Väinö Salovaara (kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri)

kulkulaitosministeri väinö salovaara v. 1940
kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Salovaara kulkulaitosministeri väinö salovaara v. 1940 Kuva: SA-kuva väinö salovaara

Rooli politiikassa ennen talvisotaa

Salovaara oli kouliutunut erilaisissa työväenliikkeen tehtävissä. Sosialidemokraattien varsinaiseen kärkikaartiin hän nousi, kun hänestä tuli toinen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri punamultahallitukseen.

Miksi valittiin kriisihallitukseen?

Toinen ministeriys vaihtui varsinaiseen ministerin hommaan puolentoista vuoden kuluttua. Sama rooli jatkui talvisodan hallituksessakin.

Meillä ei ole vastassa valtakunta, joka työskentelee länsimaisten poliittisten periaatteiden mukaan.

Kyyhky vai haukka?

Salovaara ei lausunut mieltään rauhan ja sodan kysymyksistä ennen kuin sitä helmikuun lopulla tivattiin. Hänen pidättyväisyytensä oli hieman outoa, sillä näkemys Suomen tilanteesta oli jyrkkä. "Meitä odottaisi sama kohtalo kuin Viroa. He ottaisivat maan vähän kerrallaan ja sitten kuljettaisivat väestön minne hyväksi näkisivät. Parempi kuolla ase kädessä."
Kuten monet muutkin, myös Salovaara taipui lopulta rauhan kannalle.

Ura sodan jälkeen

Salovaara jatkoi samassa tehtävässä aina syksyyn 1944 asti. Lähes seitsemän vuoden ministeriputki oli ajan oloihin nähden todella pitkä. Ministerin tehtäviensä jälkeen hän toimi Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana, mihin hänet nimitettiin jo sodan aikana.

Väinö Aleksanteri Kotilainen (kauppa- ja teollisuusministeri)

Enso-Gutzeit Oy:n toimitusjohtaja, varatuomari Väinö Kotilainen työhuoneessaan 30-luvulla
kauppa- ja teollisuusministeri Kotilainen Enso-Gutzeit Oy:n toimitusjohtaja, varatuomari Väinö Kotilainen työhuoneessaan 30-luvulla Kuva: Museovirasto väinö kotilainen

Rooli politiikassa ennen talvisotaa

Sisällissodassa valkoisten kenraali Rudolf Waldenin avustajana toiminut Kotilainen teki pitkän uran metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeit Oy:n (nykyinen Stora Enso ennen fuusioitumista) toimitusjohtajana. Valtio-omisteisen Enso-Gutzeitin pääkallopaikalta hän oli luonut vahvat suhteet Suomen poliittiseen eliittiin, johon kuului monia talvisodan ministereitä.

Miksi valittiin kriisihallitukseen?

Teollisuusmies Kotilainen otettiin sodan ajan hallitukseen ennen kaikkea ammattimiehenä, teollisuuden edustajana.

Millä me jatkamme taistelua, millä väellä, millä ammuksilla?

Kyyhky vai haukka?

Kotilaisen hallinnonala sivusi monin paikoin suoraan sodankäyntiä ja hän oli myös yhteydessä päämajaan. Sotilasarvoltaan reservin majurilla oli myös omia sotaa ja tilannetta koskevia näkemyksiään, joita hän ei pitänyt sisällään.
"On edullisempaa säilyttää kansa ja armeija aseissa, että meillä on mahdollisuus suojella itseämme, jos Venäjä ei pidä uutta lupaustaan, vaan esittää uusia vaatimuksia."
Kotilainen oli rauhan kannattaja, mutta hänen puheet viittaavat vahvasti välirauhaan.
"Jos saamme rauhan, vaikkapa huononkin, meille tulee tilaisuus koota joukot ja pelastaa rippeet."

Ura sodan jälkeen

Kotilainen jatkoi ministerinä kahdessa seuraavassa hallituksessa, mutta komennettiin jatkosodan alettua Itä-Karjalan sotilashallinnon komentajaksi.

Karl-August Fagerholm (sosiaaliministeri)

Karl-August Fagerholm työpöydän ääressä 1940.
fagerholm Karl-August Fagerholm työpöydän ääressä 1940. Kuva: Yle karl-august fagerholm

Rooli politiikassa ennen talvisotaa

Hallituksen kuopus oli ammattiyhdistyslinjalta noussut poliitikko. Kansakoulun ja kansanopiston käyneestä parturista kehittyi ammattiyhdistyksen puheenjohtaja ja lehtimies, joka nousi eduskuntaan vuonna 1930.

Miksi valittiin kriisihallitukseen?

Fagerholm nousi Cajanderin hallituksen sosiaaliministeriksi kesken kauden syksyllä 1937. Hän sai jatkaa sota-ajan hallituksessa, ja vaikka hän hallituspöytäkirjojen perusteella vaikuttaa statistilta, oli hänellä Skandinaviaan vahvat henkilökohtaiset suhteet, joita myös hyödynnettiin. Hän muun muassa järjesti sotalasten siirtoa Ruotsiin ja Tanskaan sekä niin sanotun tammikuun kihlauksen. Kihlauksen mukaan työnantajien täytyi tunnustaa ammattiliitot neuvotteluosapuoliksi, mikä oli varsinkin henkisesti suuri askel.

Ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä ehdot.

Kyyhky vai haukka?

Rauhan asiassa Fagerholm kuului kyyhkyihin, vaikka oli kantaa ottavimmassa lausunnossaankin kuivan toteava.
"Kun sotamarsalkka sanoo, että on illusioni voida ajan pitkään siellä vastustaa hyökkäyksiä, niin ei ole muuta tietä."

Ura sodan jälkeen

Sodan jälkeen Fagerholm jatkoi ministerinä kolmessa seuraavassa hallituksessa. Linkomiehen hallituksesta hänen täytyi erota jouduttuaan Saksan silmätikuksi.

Rainer von Fieandt (kansanhuoltoministeri)

kansanhuoltoministeri, varatuomari Rainer von Fieandt, 1940-luku
kansanhuoltoministeri von Fieandt kansanhuoltoministeri, varatuomari Rainer von Fieandt, 1940-luku Kuva: Museovirasto rainer von fieandt

Rooli politiikassa ennen talvisotaa

Varatuomari ja Pohjoismaiden Yhdyspankin johtokunnan jäsen oli kokenut pankkimies tullessaan maailmantilanteen muutoksen vuoksi syksyllä 1939 Cajanderin hallituksen kansanhuoltoministeriksi. Vastaava poikkeusolojen pesti oli ollut hallituksessa viimeksi itsenäistymisen jälkeen. Silloin sitä hoidettiin ensin elintarviketoimituskunnan päällikön ja sittemmin elintarveministerin nimikkeillä.

Miksi valittiin kriisihallitukseen?

Kansanhuoltoministeriä tarvittiin entistä enemmän sotatilahallituksen kokoonpanossa, joten von Fieandt sai jatkaa. Hänet nostettiin mukaan myös sotakabinettiin, jonkinlaiseen hallituksen työvaliokuntaan. Kansanhuoltoministerin piti tosin osallistua sotakabinetin kokouksiin vain tarpeen vaatiessa.
Aatelista syntyperää oleva, joskin keskiluokkaisessa perheessä kasvanut von Fieandt ei kursaillut poliitikkojen seurassa, vaan näytti tarmokkaan asenteensa jo hallitustyön alkuvaiheessa. Esimerkiksi pääministeri Rytin tiedustellessa valtioneuvoston autoista muistutti von Fieandt häntä bensan säästämisen välttämättömyydestä.

Kyyhky vai haukka?

Von Fieandt kertoi helmikuun lopulla olevansa rauhan kannalla. Kun ulkoa ei saatu riittävää tukea, ei rauhalle hänen mielestään ollut vaihtoehtoja. Maaliskuussa hän lisäsi perusteluihinsa myös valtakunnan sisäisen tilanteen.
"Olen nähnyt kotirintamalla lisääntyvät vaikeudet. Elintarviketilanne on vaikea ja vaikeutuu yhä. Vaikka meillä oli ennätyssato perunoita, syntyy pian niistäkin puutetta. Jos sotaa jatkuu, vaikeudet yhä suurenevat. Tulee pakko pysähdyttää sekin osa teollisuutta, joka vielä työskentelee, kun ei ole miehiä saatavissa."

Ura sodan jälkeen

Von Fieandt jäi pois talvisodan jälkeisestä hallituksesta, mutta seuraavana vuonna hän sai erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin arvonimen. Hänellä oli monia luottamustoimia, mutta varsinaista työtä hän teki pankkimiehenä. Ensin hänestä tuli Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtaja ja 50-luvulla Suomen Pankin pääjohtaja.

Lähteenä on käytetty Murhenäytelmän vuorosanat -kirjan (kirjoittanut Ohto Manninen ja Kauko Rumpunen) kuvauksia.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#sota39

  • Mikä on #sota39?

    Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

    Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • Oletko talvisotatietäjä - testaa tietosi!

    #sota39-projektin testi mittaa oikeasti tietoa!

    Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi testin. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa.

  • Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

    eimme sen muistoksi jo toisen testin.

    Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

  • Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

    12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

    Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä.

  • Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

    Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

  • Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

    Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

    Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

  • Miksi ja miten hallitus vaihtui?

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

  • Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

    Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

    Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

    Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

  • Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

    Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

  • #sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

    Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

  • Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.