Hyppää pääsisältöön

Miksi kenenkään ei pitäisi syödä perunaa?

Vincent van Goghin maalaus Perunansyöjät
Vincent van Goghin maalaus Perunansyöjät Vincent van Goghin maalaus Perunansyöjät Kuva: Van Gogh Museum; http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Vincent_van_Gogh_-_The_potato_eaters_-_Google_Art_Project_(5776925).jpg vincent van gogh

Peruna on parasta turvaruokaa! Kun maailma murjoo, maistuu perunassa lapsuus, koti, turvallinen arki ja pysyvyys. Ei peruna aina ole ollut yhtä arkinen ja tuttu. Kun outo andien mukula saapui Eurooppaan löytöretkeilijöiden matkassa, sitä pidettiin hyvinkin arveluttavana ja jopa paheellisena. 1600-luvulla uskottiin, ettei kenenkään pitäisi syödä perunaa!

Runoilija Heli Laaksonen kuvaa perunaa: ”See sympoloitte selkkiä, puhrasmiälist ja välttämätönt. Peruna o äitihahmo, mukulien kasvattaja, uhrimiäli, talventurva.” Meille peruna on niin arkinen ja jopa tylsä, että on hieman vaikeaa kuvitella millainen maine sillä oli Shakespearen ajan Euroopassa 1600-luvulla. Perunaa pidettiin voimakkaana mieskunnon nostattajana. Shakespeare puhuu Windsorin iloisissa rouvissa lemmenperunoista, kun taas aikalaiskirjailija John Fletcher kuvaa perunoiden aiheuttavan hekumaa.

Opetuspiirros peruna - kasvista
Peruna Opetuspiirros peruna - kasvista Kuva: Wikipedia ruokasuomi

Saatanallinen spitaalin aiheuttaja?

Papisto suhtautui perunaan epäluuloisesti myös toisesta syystä – omituisella maan alla kasvavalla kasvilla oli ilmiselvästi jotain tekemistä paholaisen kanssa. Atlantin yli oli kulkeutunut huhuja intiaanien pakanallisista perunaa palvovista menoista. Peruna oli maissin ohella inkojen pyhä kasvi.

Jules Bastien-Lepage, Saison d'Octobre: Recolte des pommes de terre, 1879. (National Gallery of Victoria)
Jules Bastien-Lepage, Saison d'Octobre: Recolte des pommes de terre, 1879. (National Gallery of Victoria) Jules Bastien-Lepage, Saison d'Octobre: Recolte des pommes de terre, 1879. (National Gallery of Victoria) Kuva: Wikimedia / Samuel austin peruna

Myös lääketiede 1600-luvulla tuomitsi perunan epäterveellisenä, jopa myrkyllisenä. Sekaannusta aiheutti se, että tietämättömät Eurooppalaiset käyttivät perunasta myrkyllisiä maanpäällisiä osia. Suurin epäluulon aiheuttaja oli kuitenkin signatuurioppi. Signatuuriopin mukaan uskottiin, että tiettyjä ihmisen ruumiinosia tai elimiä ulkonäöltään muistuttavat ruoka-aineet vaikuttavat suoraan näihin ruumiinosiin. Eri vaivoihin tepsivät parhaiten kasvit, jotka jollain tapaa muistuttavat hoidettavaa sairautta. Esimerkiksi aivoja muistuttavan saksanpähkinän syömisen uskottiin olevan terveellistä aivoille.

Tuon ajan pitkulaiset, muhkuraiset ja vänkyräiset perunalajikkeet käänsivät ajatukset spitaalia sairastavien irronneisiin sormiin ja varpaisiin. Jos asiaa pohtivat tohtorit olisivat noudattaneet signatuuri-opin normaalia logiikkaa, olisi perunan uskottu parantavan spitaalia. Jostain syystä asia kääntyi tällä kertaa päälaelleen ja perunaa epäiltiin spitaalin aiheuttajaksi.

ranskalainen farmaseutti Antoine-Augustin Parmentier. Antoine Augustin Parmentier est un agronome, nutritionniste et hygiéniste français (Montdidier 12 août 1737 - Paris 17 décembre 1813)
Ranskalainen farmaseutti Antoine-Augustin Parmentier ranskalainen farmaseutti Antoine-Augustin Parmentier. Antoine Augustin Parmentier est un agronome, nutritionniste et hygiéniste français (Montdidier 12 août 1737 - Paris 17 décembre 1813) Kuva: Wikipedia ruoka-suomi

Suuri perunahuijaus

Hallitsijat haistoivat perunassa mahdollisuuden kansojen ruokkimiseen helposti ja halvalla. 1700-luvun Euroopassa perunan asiaa ajettiin valtiollisilla tasoilla. Venäjän Katariina Suuri antoi alamaisilleen mahtikäskyn syödä perunaa ja Saksan hallitsija Fredrik Suuri käski 1763 talonpoikien viljellä perunaa nenän ja korvien leikkaamisen uhalla.

Ranskassa perunan asiaa ajoi nuori farmaseutti Antoine-Augustin Parmentier, joka oli joutunut seitsenvuotisessa sodassa preussilaisten vangiksi ja säilynyt kolme vuotta hengissä syömällä pelkkää perunaa. Ludvig XVI:n, syntymäpäivillä perunan käyttömahdollisuuksia tutkinut Parmentier sai kunnian ojentaa kimpun perunankukkia kuninkaalle. Kuningas kiinnitti kimpun rintapieleensä ja kuningatar Marie Antoinette koristeli perunankukilla hiuksensa. Tämän päälle hovissa nautittiin vielä perunavoittoinen ateria, oli ihastus taattu. Hovinaiset ja herrat tarjoilivat perunaruokia kutsuillaan ja maalauttivat perunankukkia parhaimpiin astiastoihinsa.

Epäluuloinen kansa ei hovin kotkotuksista piitannut. Itse asiassa ylimystön kiinnostus perunaa kohtaan oli perunalle vain huonoa mainosta. Uupumaton perunan puolustaja Parmentier keksi kuitenkin keinon huijata ranskalaiset syömään perunaa.

Kuuntele tarina siitä, miten Parmentier ranskalaisia huijasi:

Hollantilaisen taidemaalarin Evert Pietersin maalaus Lapsi kuorimassa perunaa
Hollantilaisen taidemaalarin Evert Pietersin maalaus Lapsi kuorimassa perunaa Hollantilaisen taidemaalarin Evert Pietersin maalaus Lapsi kuorimassa perunaa Kuva: Evert Pieters / Wikipedia lapsi kuorimassa perunaa

Hän sai kuninkaalta luvan istuttaa 15 hehtaaria perunaa Pariisin länsilaidalle. Peltoa vartioimaan lähetettiin runsaasti sotilaita, joiden tehtävä oli hätistää uteliaat maajussit kauemmas. Temppu tepsi. Paikalliset maanviljelijät päättelivät, että jos joku on noin tarkkaan varjeltua, siinä täytyy olla jotain ihmeellistä ja erinomaista. Parmentierin käskyn mukaan sotilaat poistuivat yöksi pelloilta. Ahne kiilto silmissään ihmiset hiipivät varastamaan kiellettyä hedelmää – aivan niin kuin Parmentier oli suunnitellutkin!

Pommerin sodasta viinan keittoon

Perunan aseman vakiintumiseen Euroopassa vaikuttivat sodat. 1600- ja 1700-luku oli sotaisaa aikaa. Ihmiset ymmärsivät pian perunan arvon. Sotilaat saattoivat tulla ja tyhjentää viljalaarit käden käänteessä, mutta onnistuivat tuskin koskaan kaivamaan maasta joka ikistä perunaa.

Myös Suomessa perunoita opittiin kasvattamaan sodan ansiosta. Suomalaiset ruotusotilaat olivat Pommerin sodassa päässeet perunan makuun. He palasivat vuonna 1763 taskut täynnä perunaa. Suomalaiskansalliseen tyyliin kiinnostus perunaa kohtaan ei kuitenkaan johtunut sen ansioista ravintokasvina. Suomalaiset keittivät perunasta viinaa!

Yle Radio1 Kesäkeiton syvin olemus: Peruna - saatanallinen spitaalin aiheuttaja? 13.06.2016 klo 17.40
Yle Areena 13.06.2016 klo 17.40 ja on kuunneltavissa 30vrk

Santeri Vuosaran ohje: Puikulaperunapyreetä, friteerattuja perunan kuoria ja peruna-fondanttia

Mies keittää pontikkaa metsässä
Pontikan keittoa Mies keittää pontikkaa metsässä Kuva: yle pontikan keitto

Lähteet:
Reader John: Peruna – eräs maailmanhistoria. Suom. Kirsi Luoma. Like 2009.
Paalo Anne: Peruna. Moreeni 2007.
Toussaint-Samat Maguelonne: The History of Food. Wiley-Blackwell 2008.
http://www.hulimaa.fi/pieni-perunannostokiertue/311-pulinasarjan-erikoisspesiaali-mita-maa-tiaran-perunast
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri