Hyppää pääsisältöön

Tiedonhakua, pelimäisyyttä ja itsenäistä otetta

Otto Ojala, Joackim Laakkonen ja Mikael Lehtonen
Otto Ojala, Joackim Laakkonen ja Mikael Lehtonen. Kuva: Leena-Kaisa Laakso/YLE Otto Ojala, Joackim Laakkonen ja Mikael Lehtonen Kuva: Leena-Kaisa Laakso/YLE tiedonhaku,nuoret,tietokoneet

Sotungin lukion tokaluokkalaiset Mikael Lehtonen, Otto Ojala ja Joackim Laakkonen ovat kumartuneet koneidensa ääreen. Meneillään on Suomen historiaan ja maailmanpolitiikkaan liittyvä kurssi. Opiskelijat tekevät kurssin itsenäisesti.

Tehtäväkysymykset haetaan koulun oppimisalustalta, vastaukset kirjoista, netistä ja luokkakavereiden kanssa keskustelemalla. Tarvittaessa opettaja auttaa.

- Vaikka ollaan kyllä molemmin puolin pöytää vähän konservatiiveja. Ehdotin, että opiskelijat tekisivät vaikka kännykkävideon esseen sijaan. He epäröivät ja kysyivät, että kävisikö sittenkin powerpoint, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Matti Jussila nauraa.

Mikä on olennaista?

Oppilaita itsenäinen nettityöskentely miellyttää.

- Kivempaa kuin normaali kurssi. Ja työläämpääkin, koko ajan saa hommia tehdä, Lehtonen, Ojala ja Laakkonen sanovat.

- Haastavinta tässä on löytää netistä tärkeimmät asiat. Usein kysytään kavereilta, mitä he ovat pitäneet tärkeänä. Tehtävien jaottelu onneksi auttaa, helpossa riittää asioiden asioiden nimeäminen, vaativassa pitää todella ymmärtää, Lehtonen sanoo.

Jussila on avoimen netinkäytön kannattaja.  Hänen kokeissaan nettiä on saanut käyttää jo puolentoista vuoden ajan. Ojala on tottunut kriittisiin kommentteihin ”Mitä sitten opitaan, jos netti on käytössä.”

- En halunnut tehdä kompromisseja. Tähän kurssiin tällainen mielestäni sopii. Opiskelijan täytyy tietää, mitä on hakemassa.  Usein netin tietomäärä suorastaan ahdistaa, Jussila kertoo.

Pelit havainnollistavat

Netti, tekniikka ja tietokoneet ovat tokaluokkalaisten arkipäivää.  Koneella hengataan vapaa-ajalla, netissä ja pelaten. Joskus uuden teknologian avulla asiat näkee mielekkäämmin, vähän uusin silmin:

- Eräässä ympäristötiedon pelissä piti saada kaupungin talous pidettyä hyvässä kunnossa. Siinä pystyi ottamaan kaupunginjohtajan roolin. Näki, miten vaikeaa on päättää asioista. En ollut tullut sitä aiemmin ajatelleeksi, Ojala sanoo.

Perinteisistä kirjoista opiskelijat  eivät kuitenkaan luopuisi.

- Kirja on siitä helppo, että siihen on valmiiksi kerätty tärkeät jutut. Tietää, että ne kun osaa, on suurin osa hallussa. Asioiden tarkistaminen on myös helpompaa kirjasta. Tietää, että siihen voi luottaa.

Lukion voi suorittaa netissä

Sotungin 440 opiskelijan urheilupainotteisessa lukiossa sekä erillisessä 170 opiskelijan etälukiossa TVT:tä on käytetty jo vuosia. Etälukion opiskelijat suorittavat kaiken netissä. Kaikki lukion kurssit läytyvät myös verkosta.

- Lukiolaiset voivat tehdä verkkokurssina valitsemansa lukion kurssin. Esimerkiksi englannissa ja pitkässä matematiikassa etäopiskelu mahdollistaa opiskelun omaan tahtiin, lukion opinto-ohjaaja Marianna Sydänmaanlakka sanoo.

Käytössä on Fronter-oppimisalusta, jolta löytyy erilaisia kurssihuoneita ja –polkuja. Kahootilla ja Socrativella kootaan jonkin verran kyselyjä, Second Lifella opetellaan muun muassa kirjallisuuden historiaa. Matematiikassa käytössä on muun muassa Dinspire. On älytaulut, etäluentoja, videoyhteys.  

Opettaja voi myös käyttää valmista etälukiokurssia.

Miten hyödyntää parhaiten TVT:tä?

Sydänmaanlakka kokee haasteeksi TVT:n käytön systematisoinnin.

- Yksittäisinä lisäkkeinä tekniikkaa on meillä käytetty jo vuosikausia. Systemaattisempi ja analyyttisempi lähestymistapa on sen sijaan haaste. Miten luoda mielekäs kokonaisuus? Miten harjoittaa lähdekriittisiä taitoja, arvioida lähteiden luotettavuutta, seuloa oikeanlaista tietoa? Mistä syntyy TVT:n lisäarvo?

Olennaista olisikin ymmärtäminen ja ajattelun taitojen kartuttaminen. 

- Tekniikka haastaa miettimään tekemisiä pedagogisesta näkökulmasta ja sisällöstä käsin. Parhaimmillaan sisältö on elävää, monimediaista, pedagogisesti mielekästä, edistää oppimista ja parantaa oppimisen laatua. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi opettajan korjaustyö on vielä hidasta ja vaivalloista.

Käytännön haasteita löytyy. Verkko on ylikuormittunut, eikä koneita riitä kaikille. Opiskelijat eivät ole tottuneet tekemään muistiinpanoja läppärillä.  

- Alussa uusi tekniikka vie aikaa todella paljon. Tässä on monta liikkuvaa osaa. Välillä tulee suoranainen TVT-ähky. 

Matematiikkaankin löytyy jo ohjelmia

Sotungin matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori Miika Karpin käyttää älytaulua, videoluentoja sekä useita eri ohjelmia, kuten softapohjaista symbolisen laskennan ohjelmaa Dinspirea tai matematiikkaa havainnollistavaa GeoGebraa.  

Uudet asiat Karpin opettaa mielellään älytaululla, josta tekstin voi tallentaa suoraan sähköiseen muotoon.  

- Parhaimmillaan TVT on hienoa. Kuvista voi kirjoittaa palautetta älykynällä suoraan kosketusnäyttöön niin että se tallentuu suoraan kuvaan. Kuvan voi lähettää opiskelijalle. GeoGebralla demonstroidaan opetettavaa asiaa visuaalisesti. Esimerkiksi muuttujia voi varioida ja variaatiot näkee saman tien. Myös numeerisen matematiikan approksimoinnin havainnoillistamisessa ohjelma toimii hyvin.

Pitkässä matematiikassa voi edetä omaan tahtiinsa, ja se on Karpinin mielestä hyvä.  Kehittämisen varaakin tekniikoissa olisi.

- Matematiikan notaatiokieli asettaa haasteita ohjelmille. Kaikilla ohjelmilla sitä ei saa kirjoitettua. Usein ohjelmat myös keskittyvät loppuratkaisuun ja jättävät välivaiheet pois. Kuitenkin matematiikassa on usein hyvinkin olennaista, miten tiettyyn lopputulokseen on päästy. Minua huolestuttaakin se, mennäänkö siihen, ettei tiedetä, mistä vastaus tulee, kunhan se on oikea.

Toimittaja: Leena-Kaisa Laakso

TVT vaatii isoja investointeja

  • Kuntaliitto kartoitti koulujen tietoteknistä tilaa vuonna 2013. Mukana kartoituksessa oli 152 kuntaa. Kartoituksen mukaan perusopetuksessa on 2,84 konetta kymmentä 10 oppilasta kohden. Nykyisellä konetiheydellä tämä maksaa noin 11,5 miljoonaa euroa vuodessa.  
  • Lukioissa koneita on huomattavasti useammalla. Reilu kolmasosa kunnista on hankkinut henkilökohtaisen tietokoneen opiskelijoille. Omia koneita vaaditaan 8% kartoitukseen osallistuneista kunnista. Yli puolella lukiolaisista on kuitenkin oma kone opiskelukäytössä.
  • Uuden koneen hankkiminen kaikille lukion opiskelijoille maksaa vuosittain vuosittain noin 10- 17,5 miljoonaa euroa, koneen hinnasta riippuen.
  • Kaikissa kyselyyn osallistuneissa kunnissa oli internetyhteys ja lähes kaikissa lukioissa langaton verkko. Yhteyksien nopeudet kuitenkin vaihtelevat suuresti, myös kuntien sisällä.
  • Noin puolet peruskouluista käytti sähköistä oppimisympäristöä. Lukioissa oppimisympäristö oli lähes kaikissa kyselyyn osallistuneista. Lukioissa sen avulla käytetään sähköisiä oppimateriaaleja, tehdään kotitehtäviä ja suoritetaan kokeita . 
  • Myös opettajien koulutustarpeen arvioidaan kohonneen sekä sähköisten ylioppilaskirjoitusten että lukio-opetuksen sähköistämisestä ja sähköisten oppimateriaalien käytön hyödyntämisen takia.
  • Perusopetuksessa oppimateriaalin uusimisen kustannukset ovat  noin 90 miljoonaa euroa. Koulutuspilveen ja digitaaliseen oppimateriaaliin siirtymisen arvioidaan pienentävän näitä kustannuksia noin 5-10 %.  Kuntaliitto arvioi, että ylimenovaiheessa käytetään sekä paperisia että sähköisiä oppimateriaaleja.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?