Hyppää pääsisältöön

Valma Seppä muistaa monta tarinaa vuosistaan lottana

Valma Seppä toimi lottana talvisodassa ja jatkosodassa. Radiohaastattelussa vuodelta 1990 kuulija kuljetetaan noihin aikoihin ja tunnelmiin muisteluiden ja musiikin avulla. Sitkeän naisen kertomuksissa on useammankin jännitysnäytelmän ainekset – Valman onnistui selvitä säikähdyksellä niin desanteista kuin miinoistakin. Voimia sodan keskellä antoivat oman veljen toiveikkaat runot sekä Mannerheimin sanat.

Isänmaalliseen ja uskonnolliseen kymmenlapsiseen perheeseen syntyneelle Valmalle oli jo nuorena itsestäänselvää, että kotimaata on puolustettava ja autettava kaikin keinoin.

Vuonna 1932 19-vuotias Valma liittyi Lotta Svärd -järjestöön ja antoi lottalupauksen.

Talvisodan aikaan Valma palveli kotirintamalla, mutta janosi päästä "lähemmäs auttamaan". Jatkosodan alkaessa 1941 Valma ilmottautui ryhmänjohtajakurssille ja sieltä valmistuttuaan hän lähti sotatoimialueelle Repolaan. Valma johti kahdenkymmenen naisen ryhmää, jonka tehtävänä oli viljankorjuu.

Repolan jälkeen Valma siirtyi Äänislinnaan muonituslotaksi. Aluksi hän toimi keittäjänä vanginvartijoille ja sitten navettahommissa huolehtien sotasaalislehmistä, joista saatua maitoa toimitettiin sotasairaalaan ja lastensairaalaan.

Ensimmäisen kerran Valma kohtasi desantteja, vakoilemaan lähetettyjä venäläisiä laskuvarjomiehiä, kun kolme sellaista marssi yllättäen navettaan. Valma luuli päiviensä koittaneen, mutta nälkäiset miehet olivatkin maidon perässä.

Valma kertoo, ettei osannut varsinaisesti vihata vihollista, vaan koki, että venäläiset sotilaat olivat samassa jamassa kuin suomalaisetkin. Desanttien kohtaamisesta selvittyään Valma kertoo saaneensa "epäisänmaallisen ajatuksen". Hän mietti hetken pitäisikö jättää raportoimatta desanteista, kun hekin olivat Valman hengen säästäneet.

Sodan keskellä eläminen ja lottana toiminen koetteli välillä jaksamista. Kun merkityksettömyyden tunne valtasi mielen, Valma muisteli Mannerheimin sanoja, jotka hän päiväkäskyssään 14.3.1940 kirjoitti Suomen lotista. Arvostavat sanat antoivat voimaa, samoin veljen toiveikkaat kirjeet rintamalta.

Lomalla ollessaan Valma ei halunnut puhua vaikeuksista kotiväelle. Vasta lähtiessään takaisin sota-alueelle Valmalla oli tapana todeta äidilleen hyvästellessä: "Jos jotain tapahtuu, niin muistakaa, että olin vain pieni uhri suuren asian puolesta."

Tietolaatikko

Sotavuosina 1939-1944 lottien tavoitteena oli avustaa sotilaita tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä. Lottien ansiosta 100 000 miestä vapautui maanpuolustustehtäviin.

Lottien toiminta rintamallakin oli aseetonta. Talvi- ja jatkosodan aikana noin 40 000 lottaa avusti armeijaa huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa.

Sodan jälkeen järjestö lakkautettiin rauhansopimuksen "fasistipykälän" vuoksi. Valvontakomissio katsoi, että järjestöllä oli "liian läheiset suhteet suojeluskuntiin". Ennen lakkauttamistaan järjestö ehti siirtää varojaan vastaperustetulle Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Vuonna 2004 säätiö muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi.

Nimi Lotta Svärd juontaa juurensa Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin. Runossa Lotta Svärd lähtee miehensä mukana sotaan, miehensä kaaduttua hän jää hoitamaan haavoittuneita sotilaita.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.