Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Käy lukki niin suuri ja musta kuin yö

Sången om korsspindeln
Näin kutoo lukki verkkojaan nuottiviivastolla. Sången om korsspindeln Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Ylen klassisen musiikin toimituksen järjestämän äänestyksen Sibeliuksen rakkaimmasta yksinlaulusta voitti Sången om korsspindeln (Laulu ristilukista), ja ylivoimaisesti voittikin – kaulaa perintöprinsessoihin oli useita kymmeniä ääniä.

Jos hienoinen hiusten halkominen sallitaan, Ristilukki ei tarkalleen ottaen ole yksinlaulu, vaan sovitus näytelmämusiikista, jonka Sibelius kirjoitti alun perin lauluäänelle ja orkesterille ystävänsä Adolf Paulin näytelmään Kung Kristian II. Näytelmä sijoittuu 1500-luvun Ruotsiin, tyrannikuninkaan hoviin, mutta sen vertauskuvalliset merkitykset eivät jääneet suomalaisyleisöltä huomaamatta sortovuosien aattona 1898.

Äänestystulos pääsi yllättämään. Olisin itse pannut roposeni likoon Var det en drömin tai Flickan kom ifrån sin älsklings möte –laulun puolesta – en kieltääkseni Ristilukin ansioita vaan siksi, että edellä mainitut kuuluvat konserttilaulujen valiosarjaan (ja sijoittuivatkin äänestyksessä sijoille 2 ja 3). Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi Ristilukki varsinkin Aarni Koudan leimuavana suomennoksena ja vaikuttavimpien suomalaisten mieslaulajien esityksinä on jäänyt radion kuuntelijoiden mieleen, ja moni on sitä itsekin tapaillut.

Adolf Paulin ruotsinkielisestä alkutekstistä on muuten olemassa myös Eino Leinon suomennos (nimellä Ristilukin laulu, kokoelmasta Leirivalkeat, 1917). Sitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu laulettavaksi, eikä sitä saa soviteltua kuin väkivalloin Sibeliuksen linjakkaaseen laulumelodiaan. Ja vaikka Leinon ihailija olenkin, tässä kohtaa Kouta vetää mielestäni pitemmän korren: Leinon lukki on vähällä sotkeutua omiin verbaalisiin verkkoihinsa, vaikka pysytteleekin alkutekstin yksityiskohdille uskollisempana.

Onnittelut siis Ristilukille Sibeliuksen rakastetuimman laulun kunnianarvoisesta asemasta!

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan toinen osa.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua