Hyppää pääsisältöön

Presidentti Kekkosen kuolema vuonna 1978

Urho Kekkosen nekrologi vuodelta 1978
Urho Kekkosen nekrologi vuodelta 1978 Kuva: Yle / Jyrki Valkama nekrologi

Marraskuussa 1978 presidentti Urho Kekkosen nekrologi tallennetaan Yleisradion kassakaappiin. Muutamia viikkoja aiemmin Neuvostoliiton matkan yhteydessä presidentti Kekkosen terveydentilaan on kiinnitetty huomiota. Nekrologin tekijä, alivaltiosihteeri Keijo Korhonen, on presidentin sisäpiiriläinen. Oliko joillakin syytä olettaa, että presidentti olisi pian kuollut?

Keijo Korhonen vuonna 1976
Keijo Korhonen vuonna 1976 Kuva: Keijo Korhonen vuonna 1976. Kuva: Kalle Kultala. keijo korhonen

- Muistelen, että jo 1970-luvun alussa tein tällaiset muistosanat ensimmäisen kerran. Silloin muka kiireellisenä tehtävänä New Yorkissa. Luin nyt ensimmäisen kerran tämän tekstin sen jälkeen kun olin sen 36 vuotta sitten käsistäni päästänyt, kertoo professori Keijo Korhonen.

UKK Luottamusta yli rajojen -juliste taustallaan vuonna 1977 vaalitilaisuudessa
UKK Luottamusta yli rajojen -juliste taustallaan vuonna 1977 vaalitilaisuudessa Kuva: UKK Luottamusta yli rajojen -juliste taustallaan vuonna 1977 vaalitilaisuudessa, Yle / Kalle Kultala Urho Kekkonen

Tekstiin ja nauhaan Ylen pyynnöstä tutustunut Turun yliopiston professori Timo Soikkanen toteaa Korhosen suhteen presidentti Kekkoseen vuonna 1978 olleen erittäin läheinen. - Alivaltiosihteeri Keijo Korhonen oli ihan presidentti Kekkosen läheisimpiä miehiä. Löytyy mm. paperi, jossa Kekkonen sanoo, että valta ulkoministeriössä on sinulla.

UKK in memoriam –tekstiin ja nauhaan tutustuttuaan professori Soikkanen pohtii ajankohtaa. - Tietysti ensimmäiseksi tulee mieleen, että onko siinä tapahtunut jotakin sellaista, että on ollut jotain syytä olettaa presidentin kuolevan tai jotain muuta. Mutta jos katsoo tosiasioita, niin sitten siitä eteenpäin vuonna 1979 tulee jo enemmän ongelmia. Kyllä 1977 ja jo 1970-luvun alussa presidentin kunnossa on tällaisia merkkejä jo, mutta ei vuonna 1978 nimenomaan. En löydä siitä ajankohdasta syitä, että presidentti Kekkosen kunto olisi erityisesti edellyttänyt tätä nekrologin tekoa, jatkaa Soikkanen.

Tamminiemi talvella
Tamminiemi talvella Kuva: Kalle Kultala tamminiemi

Muutamaa viikkoa ennen nekrologin tekoa oli Neuvostoliiton matkan yhteydessä presidentti Kekkosen terveydentilaan kiinnitetty huomiota. Kekkonen sekosi täysin syyskuussa Kostamuksessa puhetta pitäessään. Suomalainen media vaikeni tästä matkalla tapahtuneesta. UKK in memoriam -nauhan kanssa tallennettiin myös sille luettu teksti, jossa lukee ”Pidettävä erityisvalvonnassa”. Nauhaa ja paperia säilytettiin Yleisradion kassakaapissa. Mitä kyseisen nauhan ja tekstin julkisuuteen vuotamisesta olisi tuolloin 1970-luvun loppupuolella seurannut, professori Timo Soikkanen? - Luulen, että presidentti Kekkonen olisi ymmärtänyt, että tällainen nekrologi on syytä tehdä. Mutta ulkopoliittisesti ei varmaankaan olisi ollut millään tavalla eduksi, että on olemassa tällainen nauha. Siinä tavallaan valmistaudutaan presidentin kuolemaan ja samaan aikaan, Kekkosen lähipiiri ja muutenkin, ylläpidettiin kuvaa 40-vuotiaan Kekkosen kunnosta. Ei se nauhan julkisuuteen vuotaminen olisi ollut eduksi tälle asialle ja sen takiahan ne ovatkin ehdottoman salaisia.”
Presidentti Kekkonen virallinen kuva 1978
Presidentti Kekkonen virallinen kuva 1978 Kuva: Presidentti Kekkonen virallinen kuva 1978, Yle / Kuvasiskot Urho Kekkonen

UKK in memoriam –nauha Yleisradion arkistosta marraskuulta 1978 antaa professori Soikkasen mukaan myös jotain uutta suomalaisen poliittisen historian tutkimukseen ja kuvaan 1970-luvun Suomesta. - Kiinnostavaa poliittisen historian tutkimuksen kannalta tässä on se millaisen kuvan tämä alivaltiosihteeri Korhosen kirjoittama dokumentti antaa meille presidentti Kekkosen toiminnasta ja asemasta silloin 1970-luvulla. Esimerkiksi se, että Korhonen ottaa hyvin annettuna sen, että Kekkonen selvitti noottikriisin ja yöpakkaset. Nykyään tutkijoiden kesken on hyvinkin problemaattisia nämä molemmat asiat, että mistä ne johtuivat ja millä tavalla ne menivät. Siihen aikaan tällaisia ei käsitelty.

- Professori Korhoselta olisi myös erittäin kiinnostavaa tietää mistä aloite nekrologin tekemiseen tuli. Tuliko se jostain muualta vai oliko se pelkästään hänen oma aloitteensa, ettei hän kertonut tästä edes lähimmille työkavereillekaan, pohtii Soikkanen.

Sattumakorpraali-kansi
Sattumakorpraali-kansi Kuva: Otava sattumakorpraali-kansi

Entinen ulkoministeri ja alivaltiosihteeri, professori Keijo Korhonen, kirjoittaa omaelämäkertansa Sattumakorpraalin Lahoo ikikuusikin -luvussa, jossa käsitellään presidentti Kekkosen muistisairautta, näin: ”Pahempaankin oli henkisesti varauduttu jo vuosia aikaisemmin. Puhuin Urho Kekkosen muistosanat Ylen ns. luurankokaappiin marraskuussa 1978.”

Professori Keijo Korhonen, olitte aikoinaan ulkoministeriössä alivaltiosihteerinä ja tiiviisti yhteydessä presidentti Kekkosen kanssa. Tapahtuiko presidentti Kekkosen terveyden tilassa syksyllä 1978 jotain ratkaisevaa, joka sai teidät huolestumaan ja valmistautumaan hänen kuolemaansa? - Sellaista ei ole muistiini jäänyt, mutta koska presidentti oli jo tuolloin 78-vuotias, niin oli syytä valmistautua siihen lopulliseenkin. Mitään erityistä kriisiä ei ollut ja tämä tilanne ei ollut millään tavalla hälyttävä. Aloite tuli muistaakseni Ylen sisältä. Muistelen, että jo 1970-luvun alussa tein tällaiset muistosanat ensimmäisen kerran. Silloin muka kiireellisenä tehtävänä, sillä se jäi mieleen kun oli New Yorkissa YK:ssa työtehtävissä ja siellä sen tein sitten. Joten tämä oli kai toinen kerta kun kirjoitin presidentti Kekkosen muistosanat, kertoo professori Korhonen.

Professori Timo Soikkasta kiinnostavaan kysymykseen: ketkä Ulkoministeriössä tai muualla lukivat tekstin - tai tiesivät nekrologin tekemisestä, Keijo Korhonen toteaa, ettei UM:ssä nekrologin teosta tiennyt kukaan muu. Kysymykseen henkilökohtaisen poliittisen riskin ottamisesta tällaista nauhaa tehdessään professori Korhonen naurahtaen vastaa - En ottanut lainkaan. Se alivaltiosihteerin paikka, jossa olin, oli tarpeeksi tuulinen muutenkin. Oli isompia huolia. Se oli ennen kaikkea Neuvostoliiton suurlähettilään Vladimir Stepanovin takia. Koska hän oli Suomen syöjä ja vihasi minua, jos näin voidaan sanoa, ja yritti kaikin tavoin kalvaa takanani.”

UKK kirjoittaa myllykirjeitä
UKK kirjoittaa myllykirjeitä Kuva: UKK Tamminiemessä vuonna 1976, Yle / Kalle Kultala Urho Kekkonen

Nauhan julkisuuteen vuotamisen seurauksista tuolloin 1970-luvun lopulla Korhosella on selvä näkemys. Hän viittaa vastauksessaan nekrologin loppuun, jossa kirjoitti: ”Itse asiassa jo presidentti Urho Kekkosen jättämä poliittinen perintö sisältää jo pelkästään hänen valtiomieshahmonsa ainutlaatuisten mittojen takia ongelmia, jotka suomalaisen kansanvallan on nyt kyettävä ratkaisemaan.” (kursiv. toimit.) – Uskon, että tuo loppukaneetti olisi ollut ainoa seikka, joka olisi kiinnittänyt huomiota. Tilannehan oli se, että Suomessa käytiin jo 1970-luvun alusta pinnanalaista, mutta hyvinkin ilkeää kädenvääntöä ja taistelua siitä kuka tulee olemaan Kekkosen seuraaja. Minun huoleni oli se, että tämä sisäinen kamppailu johtaisi ongelmiin. Ei ollut mikään salaisuus, ainakin poliittiset piirit tiesivät sen Helsingissä ja eri maiden suurlähetystöt raportoivat varmaankin siitä, että Neuvostoliiton edustajat Suomessa ja Moskovan Ulkoministeriössä käyttäisivät tätä tilannetta hyväkseen, toteaa Korhonen.


Presidentti Urho Kekkosen nekrologi
Presidentti Urho Kekkosen nekrologi Kuva: Yle / Jyrki Valkama presidentti urho kekkosen nekrologi

Lähteet:
Keijo Korhonen, Sattumakorpraali (Otava, 1999)
Timo Soikkanen, Presidentin ministeriö II – Uudistusten, ristiriitojen ja menestyksen vuodet 1970-1981 (UM, 2008)
Juhani Suomi (toim.), Urho Kekkosen päiväkirjat 4 (Otava 2004)
Risto Hauvonen väitöskirjatutkimus Vallanvaihdon muuttuva kuva -
presidentti Kekkosen sairastuminen ja Mauno Koiviston nousu
valtion johtoon lehdistön, aikalaisesitysten ja tutkimuskirjallisuuden
kuvaamana (Turun yliopisto)
Ylen radioarkisto

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.