Hyppää pääsisältöön

Miksi Urho Kekkosen oletettiin kuolevan jo 1978?

Urho Kekkosen nekrologi vuodelta 1978
Urho Kekkosen nekrologi vuodelta 1978 Kuva: Yle / Jyrki Valkama Urho Kekkonen,Kirje,jukka kuosmanen

Marraskuussa 1978 presidentti Urho Kekkosen muistokirjoitus tallennetaan Yleisradion kassakaappiin. Muutamia viikkoja aiemmin Neuvostoliiton matkan yhteydessä presidentti Kekkosen terveydentilaan on kiinnitetty huomiota. Nekrologin tekijä, alivaltiosihteeri Keijo Korhonen, on presidentin sisäpiiriläinen. Oliko joillakin syytä olettaa, että presidentti olisi pian kuollut?

– Muistelen, että jo 1970-luvun alussa tein tällaiset muistosanat ensimmäisen kerran. Silloin muka kiireellisenä tehtävänä New Yorkissa. Luin nyt ensimmäisen kerran tämän tekstin sen jälkeen, kun olin sen 36 vuotta sitten käsistäni päästänyt, kertoo professori Keijo Korhonen.

UKK Luottamusta yli rajojen -juliste taustallaan vuonna 1977 vaalitilaisuudessa
UKK Luottamusta yli rajojen -juliste taustallaan vuonna 1977 vaalitilaisuudessa Kuva: UKK Luottamusta yli rajojen -juliste taustallaan vuonna 1977 vaalitilaisuudessa, Yle / Kalle Kultala Urho Kekkonen

Tekstiin ja äänitteeseen Ylen pyynnöstä tutustunut Turun yliopiston professori Timo Soikkanen toteaa Korhosen suhteen presidentti Kekkoseen vuonna 1978 olleen erittäin läheinen.

– Alivaltiosihteeri Keijo Korhonen oli ihan presidentti Kekkosen läheisimpiä miehiä. Löytyy mm. paperi, jossa Kekkonen sanoo, että valta ulkoministeriössä on sinulla.

UKK in memoriam –tekstiin ja äänitteeseen tutustuttuaan professori Soikkanen pohtii ajankohtaa.

– Tietysti ensimmäiseksi tulee mieleen, että onko siinä tapahtunut jotakin sellaista, että on ollut jotain syytä olettaa presidentin kuolevan tai jotain muuta. Mutta jos katsoo tosiasioita, niin sitten siitä eteenpäin vuonna 1979 tulee jo enemmän ongelmia. Kyllä 1977 ja jo 1970-luvun alussa presidentin kunnossa on tällaisia merkkejä jo, mutta ei vuonna 1978 nimenomaan. En löydä siitä ajankohdasta syitä, että presidentti Kekkosen kunto olisi erityisesti edellyttänyt tätä nekrologin tekoa, jatkaa Soikkanen.

Tamminiemi talvella
Tamminiemi talvella Kuva: Kalle Kultala Tamminiemi,Urho Kekkonen,Tamminiemen saunassa,jukka kuosmanen

Muutamaa viikkoa ennen muistokirjoituksen tekoa oli Neuvostoliiton matkan yhteydessä presidentti Kekkosen terveydentilaan kiinnitetty huomiota. Kekkonen sekosi täysin syyskuussa Kostamuksessa puhetta pitäessään. Suomalainen media vaikeni tästä matkalla tapahtuneesta. UKK in memoriam -äänitteen kanssa tallennettiin myös sille luettu teksti, jossa lukee ”Pidettävä erityisvalvonnassa”. Äänitettä ja paperia säilytettiin Yleisradion kassakaapissa. Mitä kyseisen äänitteen ja tekstin julkisuuteen vuotamisesta olisi tuolloin 1970-luvun loppupuolella seurannut, professori Timo Soikkanen?

– Luulen, että presidentti Kekkonen olisi ymmärtänyt, että tällainen nekrologi on syytä tehdä. Mutta ulkopoliittisesti ei varmaankaan olisi ollut millään tavalla eduksi, että on olemassa tällainen äänite. Siinä tavallaan valmistaudutaan presidentin kuolemaan ja samaan aikaan, Kekkosen lähipiiri ja muutenkin, ylläpidettiin kuvaa 40-vuotiaan Kekkosen kunnosta. Ei se äänitteen julkisuuteen vuotaminen olisi ollut eduksi tälle asialle ja sen takiahan ne ovatkin ehdottoman salaisia.”

Presidentti Kekkonen virallinen kuva 1978
Presidentti Kekkonen virallinen kuva 1978 Kuva: Kuvasiskot Urho Kekkonen

UKK in memoriam –äänite Yleisradion arkistosta marraskuulta 1978 antaa professori Soikkasen mukaan myös jotain uutta suomalaisen poliittisen historian tutkimukseen ja kuvaan 1970-luvun Suomesta.

– Kiinnostavaa poliittisen historian tutkimuksen kannalta tässä on se millaisen kuvan tämä alivaltiosihteeri Korhosen kirjoittama dokumentti antaa meille presidentti Kekkosen toiminnasta ja asemasta silloin 1970-luvulla. Esimerkiksi se, että Korhonen ottaa hyvin annettuna sen, että Kekkonen selvitti noottikriisin ja yöpakkaset. Nykyään tutkijoiden kesken on hyvinkin problemaattisia nämä molemmat asiat, että mistä ne johtuivat ja millä tavalla ne menivät. Siihen aikaan tällaisia ei käsitelty.

– Professori Korhoselta olisi myös erittäin kiinnostavaa tietää mistä aloite nekrologin tekemiseen tuli. Tuliko se jostain muualta vai oliko se pelkästään hänen oma aloitteensa, ettei hän kertonut tästä edes lähimmille työkavereillekaan, pohtii Soikkanen.

Keijo Korhonen vuonna 1976
Keijo Korhonen vuonna 1976 Kuva: Kalle Kultala. Alivaltiosihteeri,Keijo Korhonen,jukka kuosmanen

Entinen ulkoministeri ja alivaltiosihteeri, professori Keijo Korhonen, kirjoittaa omaelämäkertansa Sattumakorpraalin Lahoo ikikuusikin -luvussa, jossa käsitellään presidentti Kekkosen muistisairautta, näin: ”Pahempaankin oli henkisesti varauduttu jo vuosia aikaisemmin. Puhuin Urho Kekkosen muistosanat Ylen ns. luurankokaappiin marraskuussa 1978.”

Professori Keijo Korhonen, olitte aikoinaan ulkoministeriössä alivaltiosihteerinä ja tiiviisti yhteydessä presidentti Kekkosen kanssa. Tapahtuiko presidentti Kekkosen terveyden tilassa syksyllä 1978 jotain ratkaisevaa, joka sai teidät huolestumaan ja valmistautumaan hänen kuolemaansa?

– Sellaista ei ole muistiini jäänyt, mutta koska presidentti oli jo tuolloin 78-vuotias, niin oli syytä valmistautua siihen lopulliseenkin. Mitään erityistä kriisiä ei ollut ja tämä tilanne ei ollut millään tavalla hälyttävä. Aloite tuli muistaakseni Ylen sisältä. Muistelen, että jo 1970-luvun alussa tein tällaiset muistosanat ensimmäisen kerran. Silloin muka kiireellisenä tehtävänä, sillä se jäi mieleen kun oli New Yorkissa YK:ssa työtehtävissä ja siellä sen tein sitten. Joten tämä oli kai toinen kerta kun kirjoitin presidentti Kekkosen muistosanat, kertoo professori Korhonen.

Professori Timo Soikkasta kiinnostavaan kysymykseen: ketkä Ulkoministeriössä tai muualla lukivat tekstin - tai tiesivät nekrologin tekemisestä, Keijo Korhonen toteaa, ettei UM:ssä nekrologin teosta tiennyt kukaan muu. Kysymykseen henkilökohtaisen poliittisen riskin ottamisesta tällaista äänitettä tehdessään professori Korhonen naurahtaen vastaa:

– En ottanut lainkaan. Se alivaltiosihteerin paikka, jossa olin, oli tarpeeksi tuulinen muutenkin. Oli isompia huolia. Se oli ennen kaikkea Neuvostoliiton suurlähettilään Vladimir Stepanovin takia. Koska hän oli Suomen syöjä ja vihasi minua, jos näin voidaan sanoa, ja yritti kaikin tavoin kalvaa takanani.

UKK kirjoittaa myllykirjeitä
UKK kirjoittaa myllykirjeitä Kuva: Kalle Kultala Urho Kekkonen

Äänitteen julkisuuteen vuotamisen seurauksista tuolloin 1970-luvun lopulla Korhosella on selvä näkemys. Hän viittaa vastauksessaan nekrologin loppuun, jossa kirjoitti: ”Itse asiassa jo presidentti Urho Kekkosen jättämä poliittinen perintö sisältää jo pelkästään hänen valtiomieshahmonsa ainutlaatuisten mittojen takia ongelmia, jotka suomalaisen kansanvallan on nyt kyettävä ratkaisemaan.” (kursiv. toimit.)

– Uskon, että tuo loppukaneetti olisi ollut ainoa seikka, joka olisi kiinnittänyt huomiota. Tilannehan oli se, että Suomessa käytiin jo 1970-luvun alusta pinnanalaista, mutta hyvinkin ilkeää kädenvääntöä ja taistelua siitä, kuka tulee olemaan Kekkosen seuraaja. Minun huoleni oli se, että tämä sisäinen kamppailu johtaisi ongelmiin. Ei ollut mikään salaisuus, ainakin poliittiset piirit tiesivät sen Helsingissä ja eri maiden suurlähetystöt raportoivat varmaankin siitä, että Neuvostoliiton edustajat Suomessa ja Moskovan Ulkoministeriössä käyttäisivät tätä tilannetta hyväkseen, toteaa Korhonen.

Kuuntele muistokirjoitus:

Kuuntele Kirjakerho: Urho Kekkonen – julkista ja yksityistä:

Presidentti Urho Kekkosen nekrologi
Presidentti Urho Kekkosen nekrologi Kuva: Yle / Jyrki Valkama Keijo Korhonen,Urho Kekkonen,presidentti urho kekkosen nekrologi

Lähteet:

  • Keijo Korhonen, Sattumakorpraali (Otava, 1999)
  • Timo Soikkanen, Presidentin ministeriö II – Uudistusten, ristiriitojen ja menestyksen vuodet 1970-1981 (UM, 2008)
  • Juhani Suomi (toim.), Urho Kekkosen päiväkirjat 4 (Otava 2004)
  • Risto Hauvonen väitöskirjatutkimus Vallanvaihdon muuttuva kuva - presidentti Kekkosen sairastuminen ja Mauno Koiviston nousu valtion johtoon lehdistön, aikalaisesitysten ja tutkimuskirjallisuuden kuvaamana (Turun yliopisto)
  • Ylen radioarkisto
  • Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

    Aristoteleen kantapään urheiluaiheisia ohjelmia

    Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

    Aristoteleen kantapään urheiluaiheisia ohjelmia

    Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

  • Musiikki on elokuvan runollinen elementti. Avaruusromua 25.2.2018

    Avaruusromussa kuvallista musiikkia, elokuvasta ja muualta.

    Jos minä en olisi elokuvaohjaaja, minä tahtoisin olla elokuvamusiikin säveltäjä. Näin kerrotaan Steven Spielbergin sanoneen. Elokuvaohjaajat ymmärtävät, mikä on musiikin merkitys elokuvassa. Andrei Tarkovski puhui musiikista elokuvan runollisena elementtinä. Avaruusromussa kuvallista musiikkia, elokuvasta ja muualta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Viro 100 vuotta Teemalla

    Juhlaohjelmia Viron itsenäisyyspäivän viikolla

    Lauantaina 24.2.2018 vietetään Viron tasavallan satavuotisjuhlaa. Viro 100 -ohjelmia nähdään Teemalla torstaista sunnuntaihin 22.–25.2.

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.