Hyppää pääsisältöön

Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

Juho Kusti Paasikivi
J. K. Paasikivi vuonna 1945. Juho Kusti Paasikivi Kuva: F. E. Fremling / Museoviraston kuvakokoelmat paasikivi

Presidentti Juho Kusti Paasikivi oli julkisen elämän koulima: entinen lehtimies, yliopiston opettaja, kansanedustaja, senaattori, korkea virkamies, pankinjohtaja, rauhanneuvottelija, puoluejohtaja, järjestömies ja niin edelleen. Hänet rekrytoitiin hallitukseen Venäjän tuntijana, sillä olihan hän kuulunut jo aikanaan komiteaan, joka neuvotteli Suomen asemasta Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa vuonna 1917.

Paasikivi toimi pääneuvottelijana syksyllä 1939, kun Neuvostoliitto alkoi pommittaa Suomea aluevaatimuksilla. Pessimistinen konkari piti sotaa mahdollisena ja oli valmis ostamaan rauhan eli myöntymään Neuvostoliiton aluevaatimuksiin. Mannerheim tuki Paasikiven linjaa, mutta A. K. Cajanderin punamultahallitus ei joustanut.

Talvisodan hallituspäiväkirjojen perusteella Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Oikeusministeri J. O. Söderhjelm sai niin pahasti tarpeekseen Paasikiven monisanaiseen ääneen ajatteluun, että jäi protestiksi pois hallituksen yhteisiltä aterioilta. Heidän välejään hiersivät myös poliittiset näkemyserot ja molemminpuolinen vastenmielisyys ja epäluulo.

Pessimistinen konkari piti sotaa mahdollisena ja oli valmis ostamaan rauhan

Paasikiven suhtautuminen ihmisiin oli mustavalkoista. Toisinajattelijoilta puuttui hänen mielestään älykkyyttä tai vähintään arvostelukyky ja suhteellisuudentaju. Näistä toisinajattelijoista hän suhtautui ehkä jyrkimmin opetusministeri Uuno Hannulaan. Negatiivinen suhtautuminen Hannulaan oli sekä poliittista että henkilökohtaista. Paasikivi ei nähnyt maalaisliitossa mitään hyvää ja oli jo Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtajana ärsyyntynyt Pohjolan Sanomiin, jonka päätoimittajana Hannula oli toiminut.

— [Hannula on] puolihassu mies, joka ei näy ymmärtävän mitään! kirjoitti Paasikivi päiväkirjaansa.

"Olen samaa mieltä kuin ulkoministeri"

Salkuton ministeri oli enemmän ulkoministeri Väinö Tannerin myötäilijä kuin aloitteentekijä. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner, mikä ei kuitenkaan näkynyt ulospäin uskonvarmuutena, vaan nimenomaan jatkuvana epäilynä ja vaihtoehtojen pohtimisena. Kuvaava ajatuksenkulku löytyy hallituspäiväkirjasta 23. helmikuuta, jolloin Tanner toi rauhankysymyksen ulkoasiainvaliokuntaan.

Pääministeri Juho Kusti Paasikivi 75 vuotta. Vasemmalla rouva Alli Paasikivi.
J. K. Paasikivi ja hänen vaimonsa Alli sodan jälkeen marraskuussa 1945. Pääministeri Juho Kusti Paasikivi 75 vuotta. Vasemmalla rouva Alli Paasikivi. Kuva: Yle paasikivi

— Olen samaa mieltä kuin ulkoministeri. Vanha totuus on, että mitä pitemmälle lykkää neuvottelut, sen vaikeammiksi ehdot tulevat. Ratkaiseva päätös olisi äkkiä tehtävä. Pyytäisin vain parin päivän aikaa, ettei tässä istunnossa tarvitsisi tehdä näin hirmuista päätöstä. Sanomalehdet ovat, ja se kai sota-aikana on oikein, koettaneet ylläpitää kansan mielialaa niin, että niistä lukien olisi luullut Suomen voittaneen sodan. Mahdollistahan on, ettemme eduskunnassa saisi laillista päätöstä, sillä sehän vaatii kaksi kolmannesta äänistä. Voi tulla shokki, jos yleisö saa kuulla totuuden. Sen vuoksi edellytän, että on saatava pari päivää aikaa, ennen kuin täytyy tehdä päätös.

Paasikivi joutui luontojaan rauhanneuvottelijaksi ja jäi sitä reittiä Suomen Moskovan-lähettilääksi välirauhan ajaksi. Vuonna 1946 hänestä tuli Suomen seitsemäs presidentti. Suomen uudelle ulkopolitiikan johtajalle oli kaiketi vaikeinta se, ettei hän voinut kyllin selvästi tuomita Neuvostoliiton talvisotaan johtanutta politiikkaa.

Lähteenä on käytetty Kansallisbiografian (kirjoittanut Tuomo Polvinen) ja Murhenäytelmän vuorosanat -kirjan (kirjoittanut Ohto Manninen ja Kauko Rumpunen) kuvauksia.

Syvenny


  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#sota39

  • Mikä on #sota39?

    Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

    Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • Oletko talvisotatietäjä - testaa tietosi!

    #sota39-projektin testi mittaa oikeasti tietoa!

    Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi testin. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa.

  • Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

    eimme sen muistoksi jo toisen testin.

    Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

  • Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

    12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

    Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä.

  • Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

    Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

  • Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

    Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

    Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

  • Miksi ja miten hallitus vaihtui?

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

  • Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

    Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

    Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

    Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

  • Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

    Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

  • #sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

    Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

  • Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.