Hyppää pääsisältöön

Millainen on hyvä myrskykuva? Osallistu kuvakisaan ja äänestä suosikkiasi.

Myrskyävä meri
Myrskyävä meri Kuva: Yle/Juha Laaksonen myrsky

Meri pauhaa, möyryää ja pärskii. Millaista on taiteilla liukkailla rantakallioilla, kun suolavesi kastelee kasvot ja kameran?

Hyvässä kuvassa aallot tulevat päälle

Radio Suomen Luontoretki-ohjelmaa tehdään todellisessa myrskyssä Utön eteläkärjessä Kesnäsissä, jossa Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat kuvaamassa meren voimaa.

Niemeen on kokoontunut joukko Utön saarelaisia katselemaan myrskyä. Osaan kuvistaan Riku ja Juha sijoittavat ihmisiä mukaan, jotta kuvista erottaisi paremmin mittasuhteet.

Rikun ja Juhan mielestä hyvän myrskykuvan ykköstuntomerkki on kuitenkin tunnelma, jossa aallot vyöryvät päälle. Siksi he suuntaavat askeleensa lähemmäs merta liukkaille rantakallioille. Liukastumisilta ei vältytä, mutta meren mahti saadaan kuviin mukaan.

Ei voi koskaan tietää, miten aalto kaatuu.

- Hyvä kuva on myös aika sattumanvarainen. Vaikka näkee aallon murtuvan, ei voi koskaan tietää, miten se kaatuu, sanoo Juha.

Rikun ratkaisu tähän ongelmaan on antaa kameran laulaa sarjatulella. Utössä kuvia kertyy reippaasti yli 1500 kpl.

Tärähtänyt kuva on pilalla

Usein myrskysäällä valoa on niin vähän tarjolla, että on hyvin hankalaa saada kuviin aaltojen voimaa, pisaroita ja sumua. Teleobjektiivilla kuva tärähtää helposti.

Riku kehuu nykyisiä digikameroita, niissä voi käyttää nopeita valotusaikoja: hänellä asetukset ovat yli 1/1000, välillä 1/2400 tai jopa 1/3600.

Valonsäteitä ja vihreitä aaltoja

Tätä reissua Riku ei unohda koskaan. Hän on aivan haltioissaan Utön myrskystä. Vain kerran aiemmin elämässään hän on päässyt kokemaan vastaavaa, silloinkin Utössä.

Tammikuun aurinko valaisee aallot niin, että ne näyttävät smaragdinvihreiltä, aivan kuin jossain etelän merillä. Kristallinkirkas vesi lentää melkein vaakasuoraan.

Tuuli puhisee puuskissa jopa 28 m/s ja aallot ovat valtavia, yksittäiset aallot voivat olla jopa 11 m korkeita. Merkitsevä aallonkorkeus on 5,5 m. Se on enemmän kuin Estonia-yönä.

Varo liukkaita kallioita ja suolavettä

Rikun ja Juhan kuvauspaikka on vaarallisen liukas kallio. Tänne ei missään nimessä kannata ottaa lapsia mukaan.

Tänne ei missään nimessä kannata ottaa lapsia mukaan.

Muutenkin pitää olla tarkkana. Pärskeitä pitää varoa. Suolaveden tuhoavat vaikutukset näkyvät kamerassa yleensä vähän viiveellä.

Juhan puhelin tosin hajoaa heti, kun hän yrittää ottaa panorama-kuvaa.

- Tuli kunnon aalto ja puhelin sammui saman tien, Juha toteaa.

Utön kuvat - valitse mielestäsi paras

Mikä Rikun ja Juhan ottamista kuvista on onnistunut parhaiten? Äänestä omaa suosikkiasi.

Mikä näistä neljästä myrskykuvasta on mielestäsi onnistunein?

Valokuvaaja kuvaa myrskyävää merta
Kuva 1 Valokuvaaja kuvaa myrskyävää merta Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Myrskyävä meri
Kuva 2 Myrskyävä meri Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Aallot iskeytyvät rantakallioihin
Kuva 3 Aallot iskeytyvät rantakallioihin Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Myrskyävä meri
Kuva 4 Myrskyävä meri Kuva: Yle/Luontoretki myrsky

Mikä yllä olevista kuvista on mielestäsi paras?

Osallistu myrskykuvakisaan

Kiitos kaikille myrskykuvia lähettäneille! Saimme lukuisia hienoja otoksia. Kiitos myös vinkeistä, joita lähetitte ja kaikista jaetuista elämyksistä!

Juha ja Riku yhdessä Ylen luontotoimituksen kanssa ovat valinneet näistä alla olevista kisaan lähetettyjen kuvien joukosta neljä suosikkiaan. Katso raadin suosikkikuvat ja osallistu äänestykseen, mikä niistä on mielestäsi paras?


Syysmyrsky Kristiinankaupungin Kanuunakallioilla 27.9-14
Lähettäjä: Mia Perkiö


Puiden latvat saavat kyytiä Mikkelissä, Hiirolan kylässä, Einonpäivän myrskyn aikaan 2013.
Lähettäjä: Kimmo Jukarainen


Mäntyluodon Kallossa aaltoja ihastellen
Lähettäjä: Jouko Langen


Kallon kuohuja
Lähettäjä: Jouko Langen


Jurmossa tuulee.
Lähettäjä: Timo Salonen


Jurmossa tuulee.
Lapsilla oli hauskaa rannalla kun oikein tuuli. Tosin heistä piti pitää välillä kunnolla kiinni muuten olisivat lentäneet tuulen mukana.
Lähettäjä: Timo Salonen


Porin Kallo 17.11.2013
Lähettäjä: Pirkko Kari


Utö 6.12.
Lähettäjä: ripa


Kuvassa vyörypilvi elokuun lopulla 2011 Tyrnävä - Ala-Temmes välisellä tiellä kuvattuna. Makkaramaisen muodostuman alla alkoi sataa ja tuulla reippaasti.
Lähettäjä: Sauli Pelkonen


Länsimyrsky Moherin pari sataa metriä korkeilla kallioilla Irlannin länsirannikolla 10.1.2015
Lähettäjä: Riku Karjalainen


Karttulan Autuaankankaan laiturille nosti Einomyrsky tyrskyn tanssimaan.
Lähettäjä: Hannu Karppinen


Tuulinen ilta Teneriffalla.
Lähettäjä: P.Simonen


Eino-myrsky Lahdessa Vesijärven rannalla 2013.
Lähettäjä: P.Simonen


Ohtakari Lohtaja
Myrskytuuli 27.9.2014 klo 14:04
Oli raikas ja puhdas ilma, sekä hyvin kaunista. Kuten Ohtakarissa aina. =)
Lähettäjä: Kirsti Karhu


Rodos 3.9.2012
Lähettäjä: Äitee


Rauman edustalla tulossa Kuuskajaskarilta ja myrsky nousemassa 8.9.2012
Lähettäjä: Äitee


Tulimme myrskyltä suojaan! Laulasmaan lahdella Viron pohjoisrannikolla.
Lähettäjä: Seppo Ikävalko


14.4 myrskysi Viron pohjoisrannikolla. Laulasmaan sataman lahdelle oli tullut parvi joutsenia, sorsia ja haahkoja suojaan.
Lähettäjä: Seppo Ikävalko


Otettu Etelä-Ruotsissa, tuulta 21m/s
Lähettäjä: Ketonen Olli-Pekka


Lokki yrittää sinnikkäästi taittaa taivaltaan Porin Kallossa syksyllä 2013.
Lähettäjä: Merja Purola


Myrskytunnelmaa Porin Kallosta syyskesältä 2013.
Lähettäjä: Merja Purola


Märkää kyytiä merellä Scylla MM-kisoissa.
Lähettäjä: Ottiliana


Pohjoismyrsky Näsijärvellä lokakuussa 2011.
Lähettäjä: Pasi Koskela


Lokakuussa 2011 Chicagossa Lake Michigan näytti voimanssa. Veneitä rikkoutui laitureissa. Korkeisiin tormitaloihin ei tehnyt mieli mennä. Suuri järvi aaltoili kuin meri.
Lähettäjä: Ilkka Hakulinen


Ensilumi sataa Särkkäniemellä, Vuosaaren Uutelassa. Kuva otettu salamavalolla.
Lähettäjä: Kari Etelä


Syysmyrsky Särkkäniemellä, Vuosaaren Uutelassa. Ajatuksena kuvata mahdollisimman pitkällä suljinajalla, jotta saadaan liikkeen tuntua mahdollisimman paljon.
Lähettäjä: Kari Etelä


Turvallisesti, ikkunan lävitse - katsahdus illan pimeään lumimyrskyyn...
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Huuu, tuuli painaa rantaa kohti...
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Unelmasää vesiurheilun harrastajalle!
Kuvauspaikka on suosittu Oulujärven Paltaniemen satama, jossa kajaanilaiset käyvät harrastamassa, uimassa ja nauttimassa luonnosta
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Raahe. Myrskytuuli oli vasta nousemassa.
Lähettäjä: laura


Näsijärvellä marraskuussa 2013
Lähettäjä: "Fanny"


Kuva lähetetty Twitterissä.
Lähettäjä: @riikkajohanna


Kesämyrsky .Haapajärvellä ,2014 ,toista kaistaa pääsi kulkemaan.
Lähettäjä: Veikko Raappana ,Nivala


Eino myrsky Halosenniemessä 2013.
Lähettäjä: Kati Laakkonen


Varlaxudden Emäsalo 11.1-2015
Harmaata, puuskitainen tuuli, b/w sopi mielästäni hyvin tunnelmaan.
Lähettäjä: Rainer Lindholm


Tapani-myrsky ja upea auringonpaiste vuonna 2011.
Lähettäjä: Anne


Ukkonen nousee, kaksi ruutua aikaisemmin oli lähes tyyntä. Kivijärvi, Luumäki
Lähettäjä: Joska Laine


Hei, Oli kaksi sekuntia aikaa ottaa tämä kuva,kun aurinko pilkahti "halogeenilampun" voimalla pilvenraosta.Kuvaan jäivät harmittavasti keltaiset värivirheet,jotka tietysti osaava kuvankäsittelijä hävittäisi pois. No,oli kuitenkin hieno hetki,muuten niin harmaassa Joulukuun päivässä. Yst.terv. Heikki Torala
Kaskinen
Lähettäjä: Heikki Torala


Ukkosrintama tulossa. Kuva Kiuruvedeltä, jossa tilastollisesti ukkostaa Suomessa eniten.
Lähettäjä: Erasmus


Merelle jääneen uudenvuodenmyrskyn jälkimaininkeja Tullinrannalla Hangossa.
Lähettäjä: Tuija Dalmo


Syysmyrsky Näsijärvellä loppuvuonna 2013
Lähettäjä: Kirsi Lehtinen


Myrskyrintama etenee rannikkoa pitkin. Kuvattu laajasalosta länteen eli helsingin keskustan suuntaan
Lähettäjä: Thor


26.12.2011 Tapani-myrsky saavutti länsirannikon. Porissa myrskyaaltoja mennään perinteisesti katsastamaan Mäntyluodon Kalloon, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Vaikka radiolähetyksessä kehotettiin välttämään ulkona liikkumista myrskyn aikana, oli kallioiselle saarelle johtavalla pengertiellä pienoinen ruuhka jo aamupäivän aikana ja parkkipaikat kortilla.
Keskituulet huitelivat päivän aikana parhaimmillaan 25 m/s ja puuskissa 30 m/s tietämillä. Aallokko oli kelin mukainen ja aiheutti pientä tulvimista Kallossa. Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että laajakulma ja jalusta ovat pyhä yhdistelmä myrskykuvauksessa. Tämä kuva on kuitenkin otettu 70-200 mm putkella käsivaralta. Videolla merenkäynti näyttää myös vaikuttavalta: http://youtu.be/NlDj4_vj7K4
Lähettäjä: Jarnoky


Myrsky lähestyy...
Lähettäjä: Sabrina


Myrskyrintama lähestymässä, Jurmo 1.1.2015
Lähettäjä: Niclas Köhler


Kainun kallio, meri, kamera ja Aili. Kerta toisensa jälkeen palaan kuvailemaan meren hyökkääviä aaltoja. Sanon näin koska kuvailu myrskyävällä merellä on todellakin vaarallista puuhaa.
Kalliot ovat paikoin niin liukkaat - jos varomattomasti lasket jalkasi levästä liukkaalle kaltevalle kalliolle, et pääse pystyyn. On liikuttava niin kuin hylje ja kameraakin täytyy varjella.
Olen tutustunut kuvauspaikkaani paremmin kuin hyvin silloin kun meri on rauhallisempana. Testaan kosteat paikat ja niiden liukkauden, katson reitit mistä kannattaa kulkea.
Mieluusti katson kuvauspaikan niin että edessäni on suuri kivi ja takanani toinen. Siinä on jonkinmoiset aallon halkaisijat yllättäen mereltä vyöryvän suuremman aallon iskiessä/hyökätessä linssin läpi tuijottavaan kuvaajaan. Tuon linssin läpi ei pysty havaitsemaan isoa aaltoa, koska näet vain pienen osan isoa merta aukosta.
Viimekerralla merta kuvatessani 3.1.2015 eivät aallot päässeet yllättämään niin että saappaansuusta olisi vesi kengän sisälle mennyt.
Lähettäjä: Aili


Tämä myrsky toi suolapulssin Itämerelle. Lysekil joulukuu 2014. Mielestäni hyvässä merta esittävässä myrskykuvassa pitää olla vertailukohtaa aallonkorkeudelle. Siksi äänestin teidän kuvista numeroa 1, jossa kuvaaja toimii hienosti mittatikkuna.
Lähettäjä: Ilkka Lastumäki


Tämä kuva on jo vanha mutta tuo aina mieleen sen myrskyssä tapaninpäivän (vuosi 2011). Kuva Pyhärannan Rihtniemestä ja kuvassa paikan ehkä kuvatkin kivi, mutta en ole vielä kahta samanlaista kuvaa nähnyt.
Lähettäjä: Janne Lehtinen


Ei suoranainen myrsky mutta mainingit löyvät mukavasti jään koristelemiin kiviin Emäsalonkärjessä vuoden 2014 lopulla.
Lähettäjä: Kai Väisänen


Tapanin tuisku Espoossa. Kuulas pakkaspäivä vaihtui hetkessä lumimyräkäksi.
Lähettäjä: Lassi Hackman


Muutaman minuutin mittainen lumikuuro yllätti täysin Espoon Laajalahdella tapaninpäivänä. Ilma meni sen verran tuhnuiseksi, että oli pakko pidentää valotusta ja tähdätä ainoaan maisemassa näkyvään asiaan.
Lähettäjä: Lassi Hackman


Lumimyrskyssä Haukiputaan Virpiniemessä 7.1.2015. Ajokeli ja näkyvyys oli todella huono mutta me nautimme lumituiskun kauneudesta.
Lähettäjä: Lumikki


Joulukuun alussa 2011 aallot oliva Utössä massiivisia myrskytuulen viuhuessa.
Lähettäjä: jouniK


Joulukuun alussa 2011 Utön saarella oli myrskytuulta riittävästi - keskituuli 26 m/s ja tuulensuunta länsilounaasta... se riitti nostamaan kuusimetrisiäkin aaltoja Utön etelänpuolelle....
Lähettäjä: jouniK


Ensimmäistä kertaa ihmettelemässä Porin Kallon rantaan iskeytyviä myrskyaaltoja 27.9.2014.
Lähettäjä: Mari Keskinen


Lohtajan Ohtakarissa reipas myräkkä 25.5.2014.
Lähettäjä: Mika Romppanen


Eino myrsky Porin Kallossa. Nojasin jalat haarallaan kivenlohkareeseen ja kädet oli koukussa kiven päällä ja silti meinasi kamera lähteä käsistä. Vinkiksi tuulelta ja roiskeilta suojaava asu, sillä siellä on kylmä, ainakin marraskuussa.
Lähettäjä: Arvo Malmi

  • Auta luontoa, lähde talkoisiin!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Tänä keväänä Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa. Listalla ovat ainakin vesilinnun pesälautan rakennus, rannan siivoaminen ja kevätniityn kunnostus. Sinäkin voit auttaa luontoa osallistumalla talkoisiin!

  • Ulos luontoon Kevätseuranta: Nyt autetaan luontoa!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Kevät on täällä! Siitä varma merkki on Ulos luontoon Kevätseuranta, joka starttaa Yle TV1:ssä su 29.4. klo 18.15.! Tänä vuonna Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa.

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Ulos luontoon Kevätseuranta: Nyt autetaan luontoa!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Kevät on täällä! Siitä varma merkki on Ulos luontoon Kevätseuranta, joka starttaa Yle TV1:ssä su 29.4. klo 18.15.! Tänä vuonna Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa.

  • Auta luontoa, lähde talkoisiin!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Tänä keväänä Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa. Listalla ovat ainakin vesilinnun pesälautan rakennus, rannan siivoaminen ja kevätniityn kunnostus. Sinäkin voit auttaa luontoa osallistumalla talkoisiin!

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

  • Kyyn hyödyllisyys yllättää

    Kyy hidastaa välillisesti puutiaisia levittämästä tauteja.

    Kyystä on ihmiselle yllättävää hyötyä. Se hidastaa välillisesti puutiaisten, eli punkkien, kantaman borrelioosin ja puutiasaivokuumeen leviämistä.

  • Kevätaamun laulajia: Kiuru

    Kiurun kutsuääni on hyrähtävä ”drliu”.

    Kiuru on hieman kookkaampi kuin punatulkku mutta pitkänomaisempi. Höyhenpuku on päältä mustankirjavan harmaanruskea ja alta valkoinen. Kellertävässä rinnassa on mustia viiruja ja silmäkulmassa valkoinen juova. Laulu on kiihkeää, minuutista toiseen ryöpsähtelevää liverrystä. Kutsuääni on hyrähtävä ”drliu”.

  • Kevätaamun laulajia: Peippo

    Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.

    Talitiaisen kokoinen peippo on päältä harmaanruskea. Tummalla siivellä on kaksi valkoista juovaa. Koiraan alapuoli ja pääsivut ovat ruskeanpunaiset, naaraan vaaleanharmaat. Ponteva, lopuksi nouseva laulunsäe kestää 2–3 s.

  • Kevätaamun laulajia: Punarinta

    Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.

    Talitiaisen kokoinen ja palleromainen punarinta on selkäpuolelta ruskea ja alta likaisenvalkoinen. Aikuisen rinta ja naama ovat ruosteenpunaiset. Nuoren yksilön rinta on poikkijuovaisen kellanruskea ja selkä keltapilkkuisen ruskea. Laulu on korkeaa, haurasta visertelyä, jossa on lyhyitä taukoja 10–15 sekunnin välein.

  • Kevätaamun laulajia: Tiltaltti

    Tiltaltti muistuttaa erehdyttävästi pajulintua.

    Tiltaltti muistuttaa erehdyttävästi pajulintua. Selkeimpiä eroja ovat tummat jalat ja melko tumma nokka sekä heikko ja silmän eteen rajoittuva silmäkulmanjuova. Selkä on harmahtavamman ruskea, ja likaisenvalkoisella alapuolella on kupeilla ruskehtavaa sävyä. Poski on lähes yhtä tumma kuin päälaki ja tummempi kuin kurkku. Laulu on rytmikkäästi helkkyvä ”tsil tsyl tsil tsylp tsilp tsyl tsyl tsil tsyl…”, varoitusääni ponteva ”hviit”.

  • Kevätaamun laulajia: Kaulushaikara

    Kaulushaikaran soidinääni muistuttaa laivan sumutorvea.

    Lennossa ison pöllön mieleen tuova kaulushaikara on varista huomattavasti isompi mutta harmaahaikaraa pienempi. Sillä on suhteellisen lyhyet jalat ja tikarimainen nokka. Kaula näyttää normaalisti lyhyeltä, mutta vaaraa epäilevä lintu ojentaa sen pystysuoraksi ja jähmettyy paikalleen. Höyhenpuku on kauttaaltaan mustankirjavan kellanruskea. Soidinääni on laivan sumutorven ääntä muistuttava puhallus ”buuh, buuh…” (läheltä kuultuna ”uh-buuh”), joka kantaa kilometrejä.

  • Kevätaamun laulajia: Luhtahuitti

    Luhtahuitin soidinääni on kuin piiskansivallus.

    Räkättirastasta hieman pienemmällä, tanakalla luhtahuitilla on paksu kaula ja lyhyt ja vaalea, punatyvinen nokka. Yläpuoli on mustatäpläisen vihertävänruskea, alapuoli lyijynharmaa. Höyhenpuvussa on valkoisia täpliä ja kupeilla voimakkaita ruskeita poikkijuovia. Vajaan sekunnin välein toistuva viheltävä soidinääni ”hvit, hvit, hvit…” tuo mieleen piiskansivalluksen.

  • Kevätaamun laulajia: Hippiäinen

    Hippiäinen on koko Euroopan pienin lintu, palleromainen.

    Hippiäinen on koko Euroopan pienin lintu, palleromainen ja suuripäinen. Sillä on lyhyt pyrstö ja hento piikkimäinen nokka. Yläpuoli on sammalenvihreä, alapuoli vaaleamman harmahtava. Päälaella on keltainen pitkittäisjuova. Hippiäisen laulu on reippaan rytmikästä, surahtavaa tiititystä, varoitusääni hyvin ohut ”tiit tiit…”.

  • Kevätaamun laulajia: Pajusirkku

    Kutsuääni on sameasti viheltävä ”tsiyy, tsiih”.

    Pajusirkku on talitiaisen kokoinen mutta solakampi, päältä mustajuovaisen punertavanruskea, alta vaalea. Koiraalla on musta pää ja valkoinen kaularengas. Naaraan silmän päällä on vaalea juova ja kurkun sivuilla tummat pystyjuovat. Pari sekuntia kestävä laulunsäe nopeutuu loppua kohti: ”tsri tsri tsryi tsrisi”. Kutsuääni on sameasti viheltävä ”tsiyy, tsiih”.

  • Kevätaamun laulajia: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat. Pyrstötiaisen huomaa yleensä jatkuvasta ääntelystä, jossa ”tsert-tsrreet-tsät…” -särinät ja hätäiset ”tii-tii-tii…” -tiititykset vuorottelevat.

  • Kevätaamun laulajia: Sinitiainen

    Sinitiainen on erittäin yleinen asutuksen tuntumassa.

    Sinitiainen on talitiaista pienempi. Keltaisessa vatsassa ei ole mustaa juovaa toisin kuin talitiaisella, ja päälaki, siivet ja pyrstö ovat kirkkaansiniset. Sinitiainen laulaa helisevästi ”tii-tii-tililililili” ja varoittelee käheästi rähistellen.

  • Kevätaamun laulajia: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kevätaamun laulajia: Sepelkyyhky

    Sepelkyyhky on melkein variksen kokoinen.

    Melkein variksen kokoisen sepelkyyhkyn pyrstö ja kaula ovat melko pitkät ja pää pienehkö. Selkä on ruskeanharmaa, vatsa vaaleampi ja rinta viininpunertava. Kaulan sivuilla on valkoinen laikku (puuttuu nuorelta), ja lennossa siivellä näkyy valkoinen poikkijuova. Soidinääni on pöllömäistä, nousevaa ja laskevaa huhuilua ”huuh-huu hu-huu huu huu hu-huu…”.

  • Kevätaamun laulajia: Rautiainen

    Rautiaisella on ohut piikkimäinen nokka.

    Talitiaisen kokoisella rautiaisella on ohut piikkimäinen nokka. Yläpuoli on mustajuovaisen ruosteenruskea, alapuoli vaaleampi. Pää ja rinta ovat siniharmaat, ja kupeilla on punaruskeita juovia. Laulu on 2–3-sekuntinen, tasaisella sävelkorkeudella polveileva helinä, lentoääni korkea ”hi-hi, ti-hi-hi”.

  • Kevätaamun laulajia: Peukaloinen

    Peukaloinen on tuskin hippiäistä isompi.

    Peukaloinen on tuskin hippiäistä isompi, palleromainen kääpiö, jolla on pysty pyrstöntynkä ja paksu kaula. Hento nokka ja ohuet koivet ovat pitkät. Höyhenpuku on poikkiraitainen, päältä tumman punaruskea, alta vaaleanrusehtava. Laulu on hämmästyttävän voimakas, pontevan rytmikäs säe, joka kestää 5–6 sekuntia. Varoitusääni on kova, rätisevä ”trrrrrt”.

  • Kevätaamun laulajia: Mustavaris

    Mustavaris on variksen kokoinen mutta kokonaan musta.

    Mustavaris on variksen kokoinen ja oloinen mutta kokonaan musta (yhtä mustaa korppia selvästi pienempi ja hontelompi). Nokka vaikuttaa pitkältä, koska sen vaalealla tyvellä ei ole höyheniä (nuorella mustia höyheniä). Vatsa vaikuttaa pullealta löysästi roikkuvien höyhenten vuoksi. Lennossa paljastuu, että siiven tyvi on keskiosaa kapeampi, ja pyrstön kärki on pyöristynyt. Lentoääni on käheästi raakkuva ”graah-graah…” tai ”grääh-grääh…”.

  • Kevätaamun laulajia: Ruokokerttunen

    Laulu on kiihkeää ja vuolasta lavertelua.

    Sinitiaisen kokoinen ruokokerttunen on päältä tummaviiruisen kellanruskea, alta vaalea. Silmän päällä on leveä vaalea juova. Laulu on kiihkeää ja vuolasta lavertelua, jossa toistuu pitkiä aikoja säriseviä ja säksättäviä ääniä ja niiden lomassa lyhyitä viheltelyjä.

  • Kevätaamun laulajia: Puukiipijä

    Laulu ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Puukiipijän tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle. Ponteva laulu muistuttaa pajulinnun laskevaa viheltelyä ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

  • Kevätaamun laulajia: Laulurastas

    Laulurastason päältä ruskea ja alta valkoinen.

    Pyöreähkö ja mustarastasta vähän pienempi laulurastas on päältä ruskea ja alta valkoinen. Kupeet ja rinta ovat yleensä kellertäviä. Alapuolella on mustia ja kapeita, osittain nuolenpään muotoisia täpliä. Päänsivut ovat tummat. Laulu on verkkaista ja rytmikästä: koiras ikään kuin juttelee toistelemalla samoja visertelyjä, maiskahduksia tai kirskuvia aiheita. Lentoääni on terävä ”tsik”.

  • Kevätaamun laulajia: Pajulintu

    Siro pajulintu on päältä vihertävänruskea ja alta valkoinen

    Sinitiaisen kokoinen ja siro pajulintu on päältä vihertävänruskea ja alta valkoinen, rinnasta hiukan kellertävä. Samankesäinen nuori on alta vaaleankeltainen. Jalat ovat vaaleat (hyvin samannäköisellä tiltaltilla tummat). Surumielinen, viheltävä laulunsäe laskee loppua kohti.

  • Parasta retkiruokaa – Peltsi kokeili kolmea reseptiä

    Peltsin keittiössä valmistettiin ruokaa nuotiolla.

    Peltsi kovan vuoden kolmas haaste on noin 200km hiihtovaellus Lapissa. Se ei onnistu ainakaan ilman hyvää ruokaa! Peltsin keittiössä valmistetaan kolme lukijoiden lähettämää retkiruokaa.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.