Hyppää pääsisältöön

Millainen on hyvä myrskykuva? Osallistu kuvakisaan ja äänestä suosikkiasi.

Myrskyävä meri
Myrskyävä meri Kuva: Yle/Juha Laaksonen myrsky

Meri pauhaa, möyryää ja pärskii. Millaista on taiteilla liukkailla rantakallioilla, kun suolavesi kastelee kasvot ja kameran?

Hyvässä kuvassa aallot tulevat päälle

Radio Suomen Luontoretki-ohjelmaa tehdään todellisessa myrskyssä Utön eteläkärjessä Kesnäsissä, jossa Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat kuvaamassa meren voimaa.

Niemeen on kokoontunut joukko Utön saarelaisia katselemaan myrskyä. Osaan kuvistaan Riku ja Juha sijoittavat ihmisiä mukaan, jotta kuvista erottaisi paremmin mittasuhteet.

Rikun ja Juhan mielestä hyvän myrskykuvan ykköstuntomerkki on kuitenkin tunnelma, jossa aallot vyöryvät päälle. Siksi he suuntaavat askeleensa lähemmäs merta liukkaille rantakallioille. Liukastumisilta ei vältytä, mutta meren mahti saadaan kuviin mukaan.

Ei voi koskaan tietää, miten aalto kaatuu.

- Hyvä kuva on myös aika sattumanvarainen. Vaikka näkee aallon murtuvan, ei voi koskaan tietää, miten se kaatuu, sanoo Juha.

Rikun ratkaisu tähän ongelmaan on antaa kameran laulaa sarjatulella. Utössä kuvia kertyy reippaasti yli 1500 kpl.

Tärähtänyt kuva on pilalla

Usein myrskysäällä valoa on niin vähän tarjolla, että on hyvin hankalaa saada kuviin aaltojen voimaa, pisaroita ja sumua. Teleobjektiivilla kuva tärähtää helposti.

Riku kehuu nykyisiä digikameroita, niissä voi käyttää nopeita valotusaikoja: hänellä asetukset ovat yli 1/1000, välillä 1/2400 tai jopa 1/3600.

Valonsäteitä ja vihreitä aaltoja

Tätä reissua Riku ei unohda koskaan. Hän on aivan haltioissaan Utön myrskystä. Vain kerran aiemmin elämässään hän on päässyt kokemaan vastaavaa, silloinkin Utössä.

Tammikuun aurinko valaisee aallot niin, että ne näyttävät smaragdinvihreiltä, aivan kuin jossain etelän merillä. Kristallinkirkas vesi lentää melkein vaakasuoraan.

Tuuli puhisee puuskissa jopa 28 m/s ja aallot ovat valtavia, yksittäiset aallot voivat olla jopa 11 m korkeita. Merkitsevä aallonkorkeus on 5,5 m. Se on enemmän kuin Estonia-yönä.

Varo liukkaita kallioita ja suolavettä

Rikun ja Juhan kuvauspaikka on vaarallisen liukas kallio. Tänne ei missään nimessä kannata ottaa lapsia mukaan.

Tänne ei missään nimessä kannata ottaa lapsia mukaan.

Muutenkin pitää olla tarkkana. Pärskeitä pitää varoa. Suolaveden tuhoavat vaikutukset näkyvät kamerassa yleensä vähän viiveellä.

Juhan puhelin tosin hajoaa heti, kun hän yrittää ottaa panorama-kuvaa.

- Tuli kunnon aalto ja puhelin sammui saman tien, Juha toteaa.

Utön kuvat - valitse mielestäsi paras

Mikä Rikun ja Juhan ottamista kuvista on onnistunut parhaiten? Äänestä omaa suosikkiasi.

Mikä näistä neljästä myrskykuvasta on mielestäsi onnistunein?

Valokuvaaja kuvaa myrskyävää merta
Kuva 1 Valokuvaaja kuvaa myrskyävää merta Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Myrskyävä meri
Kuva 2 Myrskyävä meri Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Aallot iskeytyvät rantakallioihin
Kuva 3 Aallot iskeytyvät rantakallioihin Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Myrskyävä meri
Kuva 4 Myrskyävä meri Kuva: Yle/Luontoretki myrsky

Mikä yllä olevista kuvista on mielestäsi paras?

Osallistu myrskykuvakisaan

Kiitos kaikille myrskykuvia lähettäneille! Saimme lukuisia hienoja otoksia. Kiitos myös vinkeistä, joita lähetitte ja kaikista jaetuista elämyksistä!

Juha ja Riku yhdessä Ylen luontotoimituksen kanssa ovat valinneet näistä alla olevista kisaan lähetettyjen kuvien joukosta neljä suosikkiaan. Katso raadin suosikkikuvat ja osallistu äänestykseen, mikä niistä on mielestäsi paras?


Syysmyrsky Kristiinankaupungin Kanuunakallioilla 27.9-14
Lähettäjä: Mia Perkiö


Puiden latvat saavat kyytiä Mikkelissä, Hiirolan kylässä, Einonpäivän myrskyn aikaan 2013.
Lähettäjä: Kimmo Jukarainen


Mäntyluodon Kallossa aaltoja ihastellen
Lähettäjä: Jouko Langen


Kallon kuohuja
Lähettäjä: Jouko Langen


Jurmossa tuulee.
Lähettäjä: Timo Salonen


Jurmossa tuulee.
Lapsilla oli hauskaa rannalla kun oikein tuuli. Tosin heistä piti pitää välillä kunnolla kiinni muuten olisivat lentäneet tuulen mukana.
Lähettäjä: Timo Salonen


Porin Kallo 17.11.2013
Lähettäjä: Pirkko Kari


Utö 6.12.
Lähettäjä: ripa


Kuvassa vyörypilvi elokuun lopulla 2011 Tyrnävä - Ala-Temmes välisellä tiellä kuvattuna. Makkaramaisen muodostuman alla alkoi sataa ja tuulla reippaasti.
Lähettäjä: Sauli Pelkonen


Länsimyrsky Moherin pari sataa metriä korkeilla kallioilla Irlannin länsirannikolla 10.1.2015
Lähettäjä: Riku Karjalainen


Karttulan Autuaankankaan laiturille nosti Einomyrsky tyrskyn tanssimaan.
Lähettäjä: Hannu Karppinen


Tuulinen ilta Teneriffalla.
Lähettäjä: P.Simonen


Eino-myrsky Lahdessa Vesijärven rannalla 2013.
Lähettäjä: P.Simonen


Ohtakari Lohtaja
Myrskytuuli 27.9.2014 klo 14:04
Oli raikas ja puhdas ilma, sekä hyvin kaunista. Kuten Ohtakarissa aina. =)
Lähettäjä: Kirsti Karhu


Rodos 3.9.2012
Lähettäjä: Äitee


Rauman edustalla tulossa Kuuskajaskarilta ja myrsky nousemassa 8.9.2012
Lähettäjä: Äitee


Tulimme myrskyltä suojaan! Laulasmaan lahdella Viron pohjoisrannikolla.
Lähettäjä: Seppo Ikävalko


14.4 myrskysi Viron pohjoisrannikolla. Laulasmaan sataman lahdelle oli tullut parvi joutsenia, sorsia ja haahkoja suojaan.
Lähettäjä: Seppo Ikävalko


Otettu Etelä-Ruotsissa, tuulta 21m/s
Lähettäjä: Ketonen Olli-Pekka


Lokki yrittää sinnikkäästi taittaa taivaltaan Porin Kallossa syksyllä 2013.
Lähettäjä: Merja Purola


Myrskytunnelmaa Porin Kallosta syyskesältä 2013.
Lähettäjä: Merja Purola


Märkää kyytiä merellä Scylla MM-kisoissa.
Lähettäjä: Ottiliana


Pohjoismyrsky Näsijärvellä lokakuussa 2011.
Lähettäjä: Pasi Koskela


Lokakuussa 2011 Chicagossa Lake Michigan näytti voimanssa. Veneitä rikkoutui laitureissa. Korkeisiin tormitaloihin ei tehnyt mieli mennä. Suuri järvi aaltoili kuin meri.
Lähettäjä: Ilkka Hakulinen


Ensilumi sataa Särkkäniemellä, Vuosaaren Uutelassa. Kuva otettu salamavalolla.
Lähettäjä: Kari Etelä


Syysmyrsky Särkkäniemellä, Vuosaaren Uutelassa. Ajatuksena kuvata mahdollisimman pitkällä suljinajalla, jotta saadaan liikkeen tuntua mahdollisimman paljon.
Lähettäjä: Kari Etelä


Turvallisesti, ikkunan lävitse - katsahdus illan pimeään lumimyrskyyn...
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Huuu, tuuli painaa rantaa kohti...
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Unelmasää vesiurheilun harrastajalle!
Kuvauspaikka on suosittu Oulujärven Paltaniemen satama, jossa kajaanilaiset käyvät harrastamassa, uimassa ja nauttimassa luonnosta
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Raahe. Myrskytuuli oli vasta nousemassa.
Lähettäjä: laura


Näsijärvellä marraskuussa 2013
Lähettäjä: "Fanny"


Kuva lähetetty Twitterissä.
Lähettäjä: @riikkajohanna


Kesämyrsky .Haapajärvellä ,2014 ,toista kaistaa pääsi kulkemaan.
Lähettäjä: Veikko Raappana ,Nivala


Eino myrsky Halosenniemessä 2013.
Lähettäjä: Kati Laakkonen


Varlaxudden Emäsalo 11.1-2015
Harmaata, puuskitainen tuuli, b/w sopi mielästäni hyvin tunnelmaan.
Lähettäjä: Rainer Lindholm


Tapani-myrsky ja upea auringonpaiste vuonna 2011.
Lähettäjä: Anne


Ukkonen nousee, kaksi ruutua aikaisemmin oli lähes tyyntä. Kivijärvi, Luumäki
Lähettäjä: Joska Laine


Hei, Oli kaksi sekuntia aikaa ottaa tämä kuva,kun aurinko pilkahti "halogeenilampun" voimalla pilvenraosta.Kuvaan jäivät harmittavasti keltaiset värivirheet,jotka tietysti osaava kuvankäsittelijä hävittäisi pois. No,oli kuitenkin hieno hetki,muuten niin harmaassa Joulukuun päivässä. Yst.terv. Heikki Torala
Kaskinen
Lähettäjä: Heikki Torala


Ukkosrintama tulossa. Kuva Kiuruvedeltä, jossa tilastollisesti ukkostaa Suomessa eniten.
Lähettäjä: Erasmus


Merelle jääneen uudenvuodenmyrskyn jälkimaininkeja Tullinrannalla Hangossa.
Lähettäjä: Tuija Dalmo


Syysmyrsky Näsijärvellä loppuvuonna 2013
Lähettäjä: Kirsi Lehtinen


Myrskyrintama etenee rannikkoa pitkin. Kuvattu laajasalosta länteen eli helsingin keskustan suuntaan
Lähettäjä: Thor


26.12.2011 Tapani-myrsky saavutti länsirannikon. Porissa myrskyaaltoja mennään perinteisesti katsastamaan Mäntyluodon Kalloon, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Vaikka radiolähetyksessä kehotettiin välttämään ulkona liikkumista myrskyn aikana, oli kallioiselle saarelle johtavalla pengertiellä pienoinen ruuhka jo aamupäivän aikana ja parkkipaikat kortilla.
Keskituulet huitelivat päivän aikana parhaimmillaan 25 m/s ja puuskissa 30 m/s tietämillä. Aallokko oli kelin mukainen ja aiheutti pientä tulvimista Kallossa. Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että laajakulma ja jalusta ovat pyhä yhdistelmä myrskykuvauksessa. Tämä kuva on kuitenkin otettu 70-200 mm putkella käsivaralta. Videolla merenkäynti näyttää myös vaikuttavalta: http://youtu.be/NlDj4_vj7K4
Lähettäjä: Jarnoky


Myrsky lähestyy...
Lähettäjä: Sabrina


Myrskyrintama lähestymässä, Jurmo 1.1.2015
Lähettäjä: Niclas Köhler


Kainun kallio, meri, kamera ja Aili. Kerta toisensa jälkeen palaan kuvailemaan meren hyökkääviä aaltoja. Sanon näin koska kuvailu myrskyävällä merellä on todellakin vaarallista puuhaa.
Kalliot ovat paikoin niin liukkaat - jos varomattomasti lasket jalkasi levästä liukkaalle kaltevalle kalliolle, et pääse pystyyn. On liikuttava niin kuin hylje ja kameraakin täytyy varjella.
Olen tutustunut kuvauspaikkaani paremmin kuin hyvin silloin kun meri on rauhallisempana. Testaan kosteat paikat ja niiden liukkauden, katson reitit mistä kannattaa kulkea.
Mieluusti katson kuvauspaikan niin että edessäni on suuri kivi ja takanani toinen. Siinä on jonkinmoiset aallon halkaisijat yllättäen mereltä vyöryvän suuremman aallon iskiessä/hyökätessä linssin läpi tuijottavaan kuvaajaan. Tuon linssin läpi ei pysty havaitsemaan isoa aaltoa, koska näet vain pienen osan isoa merta aukosta.
Viimekerralla merta kuvatessani 3.1.2015 eivät aallot päässeet yllättämään niin että saappaansuusta olisi vesi kengän sisälle mennyt.
Lähettäjä: Aili


Tämä myrsky toi suolapulssin Itämerelle. Lysekil joulukuu 2014. Mielestäni hyvässä merta esittävässä myrskykuvassa pitää olla vertailukohtaa aallonkorkeudelle. Siksi äänestin teidän kuvista numeroa 1, jossa kuvaaja toimii hienosti mittatikkuna.
Lähettäjä: Ilkka Lastumäki


Tämä kuva on jo vanha mutta tuo aina mieleen sen myrskyssä tapaninpäivän (vuosi 2011). Kuva Pyhärannan Rihtniemestä ja kuvassa paikan ehkä kuvatkin kivi, mutta en ole vielä kahta samanlaista kuvaa nähnyt.
Lähettäjä: Janne Lehtinen


Ei suoranainen myrsky mutta mainingit löyvät mukavasti jään koristelemiin kiviin Emäsalonkärjessä vuoden 2014 lopulla.
Lähettäjä: Kai Väisänen


Tapanin tuisku Espoossa. Kuulas pakkaspäivä vaihtui hetkessä lumimyräkäksi.
Lähettäjä: Lassi Hackman


Muutaman minuutin mittainen lumikuuro yllätti täysin Espoon Laajalahdella tapaninpäivänä. Ilma meni sen verran tuhnuiseksi, että oli pakko pidentää valotusta ja tähdätä ainoaan maisemassa näkyvään asiaan.
Lähettäjä: Lassi Hackman


Lumimyrskyssä Haukiputaan Virpiniemessä 7.1.2015. Ajokeli ja näkyvyys oli todella huono mutta me nautimme lumituiskun kauneudesta.
Lähettäjä: Lumikki


Joulukuun alussa 2011 aallot oliva Utössä massiivisia myrskytuulen viuhuessa.
Lähettäjä: jouniK


Joulukuun alussa 2011 Utön saarella oli myrskytuulta riittävästi - keskituuli 26 m/s ja tuulensuunta länsilounaasta... se riitti nostamaan kuusimetrisiäkin aaltoja Utön etelänpuolelle....
Lähettäjä: jouniK


Ensimmäistä kertaa ihmettelemässä Porin Kallon rantaan iskeytyviä myrskyaaltoja 27.9.2014.
Lähettäjä: Mari Keskinen


Lohtajan Ohtakarissa reipas myräkkä 25.5.2014.
Lähettäjä: Mika Romppanen


Eino myrsky Porin Kallossa. Nojasin jalat haarallaan kivenlohkareeseen ja kädet oli koukussa kiven päällä ja silti meinasi kamera lähteä käsistä. Vinkiksi tuulelta ja roiskeilta suojaava asu, sillä siellä on kylmä, ainakin marraskuussa.
Lähettäjä: Arvo Malmi

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

    Uusi luontosarja Elävät puut alkaa TV1:ssä 9.9. klo 18.15.

    Tiesitkö, että puut viestivät keskenään? Kun toukka hyökkää puun kimppuun ja alkaa nakertaa sen lehtiä, alkaa prosessi, jota ihmisaistit eivät havaitse. Ylen uusi neliosainen Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä ja varsin näkymätöntä elämää uudella tavalla ja upeaa, kuvaaja Jari Salosen tarkkaa, ympärivuotista luontokuvausta hyödyntäen.

  • Mikä on Mennään metsään -kampanja?

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään.

    Suojellaan jokamiehenoikeuksia menemällä metsään! Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen. Tule mukaan viemään jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

  • Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä"

    Maapallo olisi hyvin erilainen paikka ilman sieniä

    Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

  • Mielistele Mielikkiä, lepyttele Tapiota! Metsän henget päättivät ihmisen kohtalosta vielä muutama sata vuotta sitten – riskejä henkien palvonnassa ei otettu

    Mikä oli Tapion pöytä, mihin vaikutti karhun ruokatorvi?

    Vielä sata vuotta sitten suomalaiset lepyttelivät ja palvoivat metsän henkiä ja haltioita välttyäkseen vahingoilta ja onnettomuuksilta. Koko ihmisen elämä oli tiukasti sidoksissa metsään. Tiedätkö sinä, mikä oli karsikkopuu tai Tapion pöytä? Entä mihin tarvittiin karhun ruokatorvea ja kynttä?

  • Unohdetusta kaarnikasta voisi tulla mustikan veroinen hittimarja

    Variksenmarja on erinomainen mehu- ja hillomarja.

    Suomalainen supermarja, terveellinen kuin mikä, helppo poimia, mehukas ja maukas säilöä, sato onnistuu lähes aina – tämänkö me jätämme karhuille? Vieläkin moni luulee variksenmarjaa syömäkelvottomaksi, vaikka kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Ota parhaat säilöntäreseptit talteen.

  • Avara luonto syksyllä 2018

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Merisää - Kotka Rankki: "Ohutta yläpilveä" on nyt historiaa

    Untuvapilvet olivat tuttuja saaren varusmiehille.

    Radion rannikkoasemien merisäätiedotus aloitetaan idästä. Listan toinen sääasema on Kotkan edustalla sijaitseva Rankin saari. Saarelta on tehty havaintoja muun muassa uhanalaista ja vaarantuneista lintulajeista. Linnakesaari avautui yleisölle vasta hiljattain.

  • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

    Suomi on tuhansien luolien maa

    Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.

  • Sukeltavia vesilintuja: Haahka

    Koiraan soidinääni on matala ja kumea.

    Haahka on suurin sorsamme, sinisorsaakin isompi ja rotevampi. Koiras on päältä valkoinen, ja alapuoli, peräpää ja päälaki ovat mustat, niska vihreä. Naaras on mustaraitaisen tummanruskea. Luisun otsan vuoksi pään sivuprofiili on kolmiomainen. Koiraan soidinääni on matala ja kumea ”auu, au-huuo”. Naaraan ääni on karheaa rotkotusta ”rok-rok-rok”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Alli

    Alli on pohjoisimman Lapin harvinainen pesimälintu.

    Alli on liki telkän kokoinen, mutta hennompi ja palleromaisempi. Kesällä selkäpuoli on tummanruskea, vatsa valkoinen, naama vaalea eroten tummemmasta rinnasta ja päästä. Koiraan keskimmäiset pyrstösulat ovat jouhimaiset. Naaras on himmeämpi. Syksystä kevääseen koiraan selkäpuoli on vaaleanharmaa, kaula ja pää valkoiset. Talvipukuisen naaraan valkeahkossa päässä on tumma päälaki ja kaulansivu. Allin kutsuääni on nenäsointinen ”a-al-li, aa-al-li…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Kuikka

    Kuikat lähtevät Mustallemerelle elo–lokakuussa.

    Kuikka on sinisorsaa selvästi isompi ja pitkänomainen. Sillä on paksu kaula ja jykevä tikarimainen nokka. Keskellä mustaa selkää on valkoista ruutukuviota. Kurkku on musta ja kaulan sivut valkojuovaiset. Soidinääni on kantava, kuulas ”kuuik-ko-kuik-ko-kuik-ko…”, josta laji on saanut nimensäkin.

  • Sukeltavia vesilintuja: Mustalintu

    Mustalintukoiras on musta, nokassa keltaista.

    Lähes sinisorsan kokoisella, tanakalla mustalinnulla on melko lyhyt ja ohut kaula. Koiras on kokonaan musta, vain nokan päällä on keltaista. Läheltä nokan tyvellä näkyy musta kyhmy. Naaras on tummanruskea päälakea myöten, mutta poski ja kaulansivu ovat vaaleat ja nokka harmaa. Koiraan soidin- ja lentoääni on pehmeä vihellys ”hjy, hji-hjy”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Uivelo

    Uivelokoiraan pää ja eturuumis on valkoinen.

    Uivelo on selvästi sinisorsaa ja jonkin verran telkkääkin pienempi, typäkkä ja lyhytnokkainen sorsalaji. Koiraan pää ja eturuumis on vitivalkoinen, kyljet harmaat ja selkä mustajuovainen. Päässä on musta täplä silmän ympärillä ja musta juova niskassa. Ruskeanharmaan naaraan päälaki on punaruskea, kurkku laajalti valkoinen. Koiraan soidinääni on vaimeaa narinaa ”gurrr-ik”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Tukkakoskelo

    Tukkakoskelo on yleinen koko Suomessa.

    Tukkakoskelo on sinisorsan kokoinen mutta pitkänomaisempi. Pää on melko pieni ja kaula lyhyehkö ja ohut. Koiraan selkä ja pää ovat mustat, kupeet ja peräpää harmaat, rinta punertavanruskea. Niskassa harottaa siirottava töyhtö. Naaras on harmaa, ja ruskeanpunaisen pään ja vaalean kaulan välinen väriraja ei ole jyrkkä toisin kuin isokoskelolla. Ääni on pehmeästi narskuttava ”bra-bra…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Isokoskelo

    Isokoskelon tavallisin ääni on karhea ”prra-prra…”

    Isokoskelo on sinisorsaa suurempi ja pitkänomaisempi ja sillä on ohut ja pitkä punainen nokka. Koiraan alapuoli on valkoinen, yläpuoli ja pää mustat. Vaaleanharmaalla naaraalla on punaruskea pää ja valkoinen kaularengas.

  • Sukeltavia vesilintuja: Mustakurkku-uikku

    Mustakurkku-uikku on vain tavin kokoinen.

    Vain tavin kokoisen, palleromaisen mustakurkku-uikun kaula on melko pitkä ja nokka hyvin lyhyt. Pää ja selkä ovat mustat, kaula ja kupeet ruosteenpunaiset. Ohimoilla on kirkkaanoranssit töyhdöt. Nuoren alapuoli on vaalea, kaula ja pää tummin juovin. Soidinääni on värisevää liverrystä ”hvi-äärrh, hy-äärrh”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Härkälintu

    Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi.

    Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi, ja sillä on lyhyempi ja paksumpi, ruosteenpunainen kaula. Siitä erottuvat selvästi vaaleat posket ja musta päälaki, eikä päässä ole töyhtöjä. Ruumis on tummanruskea. Nuoren yksilön päässä on mustia juovia. Soidinääni on härkämäistä mylvintää ja ulvahtelua, joka vaihtuu välillä porsasmaiseksi kiljunnaksi.

  • Sukeltavia vesilintuja: Silkkiuikku

    Soidinäänenä mm. koriseva ”korr, krra-aahr”.

    Silkkiuikun ruskea ruumis on pienempi kuin sinisorsan mutta valkoinen kaula pitempi. Leuassa ja päälaella on ruskeita höyhenröyhelöitä. Ne puuttuvat syksyisiltä nuorilta yksilöiltä, joiden vaaleassa päässä on tummia pitkittäisjuovia. Äänekkään silkkiuikun soidinääniä ovat koriseva ”korr, krra-aahr”, nenäsointinen ”gang gang” ja terävä ”vrek-vräk…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Tukkasotka

    Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

    Tukkasotka on telkän kokoinen, ja sillä on lyhyt ruumis ja iso pää. Mustalla koiraalla on valkoiset kyljet. Niskatöyhtö näkyy läheltä (kun pää kuiva, ei sukeltelun jälkeen). Naaras on tummanruskea, ja sillä on koiraan lailla kirkkaankeltainen silmä. Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Telkkä

    Telkkäkoiraat lähtevät etelään jo kesäkuussa.

    Sinisorsaa pienemmällä telkällä on pyöreähkö ruumis ja kolmikulmainen pää korkean otsan vuoksi. Koiraan rinta ja kylki ovat valkoiset, pää, selkä ja takapää mustat. Poskessa on valkoinen täplä. Harmaalla naaraalla on ruskea pää ja valkoinen juova kyljessä

  • Sukeltavia vesilintuja: Punasotka

    Punasotka on sinisorsaa pienempi.

    Sinisorsaa vähän pienempi punasotka on pyöreähkö, paksukaulainen ja lyhytpyrstöinen. Sillä on melko iso nokka ja luisu otsa. Koiraan ruumis on valtaosaksi vaaleanharmaa, rinta ja peräpää mustat. Pää on tumman ruskeanpunainen. Naaras on harmahtavan vaaleanruskea, mutta poski on muuta ruumista vaaleampi. Lennossa paljastuu leveä vaalea siipijuova. Koiraan soidinääni on vingahtava ”vi-vivih…”, naaraan kutsuääni koriseva ”krrah-krah…”.