Hyppää pääsisältöön

Millainen on hyvä myrskykuva? Osallistu kuvakisaan ja äänestä suosikkiasi.

Myrskyävä meri
Myrskyävä meri Kuva: Yle/Juha Laaksonen myrsky

Meri pauhaa, möyryää ja pärskii. Millaista on taiteilla liukkailla rantakallioilla, kun suolavesi kastelee kasvot ja kameran?

Hyvässä kuvassa aallot tulevat päälle

Radio Suomen Luontoretki-ohjelmaa tehdään todellisessa myrskyssä Utön eteläkärjessä Kesnäsissä, jossa Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat kuvaamassa meren voimaa.

Niemeen on kokoontunut joukko Utön saarelaisia katselemaan myrskyä. Osaan kuvistaan Riku ja Juha sijoittavat ihmisiä mukaan, jotta kuvista erottaisi paremmin mittasuhteet.

Rikun ja Juhan mielestä hyvän myrskykuvan ykköstuntomerkki on kuitenkin tunnelma, jossa aallot vyöryvät päälle. Siksi he suuntaavat askeleensa lähemmäs merta liukkaille rantakallioille. Liukastumisilta ei vältytä, mutta meren mahti saadaan kuviin mukaan.

Ei voi koskaan tietää, miten aalto kaatuu.

- Hyvä kuva on myös aika sattumanvarainen. Vaikka näkee aallon murtuvan, ei voi koskaan tietää, miten se kaatuu, sanoo Juha.

Rikun ratkaisu tähän ongelmaan on antaa kameran laulaa sarjatulella. Utössä kuvia kertyy reippaasti yli 1500 kpl.

Tärähtänyt kuva on pilalla

Usein myrskysäällä valoa on niin vähän tarjolla, että on hyvin hankalaa saada kuviin aaltojen voimaa, pisaroita ja sumua. Teleobjektiivilla kuva tärähtää helposti.

Riku kehuu nykyisiä digikameroita, niissä voi käyttää nopeita valotusaikoja: hänellä asetukset ovat yli 1/1000, välillä 1/2400 tai jopa 1/3600.

Valonsäteitä ja vihreitä aaltoja

Tätä reissua Riku ei unohda koskaan. Hän on aivan haltioissaan Utön myrskystä. Vain kerran aiemmin elämässään hän on päässyt kokemaan vastaavaa, silloinkin Utössä.

Tammikuun aurinko valaisee aallot niin, että ne näyttävät smaragdinvihreiltä, aivan kuin jossain etelän merillä. Kristallinkirkas vesi lentää melkein vaakasuoraan.

Tuuli puhisee puuskissa jopa 28 m/s ja aallot ovat valtavia, yksittäiset aallot voivat olla jopa 11 m korkeita. Merkitsevä aallonkorkeus on 5,5 m. Se on enemmän kuin Estonia-yönä.

Varo liukkaita kallioita ja suolavettä

Rikun ja Juhan kuvauspaikka on vaarallisen liukas kallio. Tänne ei missään nimessä kannata ottaa lapsia mukaan.

Tänne ei missään nimessä kannata ottaa lapsia mukaan.

Muutenkin pitää olla tarkkana. Pärskeitä pitää varoa. Suolaveden tuhoavat vaikutukset näkyvät kamerassa yleensä vähän viiveellä.

Juhan puhelin tosin hajoaa heti, kun hän yrittää ottaa panorama-kuvaa.

- Tuli kunnon aalto ja puhelin sammui saman tien, Juha toteaa.

Utön kuvat - valitse mielestäsi paras

Mikä Rikun ja Juhan ottamista kuvista on onnistunut parhaiten? Äänestä omaa suosikkiasi.

Mikä näistä neljästä myrskykuvasta on mielestäsi onnistunein?

Valokuvaaja kuvaa myrskyävää merta
Kuva 1 Valokuvaaja kuvaa myrskyävää merta Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Myrskyävä meri
Kuva 2 Myrskyävä meri Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Aallot iskeytyvät rantakallioihin
Kuva 3 Aallot iskeytyvät rantakallioihin Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Myrskyävä meri
Kuva 4 Myrskyävä meri Kuva: Yle/Luontoretki myrsky

Mikä yllä olevista kuvista on mielestäsi paras?

Osallistu myrskykuvakisaan

Kiitos kaikille myrskykuvia lähettäneille! Saimme lukuisia hienoja otoksia. Kiitos myös vinkeistä, joita lähetitte ja kaikista jaetuista elämyksistä!

Juha ja Riku yhdessä Ylen luontotoimituksen kanssa ovat valinneet näistä alla olevista kisaan lähetettyjen kuvien joukosta neljä suosikkiaan. Katso raadin suosikkikuvat ja osallistu äänestykseen, mikä niistä on mielestäsi paras?


Syysmyrsky Kristiinankaupungin Kanuunakallioilla 27.9-14
Lähettäjä: Mia Perkiö


Puiden latvat saavat kyytiä Mikkelissä, Hiirolan kylässä, Einonpäivän myrskyn aikaan 2013.
Lähettäjä: Kimmo Jukarainen


Mäntyluodon Kallossa aaltoja ihastellen
Lähettäjä: Jouko Langen


Kallon kuohuja
Lähettäjä: Jouko Langen


Jurmossa tuulee.
Lähettäjä: Timo Salonen


Jurmossa tuulee.
Lapsilla oli hauskaa rannalla kun oikein tuuli. Tosin heistä piti pitää välillä kunnolla kiinni muuten olisivat lentäneet tuulen mukana.
Lähettäjä: Timo Salonen


Porin Kallo 17.11.2013
Lähettäjä: Pirkko Kari


Utö 6.12.
Lähettäjä: ripa


Kuvassa vyörypilvi elokuun lopulla 2011 Tyrnävä - Ala-Temmes välisellä tiellä kuvattuna. Makkaramaisen muodostuman alla alkoi sataa ja tuulla reippaasti.
Lähettäjä: Sauli Pelkonen


Länsimyrsky Moherin pari sataa metriä korkeilla kallioilla Irlannin länsirannikolla 10.1.2015
Lähettäjä: Riku Karjalainen


Karttulan Autuaankankaan laiturille nosti Einomyrsky tyrskyn tanssimaan.
Lähettäjä: Hannu Karppinen


Tuulinen ilta Teneriffalla.
Lähettäjä: P.Simonen


Eino-myrsky Lahdessa Vesijärven rannalla 2013.
Lähettäjä: P.Simonen


Ohtakari Lohtaja
Myrskytuuli 27.9.2014 klo 14:04
Oli raikas ja puhdas ilma, sekä hyvin kaunista. Kuten Ohtakarissa aina. =)
Lähettäjä: Kirsti Karhu


Rodos 3.9.2012
Lähettäjä: Äitee


Rauman edustalla tulossa Kuuskajaskarilta ja myrsky nousemassa 8.9.2012
Lähettäjä: Äitee


Tulimme myrskyltä suojaan! Laulasmaan lahdella Viron pohjoisrannikolla.
Lähettäjä: Seppo Ikävalko


14.4 myrskysi Viron pohjoisrannikolla. Laulasmaan sataman lahdelle oli tullut parvi joutsenia, sorsia ja haahkoja suojaan.
Lähettäjä: Seppo Ikävalko


Otettu Etelä-Ruotsissa, tuulta 21m/s
Lähettäjä: Ketonen Olli-Pekka


Lokki yrittää sinnikkäästi taittaa taivaltaan Porin Kallossa syksyllä 2013.
Lähettäjä: Merja Purola


Myrskytunnelmaa Porin Kallosta syyskesältä 2013.
Lähettäjä: Merja Purola


Märkää kyytiä merellä Scylla MM-kisoissa.
Lähettäjä: Ottiliana


Pohjoismyrsky Näsijärvellä lokakuussa 2011.
Lähettäjä: Pasi Koskela


Lokakuussa 2011 Chicagossa Lake Michigan näytti voimanssa. Veneitä rikkoutui laitureissa. Korkeisiin tormitaloihin ei tehnyt mieli mennä. Suuri järvi aaltoili kuin meri.
Lähettäjä: Ilkka Hakulinen


Ensilumi sataa Särkkäniemellä, Vuosaaren Uutelassa. Kuva otettu salamavalolla.
Lähettäjä: Kari Etelä


Syysmyrsky Särkkäniemellä, Vuosaaren Uutelassa. Ajatuksena kuvata mahdollisimman pitkällä suljinajalla, jotta saadaan liikkeen tuntua mahdollisimman paljon.
Lähettäjä: Kari Etelä


Turvallisesti, ikkunan lävitse - katsahdus illan pimeään lumimyrskyyn...
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Huuu, tuuli painaa rantaa kohti...
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Unelmasää vesiurheilun harrastajalle!
Kuvauspaikka on suosittu Oulujärven Paltaniemen satama, jossa kajaanilaiset käyvät harrastamassa, uimassa ja nauttimassa luonnosta
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Raahe. Myrskytuuli oli vasta nousemassa.
Lähettäjä: laura


Näsijärvellä marraskuussa 2013
Lähettäjä: "Fanny"


Kuva lähetetty Twitterissä.
Lähettäjä: @riikkajohanna


Kesämyrsky .Haapajärvellä ,2014 ,toista kaistaa pääsi kulkemaan.
Lähettäjä: Veikko Raappana ,Nivala


Eino myrsky Halosenniemessä 2013.
Lähettäjä: Kati Laakkonen


Varlaxudden Emäsalo 11.1-2015
Harmaata, puuskitainen tuuli, b/w sopi mielästäni hyvin tunnelmaan.
Lähettäjä: Rainer Lindholm


Tapani-myrsky ja upea auringonpaiste vuonna 2011.
Lähettäjä: Anne


Ukkonen nousee, kaksi ruutua aikaisemmin oli lähes tyyntä. Kivijärvi, Luumäki
Lähettäjä: Joska Laine


Hei, Oli kaksi sekuntia aikaa ottaa tämä kuva,kun aurinko pilkahti "halogeenilampun" voimalla pilvenraosta.Kuvaan jäivät harmittavasti keltaiset värivirheet,jotka tietysti osaava kuvankäsittelijä hävittäisi pois. No,oli kuitenkin hieno hetki,muuten niin harmaassa Joulukuun päivässä. Yst.terv. Heikki Torala
Kaskinen
Lähettäjä: Heikki Torala


Ukkosrintama tulossa. Kuva Kiuruvedeltä, jossa tilastollisesti ukkostaa Suomessa eniten.
Lähettäjä: Erasmus


Merelle jääneen uudenvuodenmyrskyn jälkimaininkeja Tullinrannalla Hangossa.
Lähettäjä: Tuija Dalmo


Syysmyrsky Näsijärvellä loppuvuonna 2013
Lähettäjä: Kirsi Lehtinen


Myrskyrintama etenee rannikkoa pitkin. Kuvattu laajasalosta länteen eli helsingin keskustan suuntaan
Lähettäjä: Thor


26.12.2011 Tapani-myrsky saavutti länsirannikon. Porissa myrskyaaltoja mennään perinteisesti katsastamaan Mäntyluodon Kalloon, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Vaikka radiolähetyksessä kehotettiin välttämään ulkona liikkumista myrskyn aikana, oli kallioiselle saarelle johtavalla pengertiellä pienoinen ruuhka jo aamupäivän aikana ja parkkipaikat kortilla.
Keskituulet huitelivat päivän aikana parhaimmillaan 25 m/s ja puuskissa 30 m/s tietämillä. Aallokko oli kelin mukainen ja aiheutti pientä tulvimista Kallossa. Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että laajakulma ja jalusta ovat pyhä yhdistelmä myrskykuvauksessa. Tämä kuva on kuitenkin otettu 70-200 mm putkella käsivaralta. Videolla merenkäynti näyttää myös vaikuttavalta: http://youtu.be/NlDj4_vj7K4
Lähettäjä: Jarnoky


Myrsky lähestyy...
Lähettäjä: Sabrina


Myrskyrintama lähestymässä, Jurmo 1.1.2015
Lähettäjä: Niclas Köhler


Kainun kallio, meri, kamera ja Aili. Kerta toisensa jälkeen palaan kuvailemaan meren hyökkääviä aaltoja. Sanon näin koska kuvailu myrskyävällä merellä on todellakin vaarallista puuhaa.
Kalliot ovat paikoin niin liukkaat - jos varomattomasti lasket jalkasi levästä liukkaalle kaltevalle kalliolle, et pääse pystyyn. On liikuttava niin kuin hylje ja kameraakin täytyy varjella.
Olen tutustunut kuvauspaikkaani paremmin kuin hyvin silloin kun meri on rauhallisempana. Testaan kosteat paikat ja niiden liukkauden, katson reitit mistä kannattaa kulkea.
Mieluusti katson kuvauspaikan niin että edessäni on suuri kivi ja takanani toinen. Siinä on jonkinmoiset aallon halkaisijat yllättäen mereltä vyöryvän suuremman aallon iskiessä/hyökätessä linssin läpi tuijottavaan kuvaajaan. Tuon linssin läpi ei pysty havaitsemaan isoa aaltoa, koska näet vain pienen osan isoa merta aukosta.
Viimekerralla merta kuvatessani 3.1.2015 eivät aallot päässeet yllättämään niin että saappaansuusta olisi vesi kengän sisälle mennyt.
Lähettäjä: Aili


Tämä myrsky toi suolapulssin Itämerelle. Lysekil joulukuu 2014. Mielestäni hyvässä merta esittävässä myrskykuvassa pitää olla vertailukohtaa aallonkorkeudelle. Siksi äänestin teidän kuvista numeroa 1, jossa kuvaaja toimii hienosti mittatikkuna.
Lähettäjä: Ilkka Lastumäki


Tämä kuva on jo vanha mutta tuo aina mieleen sen myrskyssä tapaninpäivän (vuosi 2011). Kuva Pyhärannan Rihtniemestä ja kuvassa paikan ehkä kuvatkin kivi, mutta en ole vielä kahta samanlaista kuvaa nähnyt.
Lähettäjä: Janne Lehtinen


Ei suoranainen myrsky mutta mainingit löyvät mukavasti jään koristelemiin kiviin Emäsalonkärjessä vuoden 2014 lopulla.
Lähettäjä: Kai Väisänen


Tapanin tuisku Espoossa. Kuulas pakkaspäivä vaihtui hetkessä lumimyräkäksi.
Lähettäjä: Lassi Hackman


Muutaman minuutin mittainen lumikuuro yllätti täysin Espoon Laajalahdella tapaninpäivänä. Ilma meni sen verran tuhnuiseksi, että oli pakko pidentää valotusta ja tähdätä ainoaan maisemassa näkyvään asiaan.
Lähettäjä: Lassi Hackman


Lumimyrskyssä Haukiputaan Virpiniemessä 7.1.2015. Ajokeli ja näkyvyys oli todella huono mutta me nautimme lumituiskun kauneudesta.
Lähettäjä: Lumikki


Joulukuun alussa 2011 aallot oliva Utössä massiivisia myrskytuulen viuhuessa.
Lähettäjä: jouniK


Joulukuun alussa 2011 Utön saarella oli myrskytuulta riittävästi - keskituuli 26 m/s ja tuulensuunta länsilounaasta... se riitti nostamaan kuusimetrisiäkin aaltoja Utön etelänpuolelle....
Lähettäjä: jouniK


Ensimmäistä kertaa ihmettelemässä Porin Kallon rantaan iskeytyviä myrskyaaltoja 27.9.2014.
Lähettäjä: Mari Keskinen


Lohtajan Ohtakarissa reipas myräkkä 25.5.2014.
Lähettäjä: Mika Romppanen


Eino myrsky Porin Kallossa. Nojasin jalat haarallaan kivenlohkareeseen ja kädet oli koukussa kiven päällä ja silti meinasi kamera lähteä käsistä. Vinkiksi tuulelta ja roiskeilta suojaava asu, sillä siellä on kylmä, ainakin marraskuussa.
Lähettäjä: Arvo Malmi

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Pirkka-Pekka Peteliuksen mökkipihassa soivat saderummut

    Vesipisarat soittavat hypnoottista sävelmää.

    Helinät, kilinät ja tömpsötykset – uusi ääniharrastus saa Peteliuksen hykertelemään innosta. Tänä syksynä mökin pihaan rakentuivat saderummut. Saavi, ämpärit ja soihtujen pohjat soittavat hypnoottista sävelmää.

  • Avara luonto syksyllä 2017

    Avara luonto syksyllä 2017

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2017. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

  • Cityluonto: Kesäyö Korkeasaaressa

    Korkeasaari ei hiljene öisin.

    Sulkemisajan jälkeen Korkeasaareen laskeutuu raukea mekkala, kun eläimet innostuvat huutelemaan viereisiin aitauksiin. Pääsin heinäkuisena kesäyönä mukaan iltakierrokselle.

  • Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

    Helsinkiläiset rakastavat puita ja erityisesti puuvanhuksia.

    Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa. Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue.

  • Cityluonto: Ovela kuin citykettu

    Kaupunkilaisketut asuvat jopa keskellä kaupunkia

    Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan. Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä.

  • Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

    Ovatko lokit, varikset ja pulut roskalintuja?

    Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

  • Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

    Linnanmäen vesitornissa kasvaa tiheä metsä.

    Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

  • Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

    Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

    Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.

  • Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

    Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

    Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

  • Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

    Punkki eli puutiainen on pieni ja pelottava eläin.

    Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1 500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan. Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja.

  • Cityluonto: Petikaverina lutikka

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

  • Cityluonto: Pistikö salakavala viemärihyttynen?

    Luonto tulee joskus liian lähelle kuten viemärihyttyset.

    Luonto tulee joskus liian lähelle eikä hyttysiltä välty pääkaupungin keskustassakaan. Salakavala viemärihyttynen on sitäpaitsi äänetön ja hyvä piiloutumaan.

  • Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

    Kaupungeissa on varauduttava äkillisiin sääilmiöihin.

    Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla? Pääkaupungin on osattava varautua monenlaisiin äkillisiin sääilmiöihin.

  • Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

    Peltsin Lapin molemmat tuotantokaudet.

    Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

  • Peltsin Lappi: TOP 3 maisemat

    Lapin maisemat ovat toinen toistaan hienompia

    Upeita maisemia voi ihailla muun muassa Pyhä-Nattasella, Pallasjärvellä ja Pitsusjärvellä.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.