Hyppää pääsisältöön

Millainen on hyvä myrskykuva? Osallistu kuvakisaan ja äänestä suosikkiasi.

Myrskyävä meri
Myrskyävä meri Kuva: Yle/Juha Laaksonen myrsky

Meri pauhaa, möyryää ja pärskii. Millaista on taiteilla liukkailla rantakallioilla, kun suolavesi kastelee kasvot ja kameran?

Hyvässä kuvassa aallot tulevat päälle

Radio Suomen Luontoretki-ohjelmaa tehdään todellisessa myrskyssä Utön eteläkärjessä Kesnäsissä, jossa Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat kuvaamassa meren voimaa.

Niemeen on kokoontunut joukko Utön saarelaisia katselemaan myrskyä. Osaan kuvistaan Riku ja Juha sijoittavat ihmisiä mukaan, jotta kuvista erottaisi paremmin mittasuhteet.

Rikun ja Juhan mielestä hyvän myrskykuvan ykköstuntomerkki on kuitenkin tunnelma, jossa aallot vyöryvät päälle. Siksi he suuntaavat askeleensa lähemmäs merta liukkaille rantakallioille. Liukastumisilta ei vältytä, mutta meren mahti saadaan kuviin mukaan.

Ei voi koskaan tietää, miten aalto kaatuu.

- Hyvä kuva on myös aika sattumanvarainen. Vaikka näkee aallon murtuvan, ei voi koskaan tietää, miten se kaatuu, sanoo Juha.

Rikun ratkaisu tähän ongelmaan on antaa kameran laulaa sarjatulella. Utössä kuvia kertyy reippaasti yli 1500 kpl.

Tärähtänyt kuva on pilalla

Usein myrskysäällä valoa on niin vähän tarjolla, että on hyvin hankalaa saada kuviin aaltojen voimaa, pisaroita ja sumua. Teleobjektiivilla kuva tärähtää helposti.

Riku kehuu nykyisiä digikameroita, niissä voi käyttää nopeita valotusaikoja: hänellä asetukset ovat yli 1/1000, välillä 1/2400 tai jopa 1/3600.

Valonsäteitä ja vihreitä aaltoja

Tätä reissua Riku ei unohda koskaan. Hän on aivan haltioissaan Utön myrskystä. Vain kerran aiemmin elämässään hän on päässyt kokemaan vastaavaa, silloinkin Utössä.

Tammikuun aurinko valaisee aallot niin, että ne näyttävät smaragdinvihreiltä, aivan kuin jossain etelän merillä. Kristallinkirkas vesi lentää melkein vaakasuoraan.

Tuuli puhisee puuskissa jopa 28 m/s ja aallot ovat valtavia, yksittäiset aallot voivat olla jopa 11 m korkeita. Merkitsevä aallonkorkeus on 5,5 m. Se on enemmän kuin Estonia-yönä.

Varo liukkaita kallioita ja suolavettä

Rikun ja Juhan kuvauspaikka on vaarallisen liukas kallio. Tänne ei missään nimessä kannata ottaa lapsia mukaan.

Tänne ei missään nimessä kannata ottaa lapsia mukaan.

Muutenkin pitää olla tarkkana. Pärskeitä pitää varoa. Suolaveden tuhoavat vaikutukset näkyvät kamerassa yleensä vähän viiveellä.

Juhan puhelin tosin hajoaa heti, kun hän yrittää ottaa panorama-kuvaa.

- Tuli kunnon aalto ja puhelin sammui saman tien, Juha toteaa.

Utön kuvat - valitse mielestäsi paras

Mikä Rikun ja Juhan ottamista kuvista on onnistunut parhaiten? Äänestä omaa suosikkiasi.

Mikä näistä neljästä myrskykuvasta on mielestäsi onnistunein?

Valokuvaaja kuvaa myrskyävää merta
Kuva 1 Valokuvaaja kuvaa myrskyävää merta Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Myrskyävä meri
Kuva 2 Myrskyävä meri Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Aallot iskeytyvät rantakallioihin
Kuva 3 Aallot iskeytyvät rantakallioihin Kuva: Yle/Luontoretki myrsky
Myrskyävä meri
Kuva 4 Myrskyävä meri Kuva: Yle/Luontoretki myrsky

Mikä yllä olevista kuvista on mielestäsi paras?

Osallistu myrskykuvakisaan

Kiitos kaikille myrskykuvia lähettäneille! Saimme lukuisia hienoja otoksia. Kiitos myös vinkeistä, joita lähetitte ja kaikista jaetuista elämyksistä!

Juha ja Riku yhdessä Ylen luontotoimituksen kanssa ovat valinneet näistä alla olevista kisaan lähetettyjen kuvien joukosta neljä suosikkiaan. Katso raadin suosikkikuvat ja osallistu äänestykseen, mikä niistä on mielestäsi paras?


Syysmyrsky Kristiinankaupungin Kanuunakallioilla 27.9-14
Lähettäjä: Mia Perkiö


Puiden latvat saavat kyytiä Mikkelissä, Hiirolan kylässä, Einonpäivän myrskyn aikaan 2013.
Lähettäjä: Kimmo Jukarainen


Mäntyluodon Kallossa aaltoja ihastellen
Lähettäjä: Jouko Langen


Kallon kuohuja
Lähettäjä: Jouko Langen


Jurmossa tuulee.
Lähettäjä: Timo Salonen


Jurmossa tuulee.
Lapsilla oli hauskaa rannalla kun oikein tuuli. Tosin heistä piti pitää välillä kunnolla kiinni muuten olisivat lentäneet tuulen mukana.
Lähettäjä: Timo Salonen


Porin Kallo 17.11.2013
Lähettäjä: Pirkko Kari


Utö 6.12.
Lähettäjä: ripa


Kuvassa vyörypilvi elokuun lopulla 2011 Tyrnävä - Ala-Temmes välisellä tiellä kuvattuna. Makkaramaisen muodostuman alla alkoi sataa ja tuulla reippaasti.
Lähettäjä: Sauli Pelkonen


Länsimyrsky Moherin pari sataa metriä korkeilla kallioilla Irlannin länsirannikolla 10.1.2015
Lähettäjä: Riku Karjalainen


Karttulan Autuaankankaan laiturille nosti Einomyrsky tyrskyn tanssimaan.
Lähettäjä: Hannu Karppinen


Tuulinen ilta Teneriffalla.
Lähettäjä: P.Simonen


Eino-myrsky Lahdessa Vesijärven rannalla 2013.
Lähettäjä: P.Simonen


Ohtakari Lohtaja
Myrskytuuli 27.9.2014 klo 14:04
Oli raikas ja puhdas ilma, sekä hyvin kaunista. Kuten Ohtakarissa aina. =)
Lähettäjä: Kirsti Karhu


Rodos 3.9.2012
Lähettäjä: Äitee


Rauman edustalla tulossa Kuuskajaskarilta ja myrsky nousemassa 8.9.2012
Lähettäjä: Äitee


Tulimme myrskyltä suojaan! Laulasmaan lahdella Viron pohjoisrannikolla.
Lähettäjä: Seppo Ikävalko


14.4 myrskysi Viron pohjoisrannikolla. Laulasmaan sataman lahdelle oli tullut parvi joutsenia, sorsia ja haahkoja suojaan.
Lähettäjä: Seppo Ikävalko


Otettu Etelä-Ruotsissa, tuulta 21m/s
Lähettäjä: Ketonen Olli-Pekka


Lokki yrittää sinnikkäästi taittaa taivaltaan Porin Kallossa syksyllä 2013.
Lähettäjä: Merja Purola


Myrskytunnelmaa Porin Kallosta syyskesältä 2013.
Lähettäjä: Merja Purola


Märkää kyytiä merellä Scylla MM-kisoissa.
Lähettäjä: Ottiliana


Pohjoismyrsky Näsijärvellä lokakuussa 2011.
Lähettäjä: Pasi Koskela


Lokakuussa 2011 Chicagossa Lake Michigan näytti voimanssa. Veneitä rikkoutui laitureissa. Korkeisiin tormitaloihin ei tehnyt mieli mennä. Suuri järvi aaltoili kuin meri.
Lähettäjä: Ilkka Hakulinen


Ensilumi sataa Särkkäniemellä, Vuosaaren Uutelassa. Kuva otettu salamavalolla.
Lähettäjä: Kari Etelä


Syysmyrsky Särkkäniemellä, Vuosaaren Uutelassa. Ajatuksena kuvata mahdollisimman pitkällä suljinajalla, jotta saadaan liikkeen tuntua mahdollisimman paljon.
Lähettäjä: Kari Etelä


Turvallisesti, ikkunan lävitse - katsahdus illan pimeään lumimyrskyyn...
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Huuu, tuuli painaa rantaa kohti...
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Unelmasää vesiurheilun harrastajalle!
Kuvauspaikka on suosittu Oulujärven Paltaniemen satama, jossa kajaanilaiset käyvät harrastamassa, uimassa ja nauttimassa luonnosta
Lähettäjä: SINIKKA KUJALA


Raahe. Myrskytuuli oli vasta nousemassa.
Lähettäjä: laura


Näsijärvellä marraskuussa 2013
Lähettäjä: "Fanny"


Kuva lähetetty Twitterissä.
Lähettäjä: @riikkajohanna


Kesämyrsky .Haapajärvellä ,2014 ,toista kaistaa pääsi kulkemaan.
Lähettäjä: Veikko Raappana ,Nivala


Eino myrsky Halosenniemessä 2013.
Lähettäjä: Kati Laakkonen


Varlaxudden Emäsalo 11.1-2015
Harmaata, puuskitainen tuuli, b/w sopi mielästäni hyvin tunnelmaan.
Lähettäjä: Rainer Lindholm


Tapani-myrsky ja upea auringonpaiste vuonna 2011.
Lähettäjä: Anne


Ukkonen nousee, kaksi ruutua aikaisemmin oli lähes tyyntä. Kivijärvi, Luumäki
Lähettäjä: Joska Laine


Hei, Oli kaksi sekuntia aikaa ottaa tämä kuva,kun aurinko pilkahti "halogeenilampun" voimalla pilvenraosta.Kuvaan jäivät harmittavasti keltaiset värivirheet,jotka tietysti osaava kuvankäsittelijä hävittäisi pois. No,oli kuitenkin hieno hetki,muuten niin harmaassa Joulukuun päivässä. Yst.terv. Heikki Torala
Kaskinen
Lähettäjä: Heikki Torala


Ukkosrintama tulossa. Kuva Kiuruvedeltä, jossa tilastollisesti ukkostaa Suomessa eniten.
Lähettäjä: Erasmus


Merelle jääneen uudenvuodenmyrskyn jälkimaininkeja Tullinrannalla Hangossa.
Lähettäjä: Tuija Dalmo


Syysmyrsky Näsijärvellä loppuvuonna 2013
Lähettäjä: Kirsi Lehtinen


Myrskyrintama etenee rannikkoa pitkin. Kuvattu laajasalosta länteen eli helsingin keskustan suuntaan
Lähettäjä: Thor


26.12.2011 Tapani-myrsky saavutti länsirannikon. Porissa myrskyaaltoja mennään perinteisesti katsastamaan Mäntyluodon Kalloon, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Vaikka radiolähetyksessä kehotettiin välttämään ulkona liikkumista myrskyn aikana, oli kallioiselle saarelle johtavalla pengertiellä pienoinen ruuhka jo aamupäivän aikana ja parkkipaikat kortilla.
Keskituulet huitelivat päivän aikana parhaimmillaan 25 m/s ja puuskissa 30 m/s tietämillä. Aallokko oli kelin mukainen ja aiheutti pientä tulvimista Kallossa. Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että laajakulma ja jalusta ovat pyhä yhdistelmä myrskykuvauksessa. Tämä kuva on kuitenkin otettu 70-200 mm putkella käsivaralta. Videolla merenkäynti näyttää myös vaikuttavalta: http://youtu.be/NlDj4_vj7K4
Lähettäjä: Jarnoky


Myrsky lähestyy...
Lähettäjä: Sabrina


Myrskyrintama lähestymässä, Jurmo 1.1.2015
Lähettäjä: Niclas Köhler


Kainun kallio, meri, kamera ja Aili. Kerta toisensa jälkeen palaan kuvailemaan meren hyökkääviä aaltoja. Sanon näin koska kuvailu myrskyävällä merellä on todellakin vaarallista puuhaa.
Kalliot ovat paikoin niin liukkaat - jos varomattomasti lasket jalkasi levästä liukkaalle kaltevalle kalliolle, et pääse pystyyn. On liikuttava niin kuin hylje ja kameraakin täytyy varjella.
Olen tutustunut kuvauspaikkaani paremmin kuin hyvin silloin kun meri on rauhallisempana. Testaan kosteat paikat ja niiden liukkauden, katson reitit mistä kannattaa kulkea.
Mieluusti katson kuvauspaikan niin että edessäni on suuri kivi ja takanani toinen. Siinä on jonkinmoiset aallon halkaisijat yllättäen mereltä vyöryvän suuremman aallon iskiessä/hyökätessä linssin läpi tuijottavaan kuvaajaan. Tuon linssin läpi ei pysty havaitsemaan isoa aaltoa, koska näet vain pienen osan isoa merta aukosta.
Viimekerralla merta kuvatessani 3.1.2015 eivät aallot päässeet yllättämään niin että saappaansuusta olisi vesi kengän sisälle mennyt.
Lähettäjä: Aili


Tämä myrsky toi suolapulssin Itämerelle. Lysekil joulukuu 2014. Mielestäni hyvässä merta esittävässä myrskykuvassa pitää olla vertailukohtaa aallonkorkeudelle. Siksi äänestin teidän kuvista numeroa 1, jossa kuvaaja toimii hienosti mittatikkuna.
Lähettäjä: Ilkka Lastumäki


Tämä kuva on jo vanha mutta tuo aina mieleen sen myrskyssä tapaninpäivän (vuosi 2011). Kuva Pyhärannan Rihtniemestä ja kuvassa paikan ehkä kuvatkin kivi, mutta en ole vielä kahta samanlaista kuvaa nähnyt.
Lähettäjä: Janne Lehtinen


Ei suoranainen myrsky mutta mainingit löyvät mukavasti jään koristelemiin kiviin Emäsalonkärjessä vuoden 2014 lopulla.
Lähettäjä: Kai Väisänen


Tapanin tuisku Espoossa. Kuulas pakkaspäivä vaihtui hetkessä lumimyräkäksi.
Lähettäjä: Lassi Hackman


Muutaman minuutin mittainen lumikuuro yllätti täysin Espoon Laajalahdella tapaninpäivänä. Ilma meni sen verran tuhnuiseksi, että oli pakko pidentää valotusta ja tähdätä ainoaan maisemassa näkyvään asiaan.
Lähettäjä: Lassi Hackman


Lumimyrskyssä Haukiputaan Virpiniemessä 7.1.2015. Ajokeli ja näkyvyys oli todella huono mutta me nautimme lumituiskun kauneudesta.
Lähettäjä: Lumikki


Joulukuun alussa 2011 aallot oliva Utössä massiivisia myrskytuulen viuhuessa.
Lähettäjä: jouniK


Joulukuun alussa 2011 Utön saarella oli myrskytuulta riittävästi - keskituuli 26 m/s ja tuulensuunta länsilounaasta... se riitti nostamaan kuusimetrisiäkin aaltoja Utön etelänpuolelle....
Lähettäjä: jouniK


Ensimmäistä kertaa ihmettelemässä Porin Kallon rantaan iskeytyviä myrskyaaltoja 27.9.2014.
Lähettäjä: Mari Keskinen


Lohtajan Ohtakarissa reipas myräkkä 25.5.2014.
Lähettäjä: Mika Romppanen


Eino myrsky Porin Kallossa. Nojasin jalat haarallaan kivenlohkareeseen ja kädet oli koukussa kiven päällä ja silti meinasi kamera lähteä käsistä. Vinkiksi tuulelta ja roiskeilta suojaava asu, sillä siellä on kylmä, ainakin marraskuussa.
Lähettäjä: Arvo Malmi

Kommentit
  • Kyy pöntöllä ja oudosti savuava kääpä

    Luontoillassa pohdittiin kuulijoiden kysymyksiä.

    Onko kyy kirjosiepon pöntöllä hyvinkin yleinen ilmiö? Savuaako kääpä? Entä kuinka usein näkee närhen pesivän hirven sarvissa? Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä ja näin asiantuntijat vastasivat.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Luonto

  • Yle Luonto seuraa majavaperheen kesää

    Seuraa majavaperheen kesää Yle Luonnon livekamerasta.

    Yle Luonnon livekamera seuraa majavaperheen kesää eteläsuomalaisella erämaalammella. Onnistuimme taltioimaan harvinaista kuvaa majavista pesäkammion sisältä, mukana vipeltää myös ihan pieni poikanen!

  • Tarvitseeko luonto ihmistä? Perinnemaisemat matkivat muinaisia mammuttiaroja

    Perinteiset niityt lajeineen ovat katoamassa

    Perinteisesti hoidettu niitty on perhosten ja pölyttäjien paratiisi. Myös ihmissilmä nauttii perinteisestä maalaismaisemasta laiduntavine lehmineen. Nämä näkymät ovat katoamassa Suomen kartalta, niiden osuus on kutistunut alle prosenttiin sadan vuoden takaisesta. Perinnemaisemien kadotessa katoaa myös niistä riippuvaiset kasvit ja hyönteiset. Niittyjen metsittymistä vastaan taistellaan lehmien ja lampaiden avulla.

  • Auta luontoa, lähde talkoisiin!

    Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan tänä vuonna luontoa.

    Tänä keväänä Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa. Listalla ovat ainakin vesilinnun pesälautan rakennus, rannan siivoaminen ja kevätniityn kunnostus. Sinäkin voit auttaa luontoa osallistumalla talkoisiin!

  • Presidentti Sauli Niinistö: Kiipeilin lapsena puissa ja rakensin majoja

    Metsä kuului lapsena presidentin jokapäiväiseen elämään.

    17. toukokuuta vietettiin Suomen lasten metsäretkipäivää. Yli 20 000 lasta lähti metsäretkelle. Espoolaisen Keinumäen koulun oppilaiden mukana retkeili tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka toimi tapahtuman suojelijana.

  • Suomen pienin jyrsijä vaivaishiiri on söpö kuin mikä

    Vaivaishiiri on vilkas siimahäntä.

    Vaivaishiiret Justiina ja Jesper asuvat Korkeasaaren eläintarhassa. Yle Luonto on seurannut niiden elämää keväästä lähtien. Nyt kaksi hiiriparin jälkeläistä on muuttamassa Ruotsiin, Skansenin eläintarhaan Tukholmaan.

  • Ti-ti-tyy... Mitä linnut viestivät laulullaan ja miten niiden laulu syntyy?

    Linnunlaululla on monta eri merkitystä.

    Linnunlaulun tärkein tehtävä on ilmoittaa reviiristä. Pienestäkin linnusta saattaa lähteä niin kova ääni, että se voi kuulua jopa kilometrien päähän. Hyvä lauluääni kertoo myös koiraan hyvästä kunnosta ja naaras valitseekin usein parikseen parhaan laulajan.

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

  • Sukeltavia vesilintuja: Haahka

    Koiraan soidinääni on matala ja kumea.

    Haahka on suurin sorsamme, sinisorsaakin isompi ja rotevampi. Koiras on päältä valkoinen, ja alapuoli, peräpää ja päälaki ovat mustat, niska vihreä. Naaras on mustaraitaisen tummanruskea. Luisun otsan vuoksi pään sivuprofiili on kolmiomainen. Koiraan soidinääni on matala ja kumea ”auu, au-huuo”. Naaraan ääni on karheaa rotkotusta ”rok-rok-rok”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Alli

    Alli on pohjoisimman Lapin harvinainen pesimälintu.

    Alli on liki telkän kokoinen, mutta hennompi ja palleromaisempi. Kesällä selkäpuoli on tummanruskea, vatsa valkoinen, naama vaalea eroten tummemmasta rinnasta ja päästä. Koiraan keskimmäiset pyrstösulat ovat jouhimaiset. Naaras on himmeämpi. Syksystä kevääseen koiraan selkäpuoli on vaaleanharmaa, kaula ja pää valkoiset. Talvipukuisen naaraan valkeahkossa päässä on tumma päälaki ja kaulansivu. Allin kutsuääni on nenäsointinen ”a-al-li, aa-al-li…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Kuikka

    Kuikat lähtevät Mustallemerelle elo–lokakuussa.

    Kuikka on sinisorsaa selvästi isompi ja pitkänomainen. Sillä on paksu kaula ja jykevä tikarimainen nokka. Keskellä mustaa selkää on valkoista ruutukuviota. Kurkku on musta ja kaulan sivut valkojuovaiset. Soidinääni on kantava, kuulas ”kuuik-ko-kuik-ko-kuik-ko…”, josta laji on saanut nimensäkin.

  • Sukeltavia vesilintuja: Mustalintu

    Mustalintukoiras on musta, nokassa keltaista.

    Lähes sinisorsan kokoisella, tanakalla mustalinnulla on melko lyhyt ja ohut kaula. Koiras on kokonaan musta, vain nokan päällä on keltaista. Läheltä nokan tyvellä näkyy musta kyhmy. Naaras on tummanruskea päälakea myöten, mutta poski ja kaulansivu ovat vaaleat ja nokka harmaa. Koiraan soidin- ja lentoääni on pehmeä vihellys ”hjy, hji-hjy”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Uivelo

    Uivelokoiraan pää ja eturuumis on valkoinen.

    Uivelo on selvästi sinisorsaa ja jonkin verran telkkääkin pienempi, typäkkä ja lyhytnokkainen sorsalaji. Koiraan pää ja eturuumis on vitivalkoinen, kyljet harmaat ja selkä mustajuovainen. Päässä on musta täplä silmän ympärillä ja musta juova niskassa. Ruskeanharmaan naaraan päälaki on punaruskea, kurkku laajalti valkoinen. Koiraan soidinääni on vaimeaa narinaa ”gurrr-ik”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Tukkakoskelo

    Tukkakoskelo on yleinen koko Suomessa.

    Tukkakoskelo on sinisorsan kokoinen mutta pitkänomaisempi. Pää on melko pieni ja kaula lyhyehkö ja ohut. Koiraan selkä ja pää ovat mustat, kupeet ja peräpää harmaat, rinta punertavanruskea. Niskassa harottaa siirottava töyhtö. Naaras on harmaa, ja ruskeanpunaisen pään ja vaalean kaulan välinen väriraja ei ole jyrkkä toisin kuin isokoskelolla. Ääni on pehmeästi narskuttava ”bra-bra…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Isokoskelo

    Isokoskelon tavallisin ääni on karhea ”prra-prra…”

    Isokoskelo on sinisorsaa suurempi ja pitkänomaisempi ja sillä on ohut ja pitkä punainen nokka. Koiraan alapuoli on valkoinen, yläpuoli ja pää mustat. Vaaleanharmaalla naaraalla on punaruskea pää ja valkoinen kaularengas.

  • Sukeltavia vesilintuja: Mustakurkku-uikku

    Mustakurkku-uikku on vain tavin kokoinen.

    Vain tavin kokoisen, palleromaisen mustakurkku-uikun kaula on melko pitkä ja nokka hyvin lyhyt. Pää ja selkä ovat mustat, kaula ja kupeet ruosteenpunaiset. Ohimoilla on kirkkaanoranssit töyhdöt. Nuoren alapuoli on vaalea, kaula ja pää tummin juovin. Soidinääni on värisevää liverrystä ”hvi-äärrh, hy-äärrh”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Härkälintu

    Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi.

    Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi, ja sillä on lyhyempi ja paksumpi, ruosteenpunainen kaula. Siitä erottuvat selvästi vaaleat posket ja musta päälaki, eikä päässä ole töyhtöjä. Ruumis on tummanruskea. Nuoren yksilön päässä on mustia juovia. Soidinääni on härkämäistä mylvintää ja ulvahtelua, joka vaihtuu välillä porsasmaiseksi kiljunnaksi.

  • Sukeltavia vesilintuja: Silkkiuikku

    Soidinäänenä mm. koriseva ”korr, krra-aahr”.

    Silkkiuikun ruskea ruumis on pienempi kuin sinisorsan mutta valkoinen kaula pitempi. Leuassa ja päälaella on ruskeita höyhenröyhelöitä. Ne puuttuvat syksyisiltä nuorilta yksilöiltä, joiden vaaleassa päässä on tummia pitkittäisjuovia. Äänekkään silkkiuikun soidinääniä ovat koriseva ”korr, krra-aahr”, nenäsointinen ”gang gang” ja terävä ”vrek-vräk…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Tukkasotka

    Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

    Tukkasotka on telkän kokoinen, ja sillä on lyhyt ruumis ja iso pää. Mustalla koiraalla on valkoiset kyljet. Niskatöyhtö näkyy läheltä (kun pää kuiva, ei sukeltelun jälkeen). Naaras on tummanruskea, ja sillä on koiraan lailla kirkkaankeltainen silmä. Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

  • Sukeltavia vesilintuja: Telkkä

    Telkkäkoiraat lähtevät etelään jo kesäkuussa.

    Sinisorsaa pienemmällä telkällä on pyöreähkö ruumis ja kolmikulmainen pää korkean otsan vuoksi. Koiraan rinta ja kylki ovat valkoiset, pää, selkä ja takapää mustat. Poskessa on valkoinen täplä. Harmaalla naaraalla on ruskea pää ja valkoinen juova kyljessä

  • Sukeltavia vesilintuja: Punasotka

    Punasotka on sinisorsaa pienempi.

    Sinisorsaa vähän pienempi punasotka on pyöreähkö, paksukaulainen ja lyhytpyrstöinen. Sillä on melko iso nokka ja luisu otsa. Koiraan ruumis on valtaosaksi vaaleanharmaa, rinta ja peräpää mustat. Pää on tumman ruskeanpunainen. Naaras on harmahtavan vaaleanruskea, mutta poski on muuta ruumista vaaleampi. Lennossa paljastuu leveä vaalea siipijuova. Koiraan soidinääni on vingahtava ”vi-vivih…”, naaraan kutsuääni koriseva ”krrah-krah…”.

  • Kesämökillä kannattaa pönttöillä

    Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille

    Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.