Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.
Kiista Muhammed-pilakuvista sai alkunsa syyskuussa 2005, kun tanskalainen Jyllands-Posten julkaisi kaksitoista profeetta Muhammedia esittävää pilakuvaa.
Seuraavien kuukausien aikana Tanskan suurlähetystöihin hyökättiin, tanskalaisia tuotteita asetettiin boikotteihin ja Jyllands-Postenin toimitusta uhattiin pommi-iskuilla.
Islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä ja monissa maissa järjestettiin mielenilmauksia.
Profeetta Muhammedin kuvallista esittämistä pidetään islamin uskonnossa sopimattomana. Häntä on toisinaan kuvattu, mutta tavallisesti niin, etteivät hänen kasvonsa ole näkyvissä. Kasvot joko peitetään tai sitten hänet kuvataan vain esimerkiksi takaapäin.
Islamilaisessa kuvituksessa Profeetta Muhammed esitetään aina kunnioittavassa sävyssä. Jyllands-Postenin mukaan pilakuvilla yritettiin herättää keskustelua sananvapaudesta.
Tuomioja ja Hämeen-Anttila kertovat yllättyneensä muslimimaiden voimakkaasta reagoinnista kuviin. He pitävät pilakuvakiistaa irrallisena ilmiönä, eivätkä he näe sitä oireena uskontokuntienvälisestä kuilusta.
Tuomioja muistuttaa, että tapahtumien taustalla on myös kovaa reaalipolitiikkaa. Tuomiojan mukaan globalisoituneessa maailmassa ei voi eristäytyä: "täytyy tuntea ja tunnustaa erilaisuus meidän keskuudessamme".
Euroopassa jyrkimmät lausunnot sananvapauden puolesta, uskonnollista hyssyttelyä vastaan, kuultiin Ranskasta, missä satiirilehti Charlie Hebdo julkisti Jyllands-Postenin pilakuvat sekä joitakin uusia kuvia, kun mielenosoitukset riehuivat pahimmillaan.
Lehden piirtäjä LUZ (Renald Luzier) ja lehden toimitusjohtaja Philippe Var toteavat haastattelussa, että ulkoinen painostus ei saa vaikuttaa lehdistönvapauslakiin.