Hyppää pääsisältöön

Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Kiista Muhammed-pilakuvista sai alkunsa syyskuussa 2005, kun tanskalainen Jyllands-Posten julkaisi kaksitoista profeetta Muhammedia esittävää pilakuvaa.

Seuraavien kuukausien aikana Tanskan suurlähetystöihin hyökättiin, tanskalaisia tuotteita asetettiin boikotteihin ja Jyllands-Postenin toimitusta uhattiin pommi-iskuilla.
Islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä ja monissa maissa järjestettiin mielenilmauksia.

Profeetta Muhammedin kuvallista esittämistä pidetään islamin uskonnossa sopimattomana. Häntä on toisinaan kuvattu, mutta tavallisesti niin, etteivät hänen kasvonsa ole näkyvissä. Kasvot joko peitetään tai sitten hänet kuvataan vain esimerkiksi takaapäin.

Islamilaisessa kuvituksessa Profeetta Muhammed esitetään aina kunnioittavassa sävyssä. Jyllands-Postenin mukaan pilakuvilla yritettiin herättää keskustelua sananvapaudesta.

Tuomioja ja Hämeen-Anttila kertovat yllättyneensä muslimimaiden voimakkaasta reagoinnista kuviin. He pitävät pilakuvakiistaa irrallisena ilmiönä, eivätkä he näe sitä oireena uskontokuntienvälisestä kuilusta.

Tuomioja muistuttaa, että tapahtumien taustalla on myös kovaa reaalipolitiikkaa. Tuomiojan mukaan globalisoituneessa maailmassa ei voi eristäytyä: "täytyy tuntea ja tunnustaa erilaisuus meidän keskuudessamme".

Euroopassa jyrkimmät lausunnot sananvapauden puolesta, uskonnollista hyssyttelyä vastaan, kuultiin Ranskasta, missä satiirilehti Charlie Hebdo julkisti Jyllands-Postenin pilakuvat sekä joitakin uusia kuvia, kun mielenosoitukset riehuivat pahimmillaan.

Lehden piirtäjä LUZ (Renald Luzier) ja lehden toimitusjohtaja Philippe Var toteavat haastattelussa, että ulkoinen painostus ei saa vaikuttaa lehdistönvapauslakiin.

Teksti: Emilia Kemppi

Lue lisää:

Yksityiskohta Jylland-Posten -lehden sivulta

Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta

Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Lue lisää:

Tanskan Muhammed-piirrokset poikivat Oulussa sarjakuvaskandaalin

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta tyrmistyi Tanskan Muhammed-piirroskohun poliittisista seurauksista ja teki kulttuurilehti Kaltion nettisivuille sarjakuvan, joka kritisoi fundamentalistien asenteita ja irvisteli Suomen valtiojohdolle. Seurauksena oli kohu, josta uutisoitiin ulkomaillakin.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto