Hyppää pääsisältöön

5 (kulttuurihistoriallista) syytä miksi kaikkien kannattaisi syödä sipulia

Boris Grigoriev: Still Life with Cat and Onions
Boris Grigoriev: Still Life with Cat and Onions Boris Grigoriev: Still Life with Cat and Onions Kuva: Boris Grigoriev / Wikimedia boris grigoriev

Sipuli on pyhä ja paha kasvi. Se on itkettävä ja haiseva superruoka. Tutkimusten mukaan sipulit alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Jos tämä ei riitä perusteeksi sipulin syömiselle, on syytä kääntyä kulttuurihistorian puoleen.

1. Sipuli on pyhä

Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että sipuli syntyi, kun Osiriksen poika, haukanpäinen taivaanjumala Horus, pudotti maitohampaansa. Maan sisään pudonneet hampaat muuttuivat sipuleiksi.

Ramses IV tomb corridor
Ramses IV hautaholvi. Napauta kuvaa, niin pääset katsomaan panoraaman Ramses IV:n hautakammiosta Ramses IV tomb corridor Kuva: Wikimedia / it:Utente:Hotepibre (Giuseppe) kesäkeiton syvin olemus

Sipuli oli Egyptissä tärkeä osana pyhiä uskonnollisia menoja, erityisesti hautajaisia. Sipulin kerroksellinen rakenne symboloi egyptiläisille ikuista elämää. Hautajaismenoissa sipuleita uhrattiin vainajan mukana lahjaksi tuonpuoleiselle. Kun tiedemiehet avasivat Ramses neljännen sarkofagin, kääreistä eivät tuijottaneetkaan muumion tyhjät silmäkuopat. Silmien tilalla oli kokonaiset sipulit.

San Diego Museum of Man - Eye of Horus Tile
San Diego Museum of Man - Eye of Horus Tile San Diego Museum of Man - Eye of Horus Tile Kuva: Captmondo / Wikimedia horuksen silmä

Egyptiläiset rinnastivat sipulin Horuksen valkeaan silmään – terveyden, menestyksen ja kuninkaallisuuden suojelevaan symboliin. Tästä syystä sipuli sai kunnian toimia vainajan silminä tuonpuoleisessa
Sipulin antiseptisiä ominaisuuksia, sekä voimakasta hajua hyödynnettiin ruumiiden palsamoinnissa ja muumioimisessa. Muumion kääreet kastettiin sipulia sisältävään seokseen ja usein kääreiden sisään kätkettiin kokonaisia sipuleita.

Turkkilaisen legendan mukaan sipulit syntyivät Saatanan jalanjäljistä.

Kuuntele tarina:

Relief from the Sanctuary of Khonsu Temple in the Precinct of Amun-Re at Karnak Temple
Relief from the Sanctuary of Khonsu Temple in the Precinct of Amun-Re at Karnak Temple Kuva: Wikimedia / Asavaa ramses 3

2. Sipuli on käypää valuuttaa!

Pyramidien rakennustyömailla raataneiden miesten palkat maksettiin sipuleina ja muina ruoka-aineina. Sipulin ja ohran puuttuminen sai myös aikaan maailmanhistorian ensimmäisen lakon. Faarao Ramses III aikaan faaraoiden hautakammioita rakentaneet miehet aloittivat istumalakon, kun palkaksi luvattuja ruoka-aineita ei toimitettu.
Keskiajan Euroopassa sipuleilla saattoi maksaa vuokransa ja jopa veronsa. Sipulit olivat keskiajalla myös sopiva häälahja.

3. Sipuli on laillinen doping-aine!

Antiikin kreikassa olympialaisten urheilijat kohottivat kuntoaan sipulilla. Harjoitteluvaiheessa syötiin sipulia ja juotiin sipulimehua. Juuri ennen suoritusta voimaa saatiin sipulin haistelusta. Sipulia myös hierottiin iholle ennen suoritusta.

Roma: Athletic game
Roma: Athletic game Kuva: Wikimedia / Fingalo paini,friisit,Antiikin Kreikka,kesäkeiton syvin olemus
Märkiville haavoille saatettiin laittaa lämmin sipulihaude. Hämeessä korvasärkyä hoidettiin sipuli- ja juhannuskukkahauteilla.

4. Sipuli on oiva apuväline terveydenhuollossa!

Muinaiset egyptiläiset rinnastivat sipulin Horuksen suojelevaan silmään. Sipulin uskottiin suojaavan käärmeen puremilta. Antiikin roomalaiset käyttivät sipulia lääkkeenä. Roomalainen sotilas, kirjailija ja luonnontutkija Plinius vanhempi ehti kirjoittaa sipulin terveysvaikutuksista, ennen kuin menehtyi Vesuvius-tulivuoren purkauksessa vuonna 79. Plinius vanhemman mukaan sipuli auttaa unen saamisessa, sen avulla voi parantaa näköä, suun haavoja, koiran puremia, hammassärkyä ja punatautia. Sipuli auttaa myös noidannuolen iskiessä.

Suomessakin sipulin lääkinnällisiin ominaisuuksiin on uskottu pitkään. Märkiville haavoille saatettiin laittaa lämmin sipulihaude. Hämeessä korvasärkyä hoidettiin sipuli- ja juhannuskukkahauteilla.

Keltasipulia on nautittu maidossa keitettynä yskään ja vilustumisvaivoihin, raakana vesitautiin ja matolääkkeeksi. Ulkoisesti sitä on käytetty savipuoleen ja palohaavoihin, mutta sitä on myös muserrettu tulehtuneisiin haavoihin.

Sydänvaivoihin suositeltiin Jämsän seudulla muutaman sipulin syömistä päivässä. Hauskaa on se, että myös nykylääketiede uskoo sipulin kykyihin sydän- ja verisuonitautien ehkäisijänä.

Paul Cézanne:  Still Life with Onions
Paul Cézanne: Still Life with Onions Paul Cézanne: Still Life with Onions Kuva: Google Cultural Institute paul cézanne

5. Sipuli auttaa itkemään

.
Joskus tunteita on vaikeaa saada puretuksi. Vaikka ahdistaa ja itkettää, ei mitään tule ulos. Silloin avuksi voi ottaa sipulin. Günter Grassin Peltirumpu kuvaa allegorisesti toisen maailmansodan jälkiä Euroopassa. Romaanista löytyy hieno sipulivertaus. Päähenkilö Oskar päätyy soittamaan eriskummalliseen yökerhoon nimeltään Sipulikellari. Siellä ei ole baaritiskiä eikä ruokalistoja. Siellä ei syödä eikä juoda mitään. Istuimina on sipulisäkeillä päällystettyjä puulaatikoita. Sipulikellariin kokoontuvat kaupungin liikemiehet, lääkärit, virkamiehet, taiteilijat, kaikki. Sipulikellarissa jokainen saa sipulin kuorittavakseen. Kun sipulin kirvoittamat kyyneleet alkavat virrata, saavat kaikki viimein itkeä pois sisäänsä patoutuneet surut ja murheet: ”Siellä itkettiin vihdoinkin. Itkettiin säädyllisesti, itkettiin estottomasti, itkettiin valtoimenaan. Siellä virtasi ja virta vei mennessään. Sinne lankesi sade. Sinne lankesi kaste.”

Yle Radio1 Kesäkeiton syvin olemus: sipuli 20.06.2016 klo 17.40
Yle Areena 20.06.2016 klo 17.40 ja on kuunneltavissa 30vrk

Kesäkeiton syvin olemus: Sipuli – sopiva häälahja?

Kesäkeiton syvin olemus: Santeri Vuosaran resepti Sipuli 2.0

sipuleita kulhossa
Sipuleita kulhossa sipuleita kulhossa Kuva: Yle / Kaisa Pulakka sipulikulho

Lähteet:
www.yrttitarha.fi - kansanperinne
Toussaint-Samat Maguelonne: The History of Food. Wiley-Blackwell 2008.
Noa - National Onion Association
Verkkoartikkeli: www.examiner.com: The Onion's Role in Ancient Egypt
http://www.kasvikset.fi/
Grass Günter: Peltirumpu. Suomentanut Aarno Peromies. Otava 1999.

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri