Hyppää pääsisältöön

Keskitysleiri-interrail

SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle
SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle Kuva: U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle auschwitz-birkenau

Tein kirjailija Anna-Leena Härkösen kanssa KirjakerhonHakaristin toimistotöitä ja alennusmyyntejä”, jossa amerikkalaisen professorin Wendy Lowerin Hitlerin raivottaret –kirjan luettuamme keskustelimme nuorten, 1920-luvulla syntyneiden, naisten valinnoista natsi-Saksan työ- ja avioliittomarkkinoilla. Kirjan ohessa pohdimme eurooppalaisuutta, jonka me 1960-luvulla syntyneet olemme itsestämme löytäneet lukemalla ja matkustamalla. Jos lähtee Suomesta Ateenan Akropolikselle, täytyy mennä Puolan kautta. Krakovan asemalla näemme edelleen länteen lähtevän paikallisjunan.


Kiinnostavaa oli taas kerran tajuta kuinka helposti nuoret lähtevät toteuttamaan vallitsevan yhteiskunnan arvoja. Kirjan kuvaamien naisten ikäisenä, reiluna kaksikymppisenä intoilin opiskelukavereilleni interrailistä, jolla olisi ollut tarkoitus kiertää Euroopassa kaikki ne paikat, joissa natsi-Saksa piti keskistysleirejään. Yhdelläkään leirillä en kuitenkaan junaan hypättyäni käynyt, mutta Ateenan Akropoliksella tunsin nähneeni eurooppalaisuudesta jotain olennaista.

SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle
SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle Kuva: SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle auschwitz-birkenau

Hakaristin toimistotöitä ja alennusmyyntejä -ohjelmassa Härkösen kanssa sivuamme syitä, jotka meidät 1960-luvulla syntyneet saavat yhä uudestaan ja uudestaan lukemaan holokausti-kirjallisuutta. Kirjailija Härkönen lukee enemmän fiktiomuotoista ja minä faktapohjaista tekstiä. Kirjojen ja elokuvien kuluttamisen lisäksi olen käynyt Auschwitzin keskitysleirimuseossa ja kun Anna-Leena Härkönen studiossa kertoi käyneensä Auschwitzin lisäksi vielä kahdella eri natsi-Saksan pystyttämällä keskitysleirillä, niin jäin ohjelman jo valmistuttuakin miettimään, mikä meidät rauhan ajan Euroopassa kasvaneet 1960-luvulla syntyneet suomalaiset saa aina uudestaan tavalla tai toisella palaamaan holokaustiin.
SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle
SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle Kuva: SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle auschwitz-birkenau

Klassinen kysymys miksi ja kuinka kaikki oli mahdollista, ei selitä asiaa omalla kohdallani kuin osin. Vanha hokema menneisyyden tuntemisesta nykyisen ymmärtämisen avaimena kertoo tässäkin tapauksessa sen toisen puolen. Aiemmin ghetoissa ja leireillä tapahtunut on meissä holokaustiin palaajilla syvällä sisällämme osana eurooppalaisuutta. Ei syyllisyytenä vaan osana niistä tekijöistä, joista nykyisyys rakentuu. Kyse ei ollutkaan vain saksalaisia tai puolalaisia ikäisiämme koskettavasta kysymyksestä; keiden isovanhemmat olivat natseja, keiden hävisivät keskitysleireille. Kyse olikin identiteetistä, jonka me 1960-luvulla syntyneet olemme itsestämme löytäneet lukemalla ja matkustamalla. Ymmärrämme, että Suomesta lyhin rata Ateenan Akropolikselle vie Puolan kautta ja Krakovan asemalla näemme edelleen paikallisjunan, jossa lukee Oświęcim.
SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle
SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle Kuva: SS-upseeri Karl Hoeckerin 116 kuvan albumista, jossa on kuvia Auschwitz-Birkenausta ja ympäristöstä vuodelta 1944. U.S. Holocaust Memorial Museum/EPA/Yle auschwitz-birkenau

Interreilaamaan

Oświęcim kaupunkina

Simon Wiesenthal -sivut

Kirjailija Anna-Leena Härkösen Apu-lehden kolumni Wendy Lowerin kirjasta Hitlerin raivottaret

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri