Hyppää pääsisältöön

Murtovarkaita eniten Liettuasta ja Romaniasta

Asuntomurron kohteeksi joutunut takaovi.
Asuntomurron kohteeksi joutunut takaovi. Kuva: Poliisi asuntomurrot

Rauhalliset omakotialueet ovat ulkomaisten murtomiesten suosiossa. Sama ongelma on muissa pohjoismaissa.

Asuntomurto järkytti viime vuonna lähemmäs 3 000 suomalaista perhettä. Murtoja tehtiin satoja enemmän kuin edellisvuonna.

Koko maassa asuntomurtojen määrä kasvoi yli viidenneksen. Eniten asuntomurrot lisääntyivät Länsi-Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla, joissa kasvu oli 50 prosentin luokkaa.

”Poliisin näkemys on se, että tämä kasvu selittyy pitkälti ulkomaisten tekijöiden määrällä”, poliisihallituksen poliisitarkastaja Tommi Reen sanoo.

"Viro, Liettua, Romania ovat erittäin hyvin edustettuina tekijöiden joukossa."

Länsi-Uudenmaan viime vuoden piikki johtuu murtosarjasta, jonka tekijäksi poliisi epäilee 25-vuotiasta liettualaismiestä. Poliisin mukaan hän teki viime keväänä ja kesänä yli 60 murtoa Länsi-Uudellamaalla ja muualla Etelä-Suomessa. Poliisi epäilee, että pääepäillyllä on ollut liettualaisia rikoskumppaneita.

Poliisi: Murtosarjat
ulkomaista käsialaa

Asuntomurtoja pitkään selvittänyt poliisi arvioi, että lähes kaikki viime vuosien asuntomurtosarjat ovat ulkomaisten rikollisten tehtailemia.

”Kyllä semmoinen lähes 90 prosenttia ihan oikeista asuntomurroista on ulkomaalaisten käsissä tänä päivänä. Sitähän me ei nähdä mistään tilastoista, koska ne ovat pimeitä juttuja”, rikoskomisario Pekka Uotila Lounais-Suomen poliisista sanoo.

Poliisin virallisten tilastojen mukaan ulkomaalaisten osuus on pienempi.

”Virallisten tilastojen mukaan noin 35-40 prosenttia on ulkomaalaisten tekemiä”, poliisihallituksen Reen sanoo.

Poliisihallituskin arvioi, että ulkomaalaisten osuus on todennäköisesti suurempi.

”Voidaan jopa sanoa, että reilusti yli puolet alkaa olla ulkomaalaisten tekemiä”, Reen sanoo.

Arvio viittaa siihen, että ulkomaisten rikollisten asuntomurroista jää selvittämättä suurempi osa kuin kotimaisten tekijöiden murroista. Noin kaksi kolmannesta asuntomurroista on jäänyt viime vuosina selvittämättä. Tekijät ovat saattaneet jo poistua maasta, kun poliisi vasta ehtii rikospaikalle.

Ulkomaalaisten murtosarjat
alkoivat 2010

Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut EU-maiden rajat avanneen Schengenin sopimuksen tultua Suomessa voimaan 2001. Asuntomurtoaallot rajojen takaa alkoivat vuoden 2010 tienoilla.

”Hyvin nopeasti muodostuu sarja, kun ulkomaalaiset tulevat. Saatetaan mennä läpi Suomen. Ehkä suomalaisille tekijöille on tyypillisempää se, että liikutaan suppeammalla alueella”, rikosylikomisario Arto Tuomela PTR-rikostiedustelukeskuksesta arvioi.

PTR on poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistyöelin, joka keskittyy liikkuvan rikollisuuden torjuntaan.

”Yhä enemmän tehdään nopeammalla syklillä ja ammattimaisemmin ne jutut ja poistutaan maasta. Eli se kiinnijäämisriski pienenee silloin tietysti huomattavasti”, rikoskomisario Pekka Uotila Lounais-Suomen poliisista sanoo.

Houkutteleeko Suomi
ulkomaisia murtovarkaita?

Poliisi arvioi, että Suomi ei ole toistuvista asuntomurtosarjoista huolimatta poikkeuksellisen houkutteleva maa ulkomaisille murtovarkaille. Sama ongelma on muissa pohjoismaissa ja muualla Euroopassa.

”Tietenkin tämä on hyvinvointivaltio. Täällä on sitä omaisuutta, mitä anastaa. Tietenkin Suomi on harvaanasuttu maa, on etäisyyksiä ja syrjäisempiä alueita ja omakotitaloasutusta”, rikosylikomisario Arto Tuomela arvioi.

”Tavoitteena on ollut viestiä, että tänne ei kannata tulla tekemään rikoksia, että täällä jää kiinni. Ja tässä on kyllä viime vuosina saatu ihan hyviä tuloksia. Seuraus on ollut, että tekijät ovat siirtyneet muihin pohjoismaihin”, poliisitarkastaja Tommi Reen sanoo.

Liettualainen murtokopla
sai kovat linnatuomiot

Rikoskomisario Pekka Uotila johti Suomen suurimman selvitetyn asuntomurtosarjan tutkintaa 2012-2013. Poliisi selvitti liettualaisen murtokoplan 170 Etelä-Suomessa tekemää asuntomurtoa kesältä 2012. Neljä tekijää sai 7 vuoden maksimituomion ja kaksi tekijää 6 vuotta vankeutta.

”Maahantulon tarkoitus oli pelkästään se, että välittömästi aloitetaan suorittamaan rikoksia, jotka olivat käytännössä kaikki vielä törkeitä”, Uotila kertoo.

Suuren murtosarjan myötä liettualaiset nousivat vuonna 2012 ylivoimaiseen kärkeen ulkomaalaisten asuntomurroissa. Heidän osuutensa murroista epäillyistä oli silloin yli kolmannes. Suomalaiset olivat enää niukasti heidän edellään.

Vuoden 2012 jälkeen liettualaisten osuus on poliisin tilaston mukaan selvästi pienentynyt. Viime vuonna virolaiset ja romanialaiset ajoivat liettualaisten ohi asuntomurroista epäiltyjen määrässä. Liettualaiset ovat silti vielä selvässä ulkomaalaisten kärjessä, kun lasketaan asuntomurroista epäiltyjen määrät vuodesta 2010 alkaen.

”Oman näkemykseni mukaan se tutkinta, mitä silloin (2012-2013) tehtiin, vaikutti pitkässä juoksussa liettualaisten rikollisuuteen, Uotila arvioi.

Liettualaisrikollisuuden määrää lienee vähentänyt myös Suomen ja Liettuan poliisin tiivis yhteistyö vuodesta 2013. Keskusrikospoliisi sijoitti Liettuaan yhdysmiehen, jonka tehtävänä on hankkia rikostiedustelutietoa Liettuasta ja avustaa liettualaisten rikostutkintaa Suomessa.

MOT: Murtokopla saapuu laivalla
TV1 maanantaina 19. tammikuuta klo 20

MOT:n asuntomurtopaketti

Kommentit