Hyppää pääsisältöön

”Ranskalainen satiiri on tosi roisia piereskelyä!”

Pariisissa tapahtunut terroristi-isku Charlie Hebdon toimitukseen
Pariisissa tapahtunut terroristi-isku Charlie Hebdon toimitukseen Kuva: EPA/SEBASTIEN NOGIER pariisin terroristi-isku

Terroristihyökkäyksen kohteeksi joutunut ranskalainen pilapiirroslehti Charlie Hebdo tunnetaan roisista satiiristaan, joka ei kuvia kumartele. Fingerpori-sarjakuvistaan tunnettu Pertti Jarla ja tutkija Sari Kivistö avaavat satiirin käsitettä, ja sen asemaa Euroopassa.

Tutkija Sari Kivistön mukaan satiirin voima perustuu haluun provosoida ja kyseenalaistaa totuttuja konventioita. Hänen mukaansa satiiri kohdistuu aina ihmiseen ja ihmisen väärään toimintaan.

- Charlie Hebdon toimitus on nostanut ääri-islamilaisuuden kritiikin kohteeksi. Siihen mitä epäkohtia se tuo yhteiskuntaa ja yksilöiden asemaan, Kivistö summaa.

Kivistön mukaan satiiri on kritiikin, koomisen ja provokaation yhdistävä ilmaisumuoto, jota on helppo levittää. Pilapiirros saadaan nopeasti ison joukon ulottuville, ja sen kommentointi on vaivatonta perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa.

Ranskalaisen satiirin pitkät juuret

Ranskalaisen satiirin juuret ulottuvat aina eurooppalaiseen satiiritradition syntyyn 1800-luvun alkuun asti. Ranskan ohella myös Saksa on tunnettu satiiriperinteestään.

- Ranskalaiseen perinteeseen kuuluu, että se on hyvin henkilöön käyvää ja suoraviivaista, Kivistö toteaa.

Samaa mieltä on Fingerporin luoja Pertti Jarla. Hänen mukaansa ei ole sattumaa, että juuri ranskalaiset pilapiirrokset herättävät vihaa.

- Ranskassa on tosi roisia piereskelyä vallanpitäjiä ja muita kohtaan, ja se provosointi on tosi tärkeää, painottaa Jarla.

Sari Kivistön mukaan on hyvä muistaa, että uskonnollinen pilkka on vanha ilmiö, jonka juuret ulottuvat reformaation aikoihin 1500-luvulle. Silloin käytiin paavia, Lutheria ja luterilaisuutta vastaan tosi kärkevin pilakuvin.

Suomalaisesta satiiriperinteestä käsin voi olla vaikea ymmärtää ranskalaista pilapiirroskulttuuria, sillä suomalainen perinne on Sari Kivistön mukaan paljon viihteellisempää, ja se puuttuu enemmän politiikan tekoon kuin uskontoon. Perinteisesti Suomessa on pilkattu politiikan edustajia tai jako on ollut oikeiston ja vasemmiston välissä. Uskonnollisen satiirin perinne on Suomessa vähäisempää.

- Papistoa on kyllä aina pilkattu, mutta suomalaisessa, melko maallistuneessa, yhteiskunnassa se ei ole ollut keskeinen kysymys, toteaa satiiria tutkinut Kivistö.

Älkää vaietko!

Pertti Jarlan mukaan on tärkeää, ettei terroristi-iskun jälkeen lähdetä mukaan vastakkainasetteluun ja raivon lietsomiseen. Hänen mukaansa monet sarjakuvan tekijä kuitenkin kokevat tärkeänä kommentoida asiaa vaikenemisen sijaan.

- Työn alla olevassa Fingerporissakin seikkailee terroristi tapahtumien seurauksena.

Jarla voisi myös kuvitella piirtävänsä kuvan profeetta Muhammedista.

- Mutta eihän sävyn tarvitse olla loukkaava, Jarla toteaa.

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri