Yhteinen taival
Eletään vuotta 1926.
"Niin me uskommekin saavamme teidän kaikkien aulista apuanne alkavassa työssämme", sanoo väliaikainen toimitusjohtaja L. M. Viherjuuri. "Sillä yleisradiotoiminnan tärkeimpänä edellytyksenä lopultakin on hyvä yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö ohjelman lähettäjän ja niitten kuuntelijain välillä."
Näillä sanoilla toimitusjohtaja avasi O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradion -nimisen ohjelmayhtiön toiminnan. Och samma på svenska, olihan Yle alusta asti kaksikielinen yhtiö.
Yhtiön perustajiin kuului sanomalehtiä, radioliikkeitä, Lennätinhallitus, Puolustusvoimat, Suomen Tietotoimisto ja monia muita. Ylellä oli tärkeä tehtävä "isänmaallisen mielipiteen luojana ja sillanrakentajana kaupunkien ja maaseudun välillä hävittäen siten välimatkat", kuten aikalaiset muotoilivat.
Perustajat olivat ajan hermolla. Maailman ensimmäinen yleisradioyhtiö, Iso-Britannian BBC, oli aloittanut toimintansa vain neljä vuotta aiemmin.
Kieliohjelmia, musiikkia ja oma ohjelma lapsille
Syyskuun yhdeksäntenä vuonna 1926 taiteilija, kuuluttaja Alexis af Enehjelm istui studioon ja kuulutti Suomen Yleisradion lähetyksen alkaneeksi.
Saman vuoden joulukuussa alkoi Markus-sedän Lastentunti. Markus-setä opetti lapsille hyvää käytöstä ja muistutti kaurapuuron terveellisyydestä kolmenkymmenen vuoden ajan.
Ensimmäisenä vuotenaan Yle aloitti myös kieltenopetuksen, radioinnit eduskunnasta sekä sinfoniakonserttien lähettämisen. Vuonna 1927 tätä kaikkea alettiin rahoittaa radion kuunteluluvilla.
Yleisradion ensimmäisiltä vuosilta ei ole säilynyt ohjelmia kuultavaksi, sillä aluksi ohjelmia tallennettiin vain kokeeksi. Vanhin yhä tallessa oleva ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin uudenvuoden puhe vuodelta 1935.
Linnan juhlat kestosuosikki
"En minäkään sentään ihan kaikkia ihmeitä usko", raportoi Ylen toimittaja Vuokko Arni Berliinin olympialaisista vuonna 1936. Hän on juuri katsellut jalkapallo-ottelua kaukonäköradiolla. Pakko laitteen olemassaoloon on uskoa, sillä kuva oli niin selvä, että siitä erotti jopa numerot pelaajien selässä.
Uutuuslaite ei saapunut Suomeen heti, vaan radio säilyi suomalaisten välineenä 1950-luvun loppuun saakka.
Radion henkilöitymä oli Ylen pitkäaikainen kuuluttaja Carl-Erik Creutz. Suomen ritarihuoneen ensimmäiseen kreivilliseen sukuun kuuluneen Creutzin ääni oli suomalaisten seurana melkein neljänkymmenen vuoden ajan.
Vuonna 1949 taas itse presidentti tuli kaiken kansan seuraan, kun Yle radioi presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäistä kertaa. Linnan juhlat ovat tänäkin päivänä Ylen suosituimpia ohjelmia. Lähetystä seuraa enimmillään yli kaksi miljoonaa ihmistä.
Televisio tulee
Vuonna 1958 Vuokko Arnin enteilemä ihme sitten tapahtui. Yle aloitti säännölliset televisiolähetykset Suomen television nimellä ja Radio-orkesterin soittamalla tunnussävelellä.
Television suosio oli suurempi kuin oli osattu aavistaakaan. Kotimaiset elokuvat, urheilu ja radiosta tutuksi tullut lavaviihde vetivät katsojia, ja vuoden 1964 alkupuolella puolen miljoonan tv-luvan raja meni rikki. Rajapyykkiä juhlistettiin televisiossa Niilo Tarvajärven Laatikkoleikki-viihdeohjelman erikoislähetyksellä.
Vaikka Markus-setä ja muut radiokuuluisuudet olivat kyllä suuruuksia, ensimmäinen megatähti syttyi televisiossa. Teija Sopanen aloitti kuuluttajana, mutta päätyi television monitoiminaiseksi. Koko kansan Teija oli Suomen suosituin tv-esiintyjä melkein kaksikymmentä vuotta.
Omat uutiset
Ylen uutistoiminta oli alkuvuosikymmeninä Suomen Tietotoimiston varassa, mutta vuonna 1965 Yle alkoi lähettää omia uutisiaan radiossa ja televisiossa.
Tuohon aikaan Ylen pääjohtajana oli Eino S. Repo, joka teki yhtiössä suuria uudistuksia ja päästi myös radikaalit nuoret ääneen. Revon tavoitteena oli yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen. Kansa oli kauhuissaan ja Yle sai haukkumanimen Reporadio. Sen keulakuvan pääjohtajakausi jäi yhteen viisivuotisjaksoon, mutta Ylen uutiset jatkavat yhä.
Ylen uutiset ovat myös ne, joihin suomalaiset luottavat kaikkein eniten. Kyselyissä Yle on toistuvasti nimetty ylivoimaiseksi ykköseksi uutistoiminnassa.
Vuonna 1977 ruutuun ilmestyi Ylen toinen klassikko, Pikku Kakkonen. Karvakuonot ja muut lasten kaverit ovat kasvattaneet jo kaksi sukupolvea.
Verkko valtaa arjen
Pikku Kakkosen nykyinen katselijakunta viihtyy myös internetissä. Yle aloitti tässä kolmannessa välineessään vuonna 1995.
Se oli edistyksellistä. Yle onkin ollut monella tapaa tekniikan edelläkävijä Suomessa. Sen huomaa esimerkiksi Yle Areenasta, joka oli maan ensimmäinen verkkopalvelu, jonka avulla voi katsella televisio-ohjelmia ja kuunnella radio-ohjelmia silloin, kun itselle sopii. Elävä arkisto taas oli maailman ensimmäinen arkistopalvelu, jossa kaikissa videoissa ja ääninäytteissä on aihetta taustoittava teksti.
Yle Areena ja Elävä arkisto äänestettiin vuonna 2011 ensimmäisen kerran Suomen arvostetuimmiksi palveluiksi verkossa.
Seuraavaksi kuvaa Suomesta ja maailmasta terävöitetään entisestään. Vuoteen 2015 mennessä lähes kaikki Ylen tekemät televisio-ohjelmat ovat teräväpiirto- eli HD-laatua.
Tarina jatkuu
Yleisradion perustamisesta on melkein vuosisata, mutta ajatus on yhä sama kuin Yleisradion syntysanoissa. Edelleen Yle haluaa tavoitella hyvää yhteisymmärrystä ja hedelmällistä yhteistyötä yleisöjensä kanssa.
Yle on yhteinen juttu. Suomalaisten oma yhtiö kertoo sinun tarinasi.
