Hyppää pääsisältöön

Ebolaepidemia levisi ennätyslaajalle Länsi-Afrikassa vuonna 2014

Epidemian ensimmäinen potilas oli guinealainen pikkupoika, joka oli leikeissään ollut kontaktissa kuolleeseen lepakkoon. Hän kuoli joulukuun lopussa vuonna 2013. Seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä jo 80 ihmistä oli kuollut ja ebola levinnyt Liberiaan.

Ebola on viruksen aiheuttama verenvuotokuume. Tartunnan saaneista yli 50 prosenttia kuolee. Se tarttuu suorassa kosketuksessa sairastuneen ja oireisen tai kuolleen henkilön ruumiineritteisiin.

Ebolaa esiintyy myös eläimissä ja vuoteen 2015 mennessä kaikissa ebolaepidemioissa virus on siirtynyt ihmiseen kuolleesta eläimestä. Ebola ei tartu ilmateitse eikä oireettomalta viruksenkantajalta.

Ebolapotilaita hoidetaan eristyksessä ja hoitohenkilökunta on erityisen vahvasti suojautunut. Ebola voi tarttua esimerkiksi verinäytteistä, joten myös laboratoriotyössä on oltava hyvin suojautunut, selviää Akuutti-ohjelmasta.

Ebolahoitajan työ Länsi-Afrikassa on käytännössä saattohoitoa

A-studio seurasi suomalaisen sairaanhoitajan Piia Laitiaisen työtä Liberiassa niin tv:ssä kuin verkkosivuillaankin.

Laitiainen kertoi ennen Liberiaan lähtöään, että ebolan vaikutuksesta muistakin sairauksista tulee tappavampia sillä moni sairaala sulki ovensa epidemian vuoksi.

"Ihmiset eivät saa apua malariaan tai synnytyskomplikaatioihin. Tulee hirveä määrä ylimääräistä kuolleisuutta ihan niistä tavallisista tappajista", hän kuvasi.

Paikanpäällä Liberiassa Laitiainen kertoo työstään. Sitä tehdään suojautuneina ja pareittain. Työssä väsyy nopeasti sillä suojavarusteet ovat painavia ja lämpötila korkea.

"Jos me pystytään tuomaan rauhallinen kuolema, se on vielä ihan hyvä", kertoi Laitiainen käytännössä saattohoitajan työstään ebolapotilaiden parissa.

Arto Nybergin vieraana vuonna 2014 käynyt sairaanhoitaja Tiina Saarikoski oli vasta palannut Sierra Leonesta. Hän kertoi, että työ ei pelottanut, koska turvaprotokolla ja suojataso olivat niin hyvät.

Ebolaan ei ole lääkettä. Saarikoski kertoi, että työ on lähinnä elimistön toimintojen ylläpitämistä, jotta ihminen jaksaisi taistella virusta vastaan.

"Kukaan ei osaa kertoa, kuka voi parantua ebolasta. Saattoi olla hyvässä fyysisessä kunnossa oleva henkilö, joka menehtyi nopeasti tautiin. Tai saattoi olla 11-vuotias tyttö, joka oli ensimmäinen kotiutettavamme eli hän selvisi. Mikä sen tekee, sitä en tiedä", kertoi Saarikoski.

Ebola pääsi leviämään Länsi-Afrikassa suureksi osaksi, koska paikalliseen hautajaisperinteeseen kuuluu kuolleen koskettaminen. Saarikosken mukaan tärkeintä onkin tiedottaminen siitä mikä ebola on ja miten se leviää. Perinteet eivät kuitenkaan muutu nopeasti eivätkä kerralla.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto