Lääkkeitä ja kemikaaleja testataan paljon eläimillä. Eläinkokeille kehitetään kuitenkin koko ajan vaihtoehtoja. Tampereen yliopiston Ficam-keskuksen vanhempi tutkija Riina Sarkanen on yksi eläimettömien tutkimusmenetelmien kehittäjistä.
Sarkanen on kehittänyt verisuonimallitestin, jolla tutkitaan verisuonten kasvun merkitystä ihmissoluilla. Testiä voidaan käyttää lääkekehitykseen, kemikaalien myrkyllisyyden ja sikiövaarallisuuden arviointiin.
– Ihmissolumallit ovat nopeammin toteutettavissa ja eettisempiä. Eläinmallien ennustettavuus on usein melko huono, Sarkanen kertoo.
Tutkimusta tehdään vapaaehtoisilta luovuttajilta saatujen napanuorien avulla. Napanuorista eristetään napanuoralaskimon pintasolut, jotka muodostavat verisuonta. Tällöin pystytään tutkimaan eri aineiden, kuten lääkkeiden, vaikutuksia verisuonten muodostumiseen.
Verisuonimallilla kehitetään syöpälääkkeitä
Verisuonimallia voidaan käyttää apuna myös lääkekehityksessä. Lisäksi verisuonimallilla voidaan tutkia lääkkeiden tai kemikaalien vaikutuksia sikiön kehitykseen.
– Kun tutkitaan esimerkiksi uutta syöpälääkettä, tällä meidän mallilla voidaan tutkia useita eri pitoisuuksia lyhyellä aikavälillä. Sillä nähdään nopeasti lääkkeen tehokas pitoisuus, Sarkanen selittää.
Useat nykyään käytettävistä syöpälääkkeistä vaikuttavat syöpäkasvaimen verisuoniin. Syöpäkasvain tarvitsee kasvaakseen verisuonitusta ja siksi verisuonituksen määrän vähentäminen on tärkeää.
Kehitettyä verisuonimallia käytetään lääke- ja kemikaalitestien lisäksi tutkimustasoisessa sydänmallissa sekä tutkimustasoisen rasvakudosmallin osana, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää muun muassa kakkostyypin diabeteksen tutkimuksessa.
Ympäristökemikaaleilla vaikutuksia verisuoniin
Verisuonimallilla pystytään testaamaan myös ympäristökemikaalien ja ruoan lisäaineiden vaikutuksia verisuoniin.
Kokeissa on todettu useilla ympäristökemikaaleilla ja myös joillakin ruoan lisäaineilla olevan verisuonia vähentäviä tai lisääviä vaikutuksia.
– Kyllähän näiden tulosten perusteella herää kysymys, paljonko ympäristökemikaaleilla ja ruoan lisäaineilla on vaikutusta terveyteemme, Sarkanen pohtii.
Riina Sarkanen haluaa parempaa tiedettä ja luotettavampia tuloksia eettisemmillä keinoilla ja haluaa siksi kehittää ihmisperäisiin aineisiin perustuvia testejä eläinkokeiden tilalle.
– Toivoisin, että löydettäisiin enemmän soluvaihtoehtoja. Eli monimutkaisia solumalleja, joissa ei ole mukana eläinperäisiä aineita, ei eläinsoluja eikä mitään eläinkomponentteja. Olisi vain ihmissoluja, joita huijataan tekemään oikeat asiat soluviljelmässä niin, että ne luulevat olevansa elimistössä, Sarkanen miettii.
Vielä eläinkokeita ei kyetä korvaamaan täysin lainsäädännönkään vuoksi. Mutta eläimettömiä menetelmiä kehitetään ympäri maailmaa.
– Nykyään on kaikki teknologia ja kantasolut, jotka mahdollistavat mitä tahansa. Lisäksi on insinööritieteet ja bioinformatiikka. Kaikki nämä yhdistettynä meillä on mahdollisuuksia vaikka mihin, Sarkanen iloitsee.
Asiantuntija: RIINA SARKANEN, vanhempi tutkija, Ficam-keskus, Tampereen yliopisto
Toimittaja: NINA MALMBERG
Lisää ohjelmasta
