Hyppää pääsisältöön

Sergei Paradžanovin neljä elokuvaa

Sofiko Tšiaureli elokuvassa Granaattiomenan väri
Sofiko Tšiaureli elokuvassa Granaattiomenan väri Sofiko Tšiaureli elokuvassa Granaattiomenan väri sergei paradzhanov

Armenialaisen Sergei Paradžanovin ainutlaatuiset elokuvat ovat taianomaista, värikylläistä, eksoottista folklorea. Teema esittää ohjaajan neljä kuuluisinta teosta.

Sergei Paradžanovin elokuvat Teemalla ja Areenassa

Granaattiomenan väri
keskiviikko 1.3. klo 21.45
Linnakkeen legenda
keskiviikko 8.3. klo 21.45
Ashik-Kerib
keskiviikko 22.3. klo 21.45
Menneitten sukupolvien varjot
keskiviikko 29.3. klo 21.45
Kaikki elokuvat ovat katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää tv-lähetyksen jälkeen

Teema esittää maaliskuussa 2017 Sergei Paradžanovin (1924–1990) neljä tunnetuinta elokuvaa. Kolme näistä elokuvista ammentaa aiheensa kaukasialaisten maiden kansanperinteestä, yksi ukrainalaisesta – kaikki ovat valmistuneet ajankohtana, kun nämä alueet olivat osa Neuvostoliittoa. Siellä ohjaaja myös syntyi, vuonna 1924, Georgian Tbilisissä armenialaisille vanhemmilleen – ristimänimi oli Sarkis Hovsepi Parajaniants. Hän sai elokuvakoulutuksensa Moskovan legendaarisessa VGIK-elokuvakoulussa, mm. Dovženkon alaisuudessa.

Ensimmäisenä nähdään Paradžanovin elokuvista kaikkein kuuluisin. Vuonna 1968 ohjaaja oli jo tehnyt kansainvälisen läpimurron ja palannut nyt esi-isiensä maahan, Armeniaan. Työn alla oli elokuva Sajat-nova (Laulujen kuningas), nimi viittaa muusikkoon ja runoilijaan, ashugiin, joka eli 1700-luvulla. Elokuva ei ole perinteinen elämänkerta, itse asiassa siinä ei ole juonta eikä dialogia, mutta se noudattaa tietynlaista kronologiaa sarjassa toinen toistaan visuaalisempia ja runollisempia tableaux vivanteja. Eläviä maalauksia. Näyttelijätär Sofiko Tšiaureli esittää kuutta eri roolia, sekä miehiä että naisia. Elokuvan alussa poika kasvaa värjääjäperheessä, myöhemmin hän oivaltaa naisten vartalot, rakastuu, menee luostariin ja lopuksi kuolee. Ehdotukseni katsojalle on vain antautua Paradžanovin huikealle estetiikalle, sen läpitunkemattomasta symboliikasta huolimatta. Tämä on tajunnanvirtaa, väriloistoa, runoutta. Samalla ohjaaja tuli luoneeksi jotain ennennäkemätöntä mikä tietenkin sijoittuu virstaanpylvääksi elokuvan historiassa. Neuvostoviranomaiset eivät olleet huvittuneita. Elokuvasta leikattiin viisi minuuttia, mm. uskonnollista symboliikkaa, sen nimi vaihdettiin, ja se tunnetaan vielä tänäkin päivänä nimellä Granaattiomenan väri.

Kaiken huippuna elokuva kiellettiin ja lukittiin kaappiin. Se sai ulkomaisen ensiesityksensä vasta 1980 New Yorkissa ja joitain vuosia myöhemmin Länsi-Euroopassa. Elokuva alkaa kuvalla, jossa granaattiomenat vuotavat punaisen mehunsa valkoiselle kankaalle. Silmiemme edessä piirtyvät muinaisen Armenian kuningaskunnan rajat. Rajat laitettiin myös Paradžanoville, hän joutui tekaistuin syyttein työleirille vuonna 1973. Vaikka moni taiteilijakollega vetosi hänen vapauttamisen puolesta (mm. Tarkovski, Godard, Fellini) Brežnev myöntyi vasta kun Paradžanov oli riutunut Siperiassa neljä vuotta. Kesti tovin ennen kuin hän vapauduttuaan sai mahdollisuuden jatkaa ohjaustyötä.

Vuonna 1984 Paradžanov teki hieman vastaavanlaisen elävien maalausten kaltaisen fantastisen tarinan, jossa muinainen georgialainen kuningas huolestuu, kun eräs valtakuntaa puolustavista linnoituksista aina vain sortuu. Viimeistään Linnakkeen legendassa on selvää että Paradžanovilla ja Pasolinilla (Tuhat ja yksi yötä) on jotain yhteyttä. Sillä erotuksella että Paradžanovin tarinankulku on unenomaisempaa, surrealistisempaa ja jopa camp-tyylistä.

Paradžanovin viimeiseksi jäänyt elokuva Ashik-kerib perustuu venäläisen Mihail Lermontovin kaukasialaiseen tarinaan. Azeritrubaduuri, eli ashugi, on liian köyhä mielitietylleen, mutta tämä lupaa odottaa tuhat yötä ja päivää jos mies palaa takaisin omaisuudella joka voittaa tytön isän puolelleen. Tässäkin elokuvassa on erittäin vähän dialogia – sen sijaan katsoja saa nauttia azerbaidžanilaisesta musiikista ja tansseista joiden lavastamisessa on tahallisia ylilyöntejä. Soittimet soivat ja laulu raikaa vaikka ihmiset ovat jo lopettaneet. Hauskin kohtaus on erään paššan hovissa jossa haaremi heiluttaa lelukonekiväärejä musiikin säestyksellä.

Irrottelu on ehkä liioiteltua, mutta Paradžanov oli jo elämänsä varjopuolella, kovien koettelemusten väsyttämä, ja oli jo kauan sitten todistanut erinomaisen visionsa. Nauttikaa.

Viimeisenä nähtävä elokuva on sarjan vanhin. Paradžanov ei liiemmin halunnut muistella nuoruutensa elokuvia, hänen sanotaan myöhemmin pitäneen niitä roskana. Hänen ensimmäinen kypsä teoksensa oli myös hänen kansainvälinen läpimurtonsa vuonna 1964: Tini zabutyh predkiv, eli Menneitten sukupolvien varjot. Se on intensiivinen ja runollinen muunnelma ukrainalaisen kirjailija Myhailo Kotsiubynskyn romaanista. Tarina sijoittuu Karpaattien vuoristoon, jossa elää hutsuleiksi kutsuttu kansanosa. Alue oli silloin osa Itävalta-Unkaria.

Paradžanov osoittaa jo tässä teoksessa mieltymyksensä folkloristiseen perinteeseen, esineistöön, tapoihin, lauluihin ja runoihin – tosin vahvalla taiteellisesti tyylitellyllä otteella. Hutsulinuorten Ivanin ja Marižkan isät ottavat mittaa toisistaan sillä seurauksella että Ivanin isä menehtyy kohtalokkaaseen bartok-kirveen iskuun. Elokuvassa jokainen mies kantaa tätä pieniteräistä kirvestä; muita symboleita on myös paljon, ristejä, lampaita, hautoja ja henkiä. Kasvettuuaan Ivan kosii Marižkaa, mutta tyttö menehtyy ennen aikojaan ja nuorukainen vaipuu syvään masennukseen. Myöhempi avioliitto toisen naisen kanssa ei tuo onnea. Elokuvassa nähdään tarkasti kuvattuja hutsulien eri elämänvaiheisiin liittyviä menoja ja vaikka se saavutti menestyksen teatterilanseerauksessa, sitä mm. ei dubattu venäjäksi vaan esitettiin ukrainaksi – näin säilyttäen paikallisen värinsä.

Esittelyteksti: elokuvahankkija Johan Förnäs.

Elokuvat on ensimmäisen kerran esitetty Teemalla helmikuussa 2015.

  • Granaattiomenan väri (Նռան գույնը/Nran guyne), Neuvostoliitto 1968. O: Sergei Paradžanov. N: Sofiko Tšiaureli, Melkon Aleksanjan, Vilen Galstjan, Giorgi Gegetškori
  • Linnakkeen legenda (ამბავი სურამის ციხისა/Ambavi Suramis tsikhisa), Neuvostoliitto 1984. O: Sergei Paradžanov. N: Leila Alibegašvili, Zurab Kipšidze, Dodo Abašidze, Sofiko Tšiaureli
  • Ashik-Kerib (აშიკ-ქერიბი/Ašik-keribi), Neuvostoliitto 1988. O: Sergei Paradžanov. N: Juri Mgojan, Sofiko Tšiaureli, Ramaz Tšhikvadze, Konstantin Stepankov
  • Menneitten sukupolvien varjot (Тіні забутих предків), Neuvostoliitto 1964. O: Sergei Paradžanov. N: Ivan Mikolaitšuk, Larysa Kadotšnikova, Tatjana Bestajeva

Yle Teema

  • Play it Loud: Marshall-vahvistimen tarina

    Jim Marshallin vahvistin mullisti rock-musiikin

    Vuonna 1962 lontoolainen soitinkauppias Jim Marshall kehitti kitaravahvistimen, joka mullisti rock-musiikin ja toi hänelle mm. lisänimen "The Father of Loud".

  • Bruce Springsteen katsoo taakseen

    40 Springsteen-keikkaa nähnyt Jukka Kuosmanen kirjoittaa.

    "Olen täysin jäävi fanipohjani takia sanomaan dokumentin kohteesta Bruce Springsteenistä yhtään mitään, mutta kyseisen dokumentin katsomiseen olen pätevöitynyt 30 viime vuotta." Toimittaja Jukka Kuosmanen kirjoittaa Teemalla 18.11.2017 ensi-iltansa saavasta dokumenttielokuvasta Bruce Springsteen omin sanoin.

  • Lokakuun vallankumous Teeman elokuvissa ja dokumenteissa syksyllä 2017

    Neuvostoliiton varhaistaidetta, tsaarien Venäjän historiaa

    Teema esittää syksyllä 2017 varhaisen Neuvostoliiton elokuvia sekä dokumentteja tsaarien Venäjän historiasta ja bolševikkien vallan alkuvuosien taiteesta. Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivän alla sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

  • Elokuvan vallankumous

    Varhainen neuvostovalta antoi taiteilijoille tilaa kokeilla

    Varhainen Neuvostoliitto antoi taiteilijoilleen tilaa kokeilla, ja tuloksena oli mullistavaa elokuvaa, vaikka vapaus jäikin lyhytaikaiseksi.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • Ysärillä lama kouraisi ja syvältä - kunnes noustiin taas

    90-luku alkoi Suomen putoamisella syvään talouslamaan.

    90-luvun suuri lama ja suurtyöttömyys olivat Suomen sodanjälkeisen historian totisimpia paikkoja. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään kylmäävä dokumentti talouskriisiin ajautumisesta sekä omalaatuista viihdettä ysärin lopulta, jolloin oltiin jo Nokian siivittämässä nousukiidossa.

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!