Hyppää pääsisältöön

Sergei Paradžanovin neljä elokuvaa

Sofiko Tšiaureli elokuvassa Granaattiomenan väri
Sofiko Tšiaureli elokuvassa Granaattiomenan väri Sofiko Tšiaureli elokuvassa Granaattiomenan väri sergei paradzhanov

Armenialaisen Sergei Paradžanovin ainutlaatuiset elokuvat ovat taianomaista, värikylläistä, eksoottista folklorea. Teema esittää ohjaajan neljä kuuluisinta teosta.

Sergei Paradžanovin elokuvat Teemalla ja Areenassa

Granaattiomenan väri
keskiviikko 1.3. klo 21.45
Linnakkeen legenda
keskiviikko 8.3. klo 21.45
Ashik-Kerib
keskiviikko 22.3. klo 21.45
Menneitten sukupolvien varjot
keskiviikko 29.3. klo 21.45
Kaikki elokuvat ovat katsottavissa Yle Areenassa 14 päivää tv-lähetyksen jälkeen

Teema esittää maaliskuussa 2017 Sergei Paradžanovin (1924–1990) neljä tunnetuinta elokuvaa. Kolme näistä elokuvista ammentaa aiheensa kaukasialaisten maiden kansanperinteestä, yksi ukrainalaisesta – kaikki ovat valmistuneet ajankohtana, kun nämä alueet olivat osa Neuvostoliittoa. Siellä ohjaaja myös syntyi, vuonna 1924, Georgian Tbilisissä armenialaisille vanhemmilleen – ristimänimi oli Sarkis Hovsepi Parajaniants. Hän sai elokuvakoulutuksensa Moskovan legendaarisessa VGIK-elokuvakoulussa, mm. Dovženkon alaisuudessa.

Ensimmäisenä nähdään Paradžanovin elokuvista kaikkein kuuluisin. Vuonna 1968 ohjaaja oli jo tehnyt kansainvälisen läpimurron ja palannut nyt esi-isiensä maahan, Armeniaan. Työn alla oli elokuva Sajat-nova (Laulujen kuningas), nimi viittaa muusikkoon ja runoilijaan, ashugiin, joka eli 1700-luvulla. Elokuva ei ole perinteinen elämänkerta, itse asiassa siinä ei ole juonta eikä dialogia, mutta se noudattaa tietynlaista kronologiaa sarjassa toinen toistaan visuaalisempia ja runollisempia tableaux vivanteja. Eläviä maalauksia. Näyttelijätär Sofiko Tšiaureli esittää kuutta eri roolia, sekä miehiä että naisia. Elokuvan alussa poika kasvaa värjääjäperheessä, myöhemmin hän oivaltaa naisten vartalot, rakastuu, menee luostariin ja lopuksi kuolee. Ehdotukseni katsojalle on vain antautua Paradžanovin huikealle estetiikalle, sen läpitunkemattomasta symboliikasta huolimatta. Tämä on tajunnanvirtaa, väriloistoa, runoutta. Samalla ohjaaja tuli luoneeksi jotain ennennäkemätöntä mikä tietenkin sijoittuu virstaanpylvääksi elokuvan historiassa. Neuvostoviranomaiset eivät olleet huvittuneita. Elokuvasta leikattiin viisi minuuttia, mm. uskonnollista symboliikkaa, sen nimi vaihdettiin, ja se tunnetaan vielä tänäkin päivänä nimellä Granaattiomenan väri.

Kaiken huippuna elokuva kiellettiin ja lukittiin kaappiin. Se sai ulkomaisen ensiesityksensä vasta 1980 New Yorkissa ja joitain vuosia myöhemmin Länsi-Euroopassa. Elokuva alkaa kuvalla, jossa granaattiomenat vuotavat punaisen mehunsa valkoiselle kankaalle. Silmiemme edessä piirtyvät muinaisen Armenian kuningaskunnan rajat. Rajat laitettiin myös Paradžanoville, hän joutui tekaistuin syyttein työleirille vuonna 1973. Vaikka moni taiteilijakollega vetosi hänen vapauttamisen puolesta (mm. Tarkovski, Godard, Fellini) Brežnev myöntyi vasta kun Paradžanov oli riutunut Siperiassa neljä vuotta. Kesti tovin ennen kuin hän vapauduttuaan sai mahdollisuuden jatkaa ohjaustyötä.

Vuonna 1984 Paradžanov teki hieman vastaavanlaisen elävien maalausten kaltaisen fantastisen tarinan, jossa muinainen georgialainen kuningas huolestuu, kun eräs valtakuntaa puolustavista linnoituksista aina vain sortuu. Viimeistään Linnakkeen legendassa on selvää että Paradžanovilla ja Pasolinilla (Tuhat ja yksi yötä) on jotain yhteyttä. Sillä erotuksella että Paradžanovin tarinankulku on unenomaisempaa, surrealistisempaa ja jopa camp-tyylistä.

Paradžanovin viimeiseksi jäänyt elokuva Ashik-kerib perustuu venäläisen Mihail Lermontovin kaukasialaiseen tarinaan. Azeritrubaduuri, eli ashugi, on liian köyhä mielitietylleen, mutta tämä lupaa odottaa tuhat yötä ja päivää jos mies palaa takaisin omaisuudella joka voittaa tytön isän puolelleen. Tässäkin elokuvassa on erittäin vähän dialogia – sen sijaan katsoja saa nauttia azerbaidžanilaisesta musiikista ja tansseista joiden lavastamisessa on tahallisia ylilyöntejä. Soittimet soivat ja laulu raikaa vaikka ihmiset ovat jo lopettaneet. Hauskin kohtaus on erään paššan hovissa jossa haaremi heiluttaa lelukonekiväärejä musiikin säestyksellä.

Irrottelu on ehkä liioiteltua, mutta Paradžanov oli jo elämänsä varjopuolella, kovien koettelemusten väsyttämä, ja oli jo kauan sitten todistanut erinomaisen visionsa. Nauttikaa.

Viimeisenä nähtävä elokuva on sarjan vanhin. Paradžanov ei liiemmin halunnut muistella nuoruutensa elokuvia, hänen sanotaan myöhemmin pitäneen niitä roskana. Hänen ensimmäinen kypsä teoksensa oli myös hänen kansainvälinen läpimurtonsa vuonna 1964: Tini zabutyh predkiv, eli Menneitten sukupolvien varjot. Se on intensiivinen ja runollinen muunnelma ukrainalaisen kirjailija Myhailo Kotsiubynskyn romaanista. Tarina sijoittuu Karpaattien vuoristoon, jossa elää hutsuleiksi kutsuttu kansanosa. Alue oli silloin osa Itävalta-Unkaria.

Paradžanov osoittaa jo tässä teoksessa mieltymyksensä folkloristiseen perinteeseen, esineistöön, tapoihin, lauluihin ja runoihin – tosin vahvalla taiteellisesti tyylitellyllä otteella. Hutsulinuorten Ivanin ja Marižkan isät ottavat mittaa toisistaan sillä seurauksella että Ivanin isä menehtyy kohtalokkaaseen bartok-kirveen iskuun. Elokuvassa jokainen mies kantaa tätä pieniteräistä kirvestä; muita symboleita on myös paljon, ristejä, lampaita, hautoja ja henkiä. Kasvettuuaan Ivan kosii Marižkaa, mutta tyttö menehtyy ennen aikojaan ja nuorukainen vaipuu syvään masennukseen. Myöhempi avioliitto toisen naisen kanssa ei tuo onnea. Elokuvassa nähdään tarkasti kuvattuja hutsulien eri elämänvaiheisiin liittyviä menoja ja vaikka se saavutti menestyksen teatterilanseerauksessa, sitä mm. ei dubattu venäjäksi vaan esitettiin ukrainaksi – näin säilyttäen paikallisen värinsä.

Esittelyteksti: elokuvahankkija Johan Förnäs.

Elokuvat on ensimmäisen kerran esitetty Teemalla helmikuussa 2015.

  • Granaattiomenan väri (Նռան գույնը/Nran guyne), Neuvostoliitto 1968. O: Sergei Paradžanov. N: Sofiko Tšiaureli, Melkon Aleksanjan, Vilen Galstjan, Giorgi Gegetškori
  • Linnakkeen legenda (ამბავი სურამის ციხისა/Ambavi Suramis tsikhisa), Neuvostoliitto 1984. O: Sergei Paradžanov. N: Leila Alibegašvili, Zurab Kipšidze, Dodo Abašidze, Sofiko Tšiaureli
  • Ashik-Kerib (აშიკ-ქერიბი/Ašik-keribi), Neuvostoliitto 1988. O: Sergei Paradžanov. N: Juri Mgojan, Sofiko Tšiaureli, Ramaz Tšhikvadze, Konstantin Stepankov
  • Menneitten sukupolvien varjot (Тіні забутих предків), Neuvostoliitto 1964. O: Sergei Paradžanov. N: Ivan Mikolaitšuk, Larysa Kadotšnikova, Tatjana Bestajeva
  • Painajaiskuja

    Noir-henkinen melodraama spiritistin apulaisesta

    Vahva melodraama tivolin mentalistista, joka kiipeää naisten avulla kohti menestystä vain pudotakseen korkeammalta.

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

Yle Teema

  • Jazzia! Teeman kesässä soi paholaisen torvi ja Verneri Pohjolan trumpetti

    Kesäkuu alkaa Teemalla saksofonin soinnilla.

    Teemalla puhalletaan kesän avaukseen jazzin meininkiä. Jazzkesä alkaa muhkeasti saksofonin soinnilla ja huipentuu trumpetisti Verneri Pohjolasta kertovan dokumentin ensi-iltaan 17.6. Siinä välissä ääneen pääsevät muun muassa Ornette Coleman, Rahsaan Roland Kirk, Donny McCaslin ja Charles Lloyd. Kesäkuun kolme perättäistä Yle Liveä on taltioitu Tampere Jazz Happeningissä, ja kesäkuun ensimmäinen Teemalauantai on omistettu paholaisen torvelle eli saksofonille.

  • Rahsaan Roland Kirk puhalsi sokean unet näkyviksi

    Poikkeuksellisen jazzmuusikon tarina Teemalla 10.6. klo 20.

    Rahsaan Roland Kirk oli sokea jazzmuusikko, mutta myös alan visuaalisimpia ja näyttävimpiä show-miehiä. Yhden miehen big band. Avantgardea ja perinnetietoista, kantaaottavaa ja humoristista. Poikkeuksellisen muusikon poikkeuksellista elämää Teemalla lauantaina 10.6. klo 20. Ensi-ilta.

  • Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö

    Dokumentin ensi-ilta Teemalla 17.6. klo 20.

    "Mä oon kaks kertaa elämässä tehnyt sen päätöksen, että musta ei tuu muusikkoa. Ja silti: tässä ollaan." Tv-dokumentti suomalaisen jazzin huippuihin kuuluvasta trumpetisti Verneri Pohjolasta saa ensi-iltansa Teemalla 17.6. klo 20.

  • Jazzia, bluesia, poppia, rockia ja maailman parhaita studiomuusikoita: Teeman musiikkidokumentit kesällä 2017

    Kesäkuu jazzia, heinäkuu klassikoita, elokuussa kasaria.

    Teeman musiikkidokumentit ovat siirtyneet lauantai-iltaan, ja niitä esitetään koko kesä kello 20. Kesäkuu aloitetaan jazzilla, keskikesällä kuunnellaan maailman parhaita studiomuusikoita, elokuussa muistellaan Spandau Ballet'n kahdeksankymmentälukua ja Kambodžan kadonnutta rocksukupolvea. Toiveuusintana nähdään dokumentti Wentus Blues Bandin 20-vuotiskonsertista.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Velvet – muotitalon tarina

    Suosikkisarjan uusi kausi alkaa 31.5.!

    Teemalla suuren suosion saavuttanut espanjalaissarja sijoittuu 1950–60-luvuille ja kertoo eräästä maan hienoimmista tavarataloista. Velvetin uusi neljäs kausi alkaa Teemalla 31.5.2017.

  • Kent är inte längre där – kaksiosaisessa dokumentissa jätetään tunteikkaat jäähyväiset Ruotsin suosituimmalle yhtyeelle

    Kentin viimeistä vuotta seurataan Teemalla 20.5. klo 21.30.

    "Vi är inte längre där, vi är nån annanstans...” Kaksiosainen dokumenttielokuva Ruotsin suosituimman yhtyeen viimeisestä vuodesta: viimeisen albumin teko, viimeinen kiertue ja viimeiset tunteikkaat esiintymiset. Kentin tarinaa ovat kertomassa yhtyeen jäsenten lisäksi ystävät, kollegat ja fanit. Per Sinding-Larsenin ohjaama dokumenttielokuva valmistui vain pari viikkoa Kentin viimeisen keikan jälkeen, jouluksi 2016. Suomen-ensi-ilta Teemalla 20.5. klo 21.30.

  • Toukokuun ensimmäinen maanantai Metropolitanin taidemuseossa on pukujuhla vailla vertaa

    Upea dokumenttielokuva muodista ja taiteesta Teemalla 27.5.

    Teeman museoviikon Teemalauantai tarjoilee kiinalaista kauneutta vailla vertaa, Metropolitan Museum of Artin suurnäyttelyn säkenöivästä avajaisgaalasta näyttelyn taiteellisen johtajan Wong Kar-wain ohjaamaan elokuvaan The Grandmaster. Dokumenttielokuva Toukokuun ensimmäinen maanantai avaa illan 27.5. klo 20.

  • Suomen pienimmät ja maailman suurimmat museot Teeman museoviikolla

    Wow-museoista ite-museoihin 22.–27.5.2017

    On wow-museoita, on ite-museoita ja kaikkea siltä väliltä. Teeman museoviikolla 22.–27.5. nähdään Suomen pienimpiä ja tuntemattomimpia ja maailman suurimpia ja kuuluisimpia museoita sekä etsitään tulevaisuuden museota. Viikon aikana nähdään myös museoissa ja taidemaailmassa liikkuvia elokuvia ja dokumentteja.

  • Kuusi syytä rakastaa museoita ja yksi syy vihata niitä

    Merkintöjä matkalta Kohti tulevaisuuden museota

    Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi todisti monia rakkauden hetkiä ja yhden vihanpurkauksen tehdessään dokumenttia Kohti tulevaisuuden museota. Millaisia myötä- ja vastamäkiä museoilla on tulevaisuudessa edessään?

  • Villen seikkailua mystiseen Altai-vuoristoon seurataan Teemalla keskiviikkoiltaisin

    Ville Haapasalon Altai 30 päivässä keskiviikkoisin klo 21.

    Ville Haapasalon 30 päivässä -matkailuohjelmat saavat kovasti odotettua jatkoa, kun Ville matkaa Kaakkois-Venäjälle, Altai-vuoristoon. Sanotaan, että Altai on Venäjän henkisin ja mystisin paikka. Siellä Ville tapaa vuoristoa palvovia alkuperäiskansoja, opettelee kurkkulaulantaa ja osallistuu ainoana ulkopuolisena koskenlaskun Venäjän mestaruuskisoihin.
    Keskiviikkoisin klo 21.00

  • Station to Station: 62 lyhytelokuvaa musiikillisesta junamatkasta läpi Amerikan

    Doug Aitkenin musiikillinen rail movie Teemalla 13.5. klo 20

    Musiikkidokumentti, multimediahappening, junaelokuva, nomadifestivaali… Kalifornialaisen taiteilijan Doug Aitkenin kokeellinen taideprojekti ulottui New Yorkista San Franciscoon ja kaikkiin taiteenlajeihin. Tästä ainutlaatuisesta projektista kertova elokuva koostuu 62:sta minuutin mittaisesta lyhytelokuvasta, joissa ovat mukana mm. Patti Smith, Suicide, Giorgio Moroder, Beck, Mavis Staples, Jackson Browne, Cat Power, Ariel Pink… Suomen-ensi-ilta.
    Nyt Areenassa

  • Barokin loistoa Versailles'ssa ja Bartabas Salzburgissa

    Kaksi upeaa musiikillista ratsastusnäytöstä

    Teema esittää kaksi upeaa musiikillista ratsastusnäytöstä. Aurinkokuninkaan palatsin puutarhassa herää eloon barokin loisto, ja Salzburgissa Bartabasin upeat ratsut ovat parrasvaloissa Mozart-juhlaviikoilla.

  • Marika Kecskeméti: Seinistä ja sisällöstä

    Teeman ohjelmapäällikkö kirjoittaa uudesta kanavapaikasta.

    Yle Teema & Fem aloittaa maanantaina 24.4.2017 ohjelmistonsa. Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti kirjoittaa uuden Teeman ohjelmistosta perinteisessä televisiossa ja uudella kanavalla Yle Areenassa.

  • Näin löydät Teeman ohjelmat televisiossa

    Tutut ohjelmat uudella kanavapaikalla 24.4.2017 alkaen

    Teema muuttaa uudelle kanavapaikalle yhteen Yle Femin kanssa maanantaina 24.4.2017. Tutut ohjelmat jatkavat, monet niistä uusilla paikoilla. Teema ottaa myös iltapäivät ohjelmien käyttöön.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi?

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä.

  • Pilkun jälkeen

    Kymmenen keskustelua sadan vuoden kirjoista

    Uudessa kirjallisuussarjassa uuden polven kirjailijat keskustelevat suomalaisesta kirjallisuudesta luotsinaan kirjailija Niina Repo.
    maanantaisin 13.2. alkaen klo 21.00

  • For No Good Reason

    Dokumentti gonzokuvittaja Ralph Steadmanista nyt Areenassa

    Johnny Depp johdattaa katsojat Hunter S. Thompsonin ystävän ja kuvittajan Ralph Steadmanin villiin taiteeseen. Dokumenttielokuvan For No Good Reason ohjasi Charlie Paul.
    Nyt Areenassa

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!