Hyppää pääsisältöön

Talvisota - Pohjolan Thermopylai antoi nimen Kreikan kansallispäivälle

Kreikkalainen kirjeenvaihtaja Theódoros Dogánis raportoi talvisodan rintamalta.
Kreikkalainen kirjeenvaihtaja Theódoros Dogánis raportoi talvisodan rintamalta. Kreikkalainen kirjeenvaihtaja Theódoros Dogánis raportoi talvisodan rintamalta. Kuva: Yle kreikkalainen

Suomalaisten taistelu suurta Neuvostoliittoa vastaan herätti maailmalla valtavaa kiinnostusta. Suomalaisia sotilaita verrattiin antiikin Kreikan olympiaurheilijoihin ja sotaa alettiin kuvata Thermopylain taisteluksi, missä 300 spartalaissotilasta kävi urhean puolustustaistelun Persiaa vastaan. Yli 20 maata lähetti kirjeenvaihtajansa raportoimaan tätä "tarunhohteista" sotaa, yksi maista oli Kreikka.

Ensimmäiset kirjeenvaihtajat saapuivat Suomeen jo lokakuussa 1939. Eniten kiinnostusta talvisotaa kohtaan tunnettiin naapurimaassa Ruotsissa, josta saapui lähes sata reportteria, mutta ensimmäisten joukossa olivat myös amerikkalaiset, englantilaiset ja italialaiset. Tammikuun toisella viikolla vuonna 1940 kirjeenvaihtajien määrä väheni, rintamalla oli hiljaista ja työskentelyolosuhteet olivat vaikeat.

Helmikuussa ulkomainen lehdistö aktivoitui jälleen. Nyt Thermopylain taisteluun verrattu sota herätti kiinnostusta myös Kreikassa. Maa yritti pysyttäytyä maailmansodan ulkopuolella, vaikka se oli suurvaltojen, Britannian ja Saksan välissä, vaikeaa. Kreikan valtion johdossa oli sekä saksalais- että brittimielisiä, joten maa tasapainoili molempiin suuntiin. Kokeneiden lehtimiesten Theódoros Dogániksen ja Sólon Grigoriádiksen uskottiin raportoivan Suomen talvisodasta niin, että se rohkaisisi myös kreikkalaisia torjumaan vihollisensa eli sanomaan ei - ohi. 28. lokakuuta 1939 Italian suurlähettiläs esitti vaatimuksen liittää Kreikka Mussolinin johtamaan Italiaan. Pääministeri Ioannis Metáxsaksen kerrotaan sanoneen yksinkertaisesti ohi - ei! Ohi-päivästä tuli Kreikan toinen kansallispäivä.

Voidaankin kysyä, onko Kreikan toisen kansallispäivän taustalla talvisota.

Mutta miksi juuri Thermopylain taistelu?

Miksi kaikista antiikin taisteluista juuri Thermopylain taistelu on se, johon viitataan kun kuvataan talvisotaa? Palataan vuoteen 484 eaa. Persialaiset saapuvat Vähään-Aasiaan ja rakentavat sillan Hellespontoksen yli. Tämä sai spartalaiset liittoutumaan ateenalaisten kanssa. Ateenalaisten päätehtäväksi tuli meripuolustus, kun taas spartalaisten tuli torjua persialaisten maahyökkäys. Varsinainen puolustustaistelu käytiin kapeassa Thermopylain solassa vuonna 480 eaa.

Spartan kuningas Leonidas lähetti 300 miestä Thermopylaihin, vastassa oli 180 000 persialaista. Sotilaslain mukaan spartalaiset eivät koskaan saaneet poistua taistelusta. Torjuttuaan sankarillisesti persialaisten hyökkäykset taistelu päättyi lopulta persilaisten voittoon - spartalaisten taisteltua viimeiseen mieheen. Myös kuningas Leonidas kuoli Thermopylain taistelussa. Voiko hävitty taistelu olla sankarillinen? Kyllä tässä tapauksessa. Thermopylain taistelu on jäänyt maailmanhistoriaan kuvauksena periksiantamattomasta isänmaallisesta taistelutahdosta ja uhrimielialasta. Se oli helppo ottaa talvisodan kansainväliseksi esikuvaksi.

Nuo eksoottiset suomalaiset lumipuvuissaan

Takaisin Thermopylain solasta talviseen Helsinkiin. Suurin osa kirjeenvaihtajista asui hotelli Kämpissä Helsingissä. Siellä työskentelivät myös Valtioneuvoston tiedotuskeskuksen toimihenkilöt. Vastaavanlainen, mutta pienempi tiedotuskeskus toimi Rovaniemellä hotelli Pohjanhovissa. Arktisen sodan erikoisuus houkutteli kirjeenvaihtajia, niinpä myös Dogánis matkusti Rovaniemelle lähes heti Suomeen tultuaan. Kun Grigoriádis toimi etupäässä Tukholmasta käsin, niin Dogánis liikkui rintamalla ja katsoi talvisotaa suomalaisten näkökulmasta. 15. Helmikuuta Dogánis pääsee seuraamaan, kun suomalaiset torjuvat venäläisten hyökkäyksen.

Kreikkalainen sanomalehti Vradini raportoi Suomen talvisodasta.
Kreikkalainen sanomalehti Vradini raportoi Suomen talvisodasta. Kuva: Yle vradini

- Muutaman minuutin kuluttua, kun venäläinen jalkaväki hyppää juoksuhaudoistaan ja yrittää ylittää isännättömän maan, koko tämä hullu konsertti, joka tuo kuoleman niin monelle ihmiselle, saa mahtavan ulottuvuuden, jota voi verrata vain helvetin kuvitteelliseen maisemaan... Kranaattien sirpaleet humisevat, ja venäläiset massat liikkuvat meitä kohti. Suomalainen tykistö vastaa ristitulella ja jalkaväki tehokkaalla kivääriammunnalla samalla käynnistäen konekiväärinsä, jotka surmaavat keskeytymättä.

Neljä peräkkäistä hyökkäystä torjutaan suomalaisten kylmäverisyyden ja päättäväisyyden ansiosta. -Dogánis.

Suomalaiset näyttäytyivätkin ei vain urhoollisina, moraalisina, taktisesti taitavina ja hyvän itsekurin omaavina, vaan myös eksoottisina. Ulkolainen lehdistö suosi kuvia, joissa suomalaiset sotilaat hiihtävät lumipuvut päällä, keskellä lumista maisemaa. Entä sitten Puna-armeija? Kirjeenvaihtajat maalaavat kuvaa sotilaista, joilla on huono kuri, ravinto ja hygienia.

Olympiavoittajan sankaruutta

Sallasta Dogánis löytää taistelijan, joka vastaa antiikin sankaria. Tai oikeastaan hän kuulee tarinan siitä. Viiden kilometrin juoksun olympiavoittaja oli Gunnar Höckert kuollut taistelussa päivää ennen Dogániksin saapumista.

- Vähän ennen kuolemaansa juoksuhaudasta käsin taisteleva Höckert yllätti kaksi hyökkäävää venäläistä tankkia. Syöksymällä käsikranaatti kädessä hän onnistui pelästyttämään niissä olevat miehet, jotka antautuivat. Alistettuaan kaksi tankkia Höckert otti konekiväärin yhdeltä mieheltä ja alkoi heti ampua tuliaseella hyökkäävää venäläistä jalkaväkeä.

Kreikkalaiset kirjeenvaihtajat nostivat toistuvasti esille talvisodan voimasuhteet David vastaan Goljat -asetelmalla. Lisäksi he pohtivat Neuvostoliiton eli "Punaisen sfinksin" aikeita. Grigoriádis kuvaa, miltä suomalaisten tilanne näytti 24. helmikuuta 1940 Karjalan kannaksella.

Taistelussa moottoroitua Goljatia vastaan suomalaisen Davidin täytyy ehdottomasti saada varustukseksi myös moottoroitu linko. -Grigoriádis

- Tämä kenraali Mannerheimin erinomaisten upseerien johtaman armeijan taistelumoraali on erinomainen. Armeija on osoittautunut erittäin taistelunhaluiseksi ja vaaralliseksi... neljän miljoonan suomalaisen David saattaisi ehkä jatkaa taistelua 180 miljoonan Goljatia vastaan kunnes kansainvälinen tilanne todennäköisesti muuttuu. Suuret pataljoonat eivät aina murskaa pieniä.

Thermopylai innostaa suomalaisia kirjailijoita

Myös suomalaiset innostuivat siitä, että talvisodan taistelusta tuli antiikin kreikkalaisen taistelun kaima. Eikä minkä tahansa taistelun, vaan nimenomaan urhoollisuudesta kuuluisan. Suomessa tämä innosti kirjailijat tarttumaan aiheeseen. Opettaja, toimittaja ja karjalaisen kulttuurin keräilijä Iivo Härkönen kirjoitti talvisodan vuoden 1939 kokemuksista runokirjan Suomen Thermopylai. Lehdissä sitä mainostettiin, valikoimana voimakkaita isänmaallisia säkeitä.

Iivo Härkösen kirja Suomen Thremopylai
Iivo Härkösen kirja Suomen Thremopylai Kuva: Iivo Härkösen kirja Suomen Thremopylai thermopylai
Thermopylain taru toistuu joka päivä Suomen saloilla, ja ulkomaalaiset sotakirjeenvaihtajat viittaavat sotakuvauksissaan muutenkin vähän väliä tuohon historian suomaan mainioon vertauskohtaan, kreikkalaisten taisteluun persialaisia vastaan. Mainoslause, Otava

Lisäksi Otava alkoi mainostaa kaksikymmentä vuotta sitten julkaistua tanskalaisen kirjailijan Sophus Michaëliksen kirjaa Helleenit ja barbaarit. Kirja oli kuvaus kreikkalaisesta nuorukaisesta, joka varttuu mieheksi vapaissa oloissa kauniissa isänmaassaan, kunnostautuu Olympia kisoissa, saa sotilaskasvatuksensa Spartassa ja joutuu viimein antamaan henkensä taistellessaan isänmaan ja koko länsimaisen kulttuurin puolesta maahan hyökänneitä silloisia idän barbaareja vastaan. Kirjaa kuvattiin samalla tavalla kuin Suomen talvisotaa - taistelu idän barbariaa vastaan.

"Miksi suomalaisten sankarillinen vastarinta romahti?" -Dogánis

Neuvostoliitto aloittaa suurhyökkäyksen Suomeen helmikuussa 1940. Goljat murskaa Davidin, ja sota päättyy Moskovan rauhansopimukseen 12. maaliskuuta. Talvisotaa rintamalla seurannut Dogánis kuvaa kirjeenvaihtajan tuntoja.

Pommituksen jälkiä
Pommituksen jälkiä Kuva: Pommituksen jälkiä, sa-kuva pommituksen jälkiä

- Suomalaiset kestivät heitä koetelleen kamalan sodan lukemattomat kärsimykset, jokapäiväiset pommitukset, yhtämittaisen kuoleman uhan, kotien tuhon ja niin monen soturin menettämisen rintamalla runsaan kolmen kuukauden ajan järkähtämättömyydellä, joka herätti talvisodan todistajina sattumalta olleiden ulkomaalaisten äärettömän ihailun. He eivät lainkaan näyttäneet paheksuvan vihollista, joka päivästä toiseen oli hukuttanut suruun ja turmioon rauhanomaisen ja onnellisen kansan. Ei kyyneltäkään pojan vuoksi, jonka äiti menetti sodassa. Ei huokausta kodin vuoksi, jonka palopommi eräänä päivänä yhtäkkiä sytytti.

Helsinki, helmikuu. "Mannerheim-linja antoi periksi "neuvostopässin" hirvittäville iskuille." -Grigoriádis.

Suomalaiset joutuivat taipumaan Moskovan rauhaan eikä Dogániksen ja Grigoriádiksen raportointi arktisesta "Thermopylain taistelusta"- Suomen talvisodasta, pelastanut Kreikkaa. Saksa hyökkäsi Kreikkaan 28.10.1940. Kreikan pääministeri Ioannia Metaksás sanoi:

- On totta, että sain koulutuksen Saksassa ja että minulla on ollut paljon yhteyksiä siihen maahan. Mutta samalla lailla kuin sitä alkaa vihaamaan ystävää, joka on pettänyt ystävyyden, sillä tavalla vihaan Saksaa nyt. Tietysti, olen kefalonialainen ja harkitsen asioita tarkkaan. Mutta on tilanteita, jolloin sitä antaa sydämen tehdä viimeisen päätöksen. Ja sydämeni sanoo minulle, että en voi pettää 3000 vuotta vanhaa historiaa.

Suomi oli näkyvästi esillä myös muiden maiden mediassa

Talvisota oli suomalaisten suuri hetki maailman polttopisteessä. Ennen talvisotaa Suomi oli vain verraten tuntematon pikkuvaltio jossain pohjoisessa, joka oli ollut itsenäinenkin vasta parikymmentä vuotta. Talvisota kuitenkin käänsi maailman huomion Suomeen ja Suomeen virtasi ulkomaisia sotakirjeenvaihtajia. Tästä lisää seuraavassa radio-ohjelmassa.

Samalla suomalaiset myös valvoivat tarkasti mitä kirjeenvaihtajat tekivät. Eräs tällainen sotasensuurissa työskennellyt oli helsinkiläinen Eila, jonka tehtäviin kuului mm. kuunnella ulkomaisten kirjeenvaihtajien puheluita.

Lähteet:
Kira Kaurinkoski: Kreikka ja Suomen talvisota. Kreikkalaisten sotakirjeenvaihtajien uutissanomat
Suomen Ateenan instituutti
Spencer Tucker: Battles that changed history: an encyclopedia of world conflict

  • Kylmässä sodassa IBM oli tietotekninen silta länteen

    Amerikkalaisyritys dominoi tietokonemarkkinoita

    Suomen ensimmäinen tietokone käynnistettiin vuonna 1958. Ei ollut sattumaa, että Postisäästöpankin "Ensi"-tietokone oli amerikkalaisen IBM:n valmistama. Suomen läntistä teknologiayhteyttä oli ryhdytty rakentamaan jo ennen tietokoneiden aikaa. Jatkosodan jälkeen läntisen tietotekniikan saatavuus haluttiin varmistaa ylintä poliittista johtoa myöten.

  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#sota39

  • Mikä on #sota39?

    Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

    Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • Oletko talvisotatietäjä - testaa tietosi!

    #sota39-projektin testi mittaa oikeasti tietoa!

    Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi testin. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa.

  • Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

    eimme sen muistoksi jo toisen testin.

    Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

  • Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

    12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

    Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä.

  • Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

    Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

  • Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

    Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

    Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

  • Miksi ja miten hallitus vaihtui?

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

  • Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

    Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

    Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

    Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

  • Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

    Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

  • #sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

    Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

  • Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.