Hyppää pääsisältöön

Tuhkimotarinoiden Katriina – varhaisen hyväksikäytön uhri

Tuhkimotarinoiden Katriina istuu ratikassa
Katriinan oli valittava itsetuho tai anteeksianto. Tuhkimotarinoiden Katriina istuu ratikassa Kuva: Yle/Tuhkimotarinoita Tuhkimotarinoita

Hyväksikäytön uhri Katriina alkoi vihata itseään 7-vuotiaana. Väärinkohdeltu lapsi ei ymmärtänyt mitä oli tapahtunut, mutta alkoi hävetä ja syyttää itseään.

katriina haastis
katriina haastis tuhkimotarinoita

”En pystynyt katsomaan kuvaani peilistä, enkä sanomaan nimeäni änkyttämättä”. Itseinho, sisällä kytevä tunnistamaton viha ja tukahdutetut tunteet ajoivat Katriinan urheilemaan pakonomaisesti ja hänestä kehittyi tinkimätön taistelija kickboxing-kehiin. Samaan aikaan alkoholi ja huumeet tulivat osaksi elämää. Lopulta puolisoksi löytyi raitis mies ja elämä näytti olevan kohdallaan. Mutta rakkauskin petti. Siinä vaiheessa raskaana olevalla Katriinalla oli valittavanaan kaksi tietä: itsetuho tai anteeksianto. Katriina valitsi niistä vaikeamman.

katriinastailaus
katriinastailaus tuhkimotarinoita

Australian suomalaisten vanhempien lapsi Katriina on muuttanut Suomeen ja nyt uusi elämänvaihe vaatii Katriinalta rohkeutta luopua menneisyyden määräämästä olemuksesta ja tulla näkymättömästä näkyväksi. Verkkaripiilosta Katriinan auttaa esille stylisti Outi Broux.

Ohjaus Pauliina Jalasmaa.

5.4.2017 Päivitetty aiheeseen liittyvät linkit.

Kommentit
  • "Mun piti vaan hyväksyä se, että mulla ei ole äitiä"

    Kukaan ei tiennyt, minne Tiinan äiti lähti.

    Äidittömyys jättää jäljen, joka ei lähde koskaan pois. Terapiassa Tiina oivalsi viimein, että vaikka hän kuinka toivoo, hän ei tule koskaan saamaan kaipaamaansa äitiä. Hänen oli päästettävä irti menneisyydestä ja alettava rakentaa omaa elämäänsä. Nykyään Tiina ei ole äitiinsä missään yhteydessä.

  • Yksinhuoltajaäiti joutui jääkiekon kalleuden vuoksi velkakierteeseen, mutta nyt veljekset loistavat - Joonas jopa MM-joukkueessa

    Rahat ei riitä, velat painaa ja elämänilo katoaa.

    "Minulla oli neljä työtä ja velkaakin 10 000 euroa. Joskus ei ollut ruokaakaan kaapissa, mutta kaikista tärkeintä minulle oli, että pojat saavat jatkaa jääkiekkoa! Joku voi sanoa, että oliko pakko tai että turhaa valittamista, mutta halusin, että heillä säilyy edes yksi asia elämässä avioeromme jälkeen. Pojat menettivät eron myötä kodin, kaverit, kielen ja jopa kotimaansa. Minulle oli tärkeää, että he saivat jatkaa jotain, mikä oli heille rakasta", Minna kertoo.