Hyppää pääsisältöön

Kaikkien aikojen ryöstö

Deutsche Bankin rakennus New Yorkissa
Deutsche Bankin rakennus New Yorkissa Kuva: EPA/Justin Lane deutsche bank

Suuret ylikansalliset pankit ovat jääneet yhä useammin kiinni markkinoiden manipuloinnista ja kartelleista. Pankit ovat joutuneet maksamaan sakkoja miljardikaupalla – ja lisää on tulossa.

Markkinatalouden pohjavaluna on hintamekanismi. Parin viime vuoden aikana on käynyt ilmi, että jättipankit ovat tarkoituksella ja pitkään manipuloineet hintoja niin rahan ja valuuttojen kuin raaka-aineidenkin maailmanmarkkinoilla.

MOT:n kokoamien tietojen (katso taulukko alla) mukaan pankit ovat tähän mennessä joutuneet maksamaan ainakin 9,4 miljardin euron edestä sakkoja markkinoiden peukaloinnista.

Manipulaatiovyyhti alkoi purkautua yleisesti viitekorkoina käytettyjen libor- ja euribor-korkojen sormeilusta: paljastui että rahan hinta tukkumarkkinoilla ei olekaan määräytynyt puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan, kuten on luultu. Sen sijaan pankit ovat vääristelleet korkoja omien tarpeidensa mukaisesti.

Euribor on keskiarvo niistä koroista, joilla pankit arvioivat hyväkuntoisten pankkien olevan valmiita lainaamaan toisilleen euroja. Libor on puolestaan keskiarvo niistä koroista, joilla pankit uumoilevat saavansa lainaa toisilta pankeilta. Libor määritellään usealle eri valuutalle.

Kolme pankkia määrittänyt hopean hinnan.
Kolme pankkia määrittänyt hopean hinnan. Kuva: Yle, MOT manipulaatio

Liborin ja euriborin kaltaisia viitekorkoja käytetään periaatteessa kahdella tavalla.

Ensinnäkin pankkien antamista arvioista laskettuja keskiarvoja käytetään esimerkiksi asuntolainojen ja kulutusluottojen koronmäärityksessä.

Toiseksi pankit käyttävät omia arvioitaan muun muassa omassa johdannaiskaupassaan, jota perinteisesti käydään suoraan esimerkiksi sijoittajan ja pankin välillä – eikä osakepörssin kaltaisessa avoimessa markkinapaikassa.

Viitekorkoihin pohjautuva liiketoiminta eli ole nappikauppaa. Pelkästään liboriin sidottujen johdannaisten ja muiden kauppakirjojen arvo on vähintään 300 biljoonaa dollaria eli noin 250 000 miljardia euroa.

Oma etu voitti
markkinoiden hintamekanismin

Viranomaiset ovat luottaneet siihen, että pankit ovat toimineet markkinoilla rehellisesti. Tämä on merkinnyt muun muassa sitä, että pankkien on uskottu pitäneen koronmäärityksen ja oman kaupankäyntinsä erillään toisistaan.

Tutkimuksissa on paljastunut, että näin ei ole käynyt. Päinvastoin: viitekorkojen manipulointi on ollut monessa pankissa suhteellisen arkipäiväistä.

Britannia säätelee kahdeksaa viitelukua.
Britannia säätelee kahdeksaa viitelukua. Kuva: Yle, MOT britannia

Yksi viranomaisten paljastama verkkokeskustelu käytiin syyskuussa 2008 nimettömäksi jätetyn pankin korkodiilerin ja saman pankin libor-määrittäjän välillä. Diileri moitti libor-määrittäjää siitä, että tämä oli antanut määritykseen diilerin haluamaa korkeamman arvion.

Diileri:
”En halua riidellä, mutta en ymmärrä, miksi olit sellainen persreikä tänään.”

Koronmäärittäjä:
”Kaveri, minulla ei ollut aikomusta tai halua olla, minä en hyödy mitään sinun järkyttämisestä tai liborin asettamisesta liian korkeaksi. Rehellisesti olin ja olen edelleen sitä mieltä, että 2,78 oli oikea luku, joskin sinun näkökulmastasi lähempänä 2,70:ää olisi auttanut, ja pyydän sitä anteeksi . . . Minusta olisi parempi siirtyä eteenpäin: Tom, kerro minulle mitä ikinä tarvitset, niin teen parhaani.”

Pankit ovat myös tehneet yhteistyötä keskenään – ne ovat käytännössä muodostaneet kartelleja saadakseen viitekorot haluamalleen tasolle. Aina tämä ei ole ollut pankin johdon hyväksymää toimintaa, vaan diilerit ovat rakennelleet yhteistyökuvioita maksimoidakseen omia bonuksiaan.

Maaliskuussa 2009 Lloydsin ja HBOS:n koronmäärittäjät kävivät verkkokeskustelua siitä, millaiset yhden ja kolmen kuukauden libor-korot näille brittipankeille sopisivat.

Lloyds-pankin koronmäärittäjä:
“Voi kaveri, minulla on aina paljon lainoja päättymässä kuukauden lopussa, joten yritän aina fiksata sen (koron) korkeammaksi. Ongelmana on, että ne aina hoitavat sen v-u alemmaksi. En tajua, miksi se aina v-u menee alemmaksi.”

HBOS-pankin koronmäärittäjä:
”Jep.”

Lloyds-pankin määrittäjä:
”Mitä sinä tarvitset, ja mikä oli se toinen jakso, olivatko ne kaikki 3kk?”

HBOS-pankin määrittäjä:
”Ei, vain 3 kk tänään ja huomenna.”

Lloyds-pankin määrittäjä:
”Ok, jätämme sen 67:een.”

HBOS-pankin määrittäjä:
”Jep, siistiä . . . huominen on massiivinen päivä 1 kk:lle. Olen maksamassa, mutta huolehditaan siitä huomenna?”

Lloyds-pankin määrittäjä:
”No, onneksi ei tänään, kaveri, koska minulla on biljoonittain ja miljardeittain 1kk:ta päättymässä tänään. Huomenna voin asettaa sen hieman alemmaksi.”

HBOS-pankin määrittäjä:
”Jep, siistiä.”

Korkomanipulointi nosti pankkien arvoa.
Korkomanipulointi nosti pankkien arvoa. Kuva: Yle, MOT libor

Finanssikriisin aikana 2007–2009 johtoporras määräsi usemmassakin pankissa koronmäärittäjiä antamaan todellista alempia libor-arvioita eli valehtelemaan sen, millä korolla pankki odotti saavansa lainaa markkinoilta. Valehtelun syynä oli se, että johtajat halusivat peitellä pankkiensa vaikeuksia saada markkinoilta edullista luottoa.

”. . . käymämme keskustelun jälkeen ja määräyksestä aion vastahakoisesti, asteittain ja keinotekoisesti asettaa liborini linjaan muiden koronmäärittäjien kanssa”, brittipankki Barclaysin vanhempi koronmäärittäjä viestitti pomolleen.

”Kuten hyvin tiedät, en ole tästä asiasta samaa mieltä. Tulen antamaan eteenpäin korkoja, jotka eivät ole lähelläkään (käypiä hintoja) vakuudettomalle rahalle enkä siis laita eteenpäin rehellisiä hintoja”, määrittäjä jatkoi.

Korkomanipulaatiotutkinnoista alettiin saada tuloksia kesällä 2012, minkä jälkeen pankeille on annettu yhteensä miljardien eurojen sakot manipuloinnista. (kts. taulukko jutun lopussa)

Pankit peukaloivat
myös valuuttakursseja

Yksi hämmentävimmistä seikoista liborin ja euriborin manipuloinnissa on ollut pankkien täydelliseltä vaikuttanut piittaamattomuus viranomaisista, säännöistä ja laeista.

Yhdysvaltain markkinavalvoja CFTC sai selville, että libor-jupakassa tutkittuina olleet pankit manipuloivat valuuttamarkkinoita samaan aikaan, kun ne olivat viranomaisten syynissä toiminnastaan lainamarkkinoilla.

Nykyisissä kelluvien valuuttakurssien oloissa valuttojen arvot toisiin valuuttoihin nähden muodostuvat markkinoilla. Valuuttakauppaa käydään koko ajan, joten kurssit muuttuvat jatkuvasti.

Monien markkinatoimijoiden, kuten rahastojen ja monien muiden yritysten on arvioitava varallisuutensa päivittäin. Monet yritysten väliset kauppasopimukset on myös sidottu valuuttojen päivänarvoon. Tällaisia tarpeita varten markkinoilla lyödään kerran päivässä lukkoon valuuttojen arvot toisiinsa nähden.

Tärkeimpiin näistä päivänarvoista kuuluvat Britannian punnan ja Yhdysvaltain dollarin kurssi sekä yhteisvaluutta euron kurssit suhteessa muihin valuuttoihin.

Kultajohdannaisten arvo
Kultajohdannaisten arvo Kuva: Yle, MOT kulta

Punnan ja dollarin (sekä punnan ja muiden valuuttojen) keskinäinen kurssi on nimeltään World Markets/Reuters fix, joka määritellään markkinoilla edellisen minuutin aikana toteutuneiden kauppahintojen perusteella joka arkipäivä Suomen aikaa klo 18. Euron kurssit (European Central Bank fix) taas määritellään klo 15.15.

Britannian ja Yhdysvaltain viranomaisten tutkimuksissa on paljastunut, että nämä kurssit eivät olekaan muodostuneet puhtaasti markkinaehtoisesti eli kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Sen sijaan monien suurpankkien valuuttakauppiaat ovat sopineet keskenään toimista, joilla ne ovat pyrkineet – ja onnistuneet – vaikuttamaan kurssitasoihin juuri ennen fix-hetkiä.

”Jos mokaat,
nuku toinen silmä auki”

Pankkien valuuttadiilerit ovat sopineet kurssien manipuloinnista suljetuissa chat-verkkopalveluissa. Chat-keskusteluihin on otettu mukaan sellaisia diilereitä, jotka ovat olleet valmiita tekemään toisten diilereiden kanssa yhteistyötä pankkien tuottojen kasvattamiseksi.

Pankkien on säilytettävä tallenteet tällaisista verkkokeskusteluista, ja näitä keskusteluja tutkimalla viranomaiset ovat jälkikäteen päässeet selville manipuloinnista.

Yhdessä viranomaisten löytämässä keskustelussa yhdysvaltalaisen Citibankin valuuttadiileri keskustelee kahden muun pankin diilerin kanssa neljännen pankin diilerin ottamisesta mukaan manipulointirinkiin.

Diilerit päättävät, että uudesta jäsenestä on hyötyä, ja he sopivat yhden kuukauden koeajasta tämän kanssa.

”Jos mokaat, sinun on parempi nukkua yösi toinen silmä auki”, Citibankin diileri kertoo uudelle jäsenelle.

Valuuttamarkkinoiden arvo päivässä
Valuuttamarkkinoiden arvo päivässä Kuva: Yle, MOT valuuttamarkkinat

Elokuussa 2007 RBS-pankin päällikködiileri viestitti kollegoilleen jenin libor-koron määrityksestä:

”Jeni-libor on nyt kartelli . . . On hämmästyttävää, miten paljon liborin fiksaamisella voi tienata . . .”

99 000 dollarin voitto
33 sekunnin työllä

Tekemällä paljon osto- tai myyntimääräyksiä juuri ennen fix-ajankohtaa diilerit ovat pystyneet nostamaan tai laskemaan valuuttojen fix-arvoja. Diilerit ovat sitten pystyneet hyödyntämään markkinoilla päivän mittaan toteutuneiden todellisten kurssien ja fix-arvojen välisiä eroja.

Yhdessä viranomaisten selvittämässä tapauksessa Citibankin diileri teki 99 000 dollarin voiton, kun hän oli onnistunut manipuloimaan kursseja neljän muun pankin diilerin kanssa 33 sekunnin ajan ennen ECB-fixiä.

“Tänä päivänä määrätyt ennätykselliset sakot ovat merkki löytämiemme ongelmien vakavuudesta, ja yritysten on otettava vastuu asioiden saattamisesta kuntoon. Yritysten on pidettävä huoli siitä, että niiden diilerit evät kierrä sääntöjä voittojen kasvattamiseksi eivätkä jätä toimiensa etiikkaa muiden pohdittavaksi”, Britannian markkinavalvojan FCA:n pääjohtaja Martin Wheatley sanoi.

Yhdysvaltalaisen Citibankin analyysin mukaan pankit saattavat joutua lopulta maksamaan kaikkiaan 41 miljardin dollarin eli noin 34 miljardin euron korvaukset päästäkseen viranomaisten kanssa sopimukseen valuuttamanipulaatiosta.

Citibankin mukaan suurimmat sakot odottavat Deutsche Bankia, joka saattaa joutua maksamaan 5,1 miljardin euron sakot. Sakot vastaisivat noin kymmentä prosenttia pankin varoista.

Citibank ei arvioinut omaa osuuttaan skandaalin korvauksissa. Uutistoimisto Bloombergin mukaan pankki on 16 prosentin markkinaosuudellaan suurin peluri maailman valuuttamarkkinoilla.

Miksi pankeilla on
hiilikaivoksia ja kaasuputkia

Manipulointitutkinta on laajentunut koroista ja valuutoista raaka-aineiden markkinoille.

Viime vuosien finanssikriisin yhdeksi syypääksi nostettu Yhdysvaltain suurin investointipankki Goldman Sachs on toistaiseksi välttynyt julkisilta manipulaatioepäilyiltä. Yhdysvaltain kongressi on kuitenkin alkanut tutkia Goldmanin ja muiden investointipankkijättien roolia raaka-ainemarkkinoilla.

Senaatin tutkimusvaliokunnassa on ihmetelty, miksi pankit omistavat alumiinivarastoja, hiilikaivoksia, uraanikauppayrityksiä ja kaasuputkia.

Senaatin viime vuoden lopulla julkaiseman raportin mukaan omistukset antavat investointipankeille kohtuuttomia etuja finanssimarkkinoilla. Pankit pystyvät merkittävän asemansa ansiosta vaikuttamaan kuluttajien maksamiin hintoihin ja saamaan sisäpiirin tietoja, joita niiden omat diilerit voivat hyödyntää markkinoilla, raportissa todettiin.

Libor-johdannaisten arvo
Libor-johdannaisten arvo Kuva: Yle, MOT johdannaiset

Pankkien rooli raaka-ainemarkkinoilla on ollut merkittävä. Esimerkiksi Morgan Stanley on parhaimmillaan omistanut sata öljytankkeria ja 55 miljoonan barrelin raakaöljyvarastot.

JPMorgan taas on pitänyt hallussaan 60 prosenttia kaikesta kuparista, jota on kaupattu maailman suurimmassa kuparipörssissä Lontoon LME:ssä.

Goldman Sachs on parhaimmillaan omistanut puolitoista miljoonaa tonnia alumiinia, joka vastaa neljännestä koko Yhdysvaltain vuosikulutuksesta.

Senaatin johtopäätösten mukaan investointipankit käyttivät fyysisiä raaka-aineomistuksiaan myös raaka-aineiden markkinahintojen manipulointiin.

Raaka-aineiden hintojen manipulointi on ollut vielä suoraviivaisempaa kuin korko- tai valuuttamanipulaatio. Hopean maailmanmarkkinahinnan on pitkään määrittänyt kolmesta pankista muodostunut paneeli, ja kullan hinnanmäärityksen on hoitanut viiden pankin ryhmä.

”Suuret pankit
viisveisaavat etiikasta”

Joka puolella maailmaa toimivien ylikansallisten pankkien syyllistyminen manipulointiin yhä uudelleen on herättänyt ihmetystä.

”Valuuttakurssimanipulaation tuomiin – hämmästyttäviksi pidettyihin – sakkoihin
osoitettu huomio menee harhaan”, finanssimarkkoinoiden sääntelyyn perehtynyt konsultti Mayra Rodríguez Valladares kirjoitti äskettäin The New York Times -lehdessä.

”Tavallisilta Amerikan, Britannian ja Sveitsin kansalaisilta pitäisi kysyä, mitä mieltä he ovat näistä (uusista) pankkiskandaaleista vain muutama vuosi sen jälkeen, kun pankit pelastettiin veronmaksajien rahoilla. Rikkomukset osoittavat, että suuret pankit viisveisaavat edelleen riskienhallinnan perusperiaatteista, etiikasta puhumattakaan”, hän kirjoitti.

“Libor- ja euribor-skandaaleissa sokeeraavaa ei ole vain sääntelijöiden käsittelyynsä ottama viitearvojen manipulointi, vaan myös pankkien yhteinen juonittelu, kun niiden pitäisi oikeasti kilpailla toisiaan vastaan”, EU-komission varapuheenjohtaja Joaquin Almunia ihmetteli vuosi sitten joulukuussa.

Almunian kommentti heijasteli eurooppalaisten viranomaisten kädettömyyttä manipulaation kitkemisessä. Kun markkinat ovat tähän asti saaneet toimia lähes täysin vapaasti ilman lainsäädäntöä, komission oli pakko turvautua kartellit kieltäviin kilpailulakeihin saadakseen pankit edes jonkinlaiseen vastuuseen toimistaan.

Viranomaiset ovat myös joutuneet tyytymään sopimuksiin pankkien kanssa, ilmeisesti saadakseen skandaalissa edes jotain aikaiseksi.

Pankit ovat saaneet jopa sadan prosentin alennuksia sakkoihin kielimällä kilpailijoistaan. EU-komissio jätti sakottamatta sveitsiläistä UBS:ää ja brittiläistä Barclaysia miljardien eurojen edestä, koska pankit lupasivat ryhtyä täydelliseen yhteistyöhön komission kanssa.

”Meidän tiedossamme ei ole, että Finanssialan keskusliiton jäsenyhteisö olisi ollut viitekorkojen, valuuttojen tai raaka-aineiden markkinoiden manipuloinnista viranomaistutkinnan kohteena”, sanoo keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Mattilan mukaan liitto kannattaa viitekorkojärjestelmien uudistamista niin, että korkojen muodostuminen on läpinäkyvää ja riski niiden peukaloinnista mahdollisimman pieni.

”On ehdottoman tärkeää, että korot ovat luotettavia.”

Pankit hyötyneet
miljardeja

Miten paljon pankit ovat hyötyneet korkojen, kurssien ja hintojen luvattomasta manipuloinnista?

Markkinoiden monimutkaisuuden vuoksi asiaa on vaikea tutkia, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan pelkästään Libor-koron peukalointi nosti siihen osallistuneiden pankkien markkina-arvoa 16–19 miljardia dollaria eli noin 13–16 miljardia euroa.

Pankkien viranomaisten kanssa sopimat sakot eivät myöskään ole järin suuria, kun niitä verrataan jättipankkien varakkuuteen.

Suurimman sakon tähän mennessä saanut sveitsiläinen UBS: 700 miljoonaa dollaria Yhdysvaltain CFTC:ltä joulukuussa 2012. Sakko oli vajaa viidennes pankin yhden vuoden (2012) nettovoitosta.

Pankeilla on kuitenkin edessä mahdollisesti lisää sakkoja: viranomaiset ovat alkaneet tutkia muun muassa johdannaiskaupan manipulointia.

Markkinaviranomaisten antamien sakkojen lisäksi pankit saattavat joutua maksamaan oikeusteitse korvauksia manipuloinnin takia taloudellisia tappioita kärsineille osapuolille.

Yhdysvalloissa muiden muassa kunnat ovat nostaneet joukkokanteita pankkeja vastaan. Vaikka pankit ovat tehneet markkinaviranomaisten kanssa sopimuksia, joissa ne ovat suostuneet maksamaan sakkoja toimistaan, oikeudessa ne yrittävät rimpuilla ulos korvausvaatimuksista.

Pankkien mielestä ne eivät ole vastuussa sellaisista tappioista, joita markkinamanipulaatio on aiheuttanut niiden asiakkaille.


Grafiikat: Anne Aukee

Pankkien saamia manipulaatiosakkoja

Sakottaja Pankki Sakko Mahd. sakon alennus* Manipuloinnin kohde Pvm
FCA
(Britannia)
Barclays
(Britannia)
59,5 m£ 30% Libor ja euribor 27.6.2012
CFTC
(USA)
Barclays 200 m$ Libor ja euribor 27.6.2012
DoJ
(USA)
Barclays 160 m$ Libor ja euribor 27.6.2012
FCA UBS
(Sveitsi)
160 m£ 20% Libor ja euribor 19.12.2012
CFTC UBS 700 m$ Libor ja euribor 19.12.2012
DoJ UBS 500 m$ Libor 19.12.2012
FINMA
(Sveitsi)
UBS 59 mCHF Libor 19.12.2012
FCA RBS
(Britannia)
87,5 m£ 30% Libor 6.2.2013
CFTC RBS 325 m$ Libor 6.2.2013
DoJ RBS 150 m$ Libor 6.2.2013
FERC
(USA)
Barclays 470 m$ Sähkön hinta 16.7.2013
FERC JPMorgan
(USA)
410 m$ Sähkön hinta 30.7.2013
FCA ICAP Europe
(Britannia)
14 m£ 30% Libor 25.9.2013
CFTC ICAP Europe 65 m$ Libor 25.9.2013
FCA Rabobank
(Hollanti)
105 m£ 30% Libor 29.10.2013
CFTC Rabobank 475 m$ Libor ja euribor 29.10.2013
DoJ Rabobank 325 m$ Libor 29.10.2013
EU-komissio Barclays 0 100% Euribor 4.12.2013
EU-komissio Deutsche Bank
(Saksa)
466 meur 30% Euribor 4.12.2013
EU-komissio Société Générale
(Ranska)
446 meur 5% Euribor 4.12.2013
EU-komissio RBS 131 meur 50% Euribor 4.12.2013
EU-komissio UBS 0 100% Libor 4.12.2013
EU-komissio RBS 260 meur 25% Libor 4.12.2013
EU-komissio Deutsche Bank 259 meur 30–35% Libor 4.12.2013
EU-komissio JPMorgan 80 meur Libor 4.12.2013
EU-komissio Citibank
(USA)
70 meur 35–100% Libor 4.12.2013
EU-komissio RP Martin
(Britannia)
0,2 meur 25% Libor 4.12.2013
CFTC RP Martin 1,2 m$ Libor 15.5.2014
FCA Barclays 26 m£ 30% Kulta 23.5.2014
FCA Lloyds
(Britannia)
105 m£ 30% Mm. Libor-väärinkäytökset 28.7.2014
FCA Lloyds 105 m£ Libor 28.7.2014
DoJ Lloyds 86 m$ Libor 28.7.2014
FCA Citibank 226 m£ 30% Valuuttakurssit 12.11.2014
FCA HSBC
(Britannia)
216 m£ 30% Valuuttakurssit 12.11.2014
FCA JPMorgan 222 m£ 30% Valuuttakurssit 12.11.2014
FCA RBS 217 m£ 30% Valuuttakurssit 12.11.2014
FCA UBS 234 m£ 30% Valuuttakurssit 12.11.2014
CFTC Citibank 310 m$ Valuuttakurssit 12.11.2014
CFTC HSBC 275 m$ Valuuttakurssit 12.11.2014
CFTC JPMorgan 310 m$ Valuuttakurssit 12.11.2014
CFTC RBS 290 m$ Valuuttakurssit 12.11.2014
CFTC UBS 290 m$ Valuuttakurssit 12.11.2014
OCC
(USA)
Bank of America 250 m$ Valuuttakurssit 12.11.2014
OCC Citibank 350 m$ Valuuttakurssit 12.11.2014
OCC JPMorgan 350 m$ Valuuttakurssit 12.11.2014
FINMA UBS 134 mCHF Valuuttakurssit 12.11.2014
EU-komissio RBS 0 100% Libor 21.10.2014
EU-komissio JPMorgan 62 meur 40% Libor 21.10.2014
Yhteensä** kaikki pankit noin 9 400 meur
*) Viranomaiset ovat antaneet alempia sakkoja sellaisille pankeille, jotka ovat valmiit sopimukseen asiassa ja/tai antamaan tietoja, joiden avulla muita väärintekijöitä saadaan kiinni.
**) Sakkojen kokonaismäärän laskennassa on yksinkertaisuuden vuoksi käytetty seuraavia, tammikuun 2015 valuuttakursseja: 1 EUR = 1,2 $, 1 EUR = 0,8 £, 1 EUR = 1,2 CHF (Sveitsin frangia).
Taulukon lähteet:
CFTC = Commodity Futures Trading Commission (USA) / www.cftc.gov
DoJ = Yhdysvaltain oikeusministeriö / www.justice.gov
EU-komissio / ec.europa.eu/index_fi.htm
FERC = Federal Energy Regulatory Commission (USA) / ferc.gov
Finma = Eidgenössische Finanzmarktaufsicht (Sveitsi) / www.finma.ch
FCA = Financial Conduct Authority (Britannia) / www.fca.org.uk
FSA = Financial Services Authority (FCA:n edeltäjä) / www.fsa.gov.uk
OCC = Office of the Comptroller of the Currency (USA) / www.occ.gov

Lisätietoa

Kommentit