Hyppää pääsisältöön

Luostarien kutsu ― luostarimatka Venäjälle

Matka alkaa Pihkovasta ja jatkuu Petserin, Novgorodin, Syvärin ja Tverin luostareihin sekä Laatokan Valamoon.

Luostarimatka Venäjälle alkaa sieltä, mistä tuhatvuotisen Venäjän ja sen oman uskonnonkin sanotaan alkavan eli Pihkovasta. Se päättyy lähes siellä, missä Venäjäkin päättyy, eli Solovetskin luostarin ja vankileirien saarilla.

Matkalla poiketaan Novgorodissa, joka oli yli 600 vuotta venäläisen uskonnollispainotteisen kulttuurin ja taiteen sekä hallinnon keskus. Sen Kremlistä löytyy Venäjän vanhin kirkko, Pyhän Sofian kirkko, ja myös vanhin luostari, Jurevin luostari.

Matka jatkuu etelä - pohjoissuunnassa kohti Laatokan rantoja. Tihvinässä tutustutaan Jumalanäidin ikonin merkilliseen historiaan. Laatokan itärannalta löytyy karjalaisen miehen Aleksanteri Syväriläisen 1400-luvulla keskelle synkkää metsää perustama luostari. Lähistöllä sijaitsee myös Ojatin naisluostari.

Matkalla vieraillaan myös Valamossa, josta on tullut luostarimatkailun kärkinimi, mutta ehkä sieltä vielä löytyy myös perimmäisiä, alkuperäisiä luostarielämän arvoja.

Historiallisista syistä on vanhoissa venäläisissä kaupungeissa leiriydytty Kremleihin - samoin teki kirkko. Sen luostarit rakensivat ympärilleen muurit, mikä taas vaikutti niiden myöhempiin kohtaloihin.

Luostarien kutsu kertoo kirkon ja luostareiden asemasta Venäjän historian eri vaiheissa, sekä niiden vaikutuksesta ympäristönsä elämään ja kulttuuriin, joka on eri aikoina vaihdellut paljonkin.

On kuljettu kukoistuksen kukkuloilla ja erilaisten katastrofien pohjamudissa. Jälkimmäisistä suurin oli neuvostoaika: sen alkaessa Venäjällä oli 600 luostaria, joista jokaisella oli ollut oma vaikutuksensa ympäristöönsä. Ennen perestroikan alkua ja Neuvostoliiton hajoamista oli toiminnassa vain yksi - Petserin luostari Viron rajan tuntumassa, jossa myös vierailemme.

Niin Petseri, Valamo kuin Solovetskikin ovat nykyisin suosittuja matkailu- ja pyhiinvaelluskohteita, ja sen huomaa heti niiden vauraan oloisesta ilmeestä.

Ja samalla kun puhutaan luostareista, puhutaan myös venäjän uskonnosta, kirkoista, ihmeitä tekevistä ikoneista, harvinaislaatuisista freskoista, kirkkolaulusta, pyhiinvaeltajista, hyväntekeväisyystyöstä, munkeista ja nunnista.

Toimittaja: Markku Värtö

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto