Hyppää pääsisältöön

Nero vai idiootti? - Seitsemän kysymystä älykkyydestä

Älykkyystesteissä on yleensä päättelytehtäviä.
Älykkyystesteissä on yleensä päättelytehtäviä. alytesti

Älykkyys ja sen merkitys ihmiselämässä tunnetaan paremmin kuin koskaan. Tulevaisuudessa jopa älykkyyttä verottaviin sairauksiin saattaa löytyä apu lääkepurkista. Älyyn liittyy kuitenkin paljon ratkaisemattomia kysymyksiä, myyttejä ja poliittisia päämääriä, jotka tutkimus joutuu kohtaamaan. Etsimme vastauksia polttaviin älykkyyskysymyksiin.

1. Mitä tarkoittaa älykkyysosamäärä?
2. Onko älyllä väliä?
3. Mistä äly tulee ja mihin se haihtuu?
4. Tekeekö älykäs pari älykkään lapsen?
5. Ovatko köyhien lapset vähemmän älykkäitä kuin rikkaiden?
6. Voiko raskaana oleva äiti tehdä lapsestaan tyhmän?
7. Voiko älyä kasvattaa?

1. Mitä tarkoittaa älykkyysosamäärä?

Psykometrisen psykologian käyttämillä testeillä mitattu älykkyysosamäärä (ÄO) määrittää nippua ihmisen kognitiivisia, eli tiedonkäsittelyyn liittyviä kykyjä. ÄO on yleisälykkyyttä, joka mittaa ihmisen keskimääräistä suoriutumista eri kognitiivisten kykyjen alueilla. Näitä alueita ovat esimerkiksi verbaalinen, matemaattinen, teknillinen ja spatiaalinen, eli tilan hahmottamiseen liittyvä kyvykkyys. ÄO ei kuitenkaan kerro, miten ihmisen kyvykkyys eri alueille jakautuu.

Väestön älykkyys jakautuu tilastollisesti normaalijakauman mukaisesti. Suurin osa väestöstä on siis älykkyydeltään lähellä keskiarvoa, ja huomattavasti pienempiä ja suurempia älykyysosamääriä löytyy vähemmän.

Testien lisäksi aivojen tiedonprosessointitehoa mitataan myös erilaisilla aivokuvausmenetelmillä, joilla voidaan havainnoida aivojen eri osien aktiivisuutta. Laboratorio-olosuhteissa mitatun reaktioajankin on havaittu korreloivan jonkin verran älykkyysosamäärän kanssa.

Takaisin alkuun

2. Onko älyllä väliä?

Älykkyysosamäärän tiedetään määrittävän monella tapaa ihmisen sijoittumista ja menestymistä yhteiskunnassa, ja jopa hänen terveyttään ja elinikäänsä. Siis nimenomaan määrittävän tilastollisesti. Yksilötasolla monien vaikuttavien tekijöiden risteäminen aiheuttaa mitä mielikuvituksellisimpia kohtaloita ja ryysyistä rikkauksiin -tarinoita.

Helsingin yliopiston psykologian apulaisprofessori Markus Jokela tutkii älykkyyden ja terveyden kytköksiä. Kytköksiä on ja ne johtuvat siitä, että ihmisen arki veroehdotuksineen ja aikataulusuunnitelmineen on täynnä pieniä “älykkyystestejä”.

- Älykkyyden vaikutukset tulevat näkyville monilla elämän aloilla pienten ratkaisujen ja päätöksen kertymisen myötä. Älykkyys ei tietenkään "määrää" ihmisten kohtaloa, kuten usein pelotellaan, mutta on silti yksi merkittävimmistä yksilöpsykologisista ominaisuuksista ihmisten elämänkulun ennustamisessa, Jokela toteaa.

Älykkyyden tutkiminen ja mittaaminen ei siis ole millään tapaa yhdentekevää.

Kliinisen neuropsykologian professori Laura Hokkanen Helsingin yliopistosta kuitenkin muistuttaa, että älykkyysosamäärä vaikuttaa eniten jakauman ääripäihin sijoittuvien ihmisten elämässä. Älykkyydeltään keskimääräisen ihmisen arkeen vaikuttavat voimakkaammin muut asiat.

- Enemmänkin on kyse siitä minkälaisista kyvyistä pistemäärä koostuu. Osa on kielellisesti lahjakkaita, osa visuaalisesti, osa on nopeita prosessoimaan ja reagoimaan, osa taas rauhallisia ja perinpohjaisia. Olennaista on löytää se paikka elämässä, jossa oma kykyprofiili on tasapainossa työn ja ympäristön vaatimusten kanssa.

Takaisin alkuun

3. Mistä äly tulee ja mihin se haihtuu?

Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä kaikki ihmisen älykkyysosamäärään vaikuttaa. Jatkuvan väännön kohteena on varsinkin perimän ja ympäristön merkitys, kuten monen muunkin ihmisominaisuuden määräytymisessä, Nykytiedon valossa voidaan epämääräisesti sanoa, että älykkyysosamäärä muotoutuu geenien ja sosiaalisen sekä fyysisen ympäristön monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Lisäksi tiedetään, että älykkyysosamäärä on suhteellisen muuttumaton, eli lapsuuden älykkyys ennustaa aikuisiän älykkyyttä. Lapsena mitattu älykkyys myös saattaa suojella älykkyyden rappeutumiselta vanhuuden tullessa.

Kuten muutkin kognitiiviset kyvyt, älykkyys kuitenkin laskee ikääntymisen myötä. Tätä laskua voivat nopeuttaa heikko terveys ja huonot elämäntavat, kuten liikunnan puute, tupakointi ja alkoholin suurkulutus.

- Sosiaalinen ja muu aktiivisuus arjessa puolestaan hidastavat kognitiivista laskua. Vaikka ei siis olisi saavuttanut nuoruudessa aivan älykkyyden huippua, omista kognitiivista kyvyistä kannattaa pitää huolta kuten muustakin terveydestä, kertoo Markus Jokela.

Vaikka aivot pääsisivät kehittymään normaalisti, niiden toiminta voi vielä häiriintyä myöhemmällä iällä.

- Esimerkiksi neurologiset sairaudet, päähän kohdistuvat vammat ja aivojen kannalta epäterveet elämäntavat vaikuttavat usein merkittävästi kognitiiviseen suoriutumiseen. Tällöin on kuitenkin kyse olemassa olevien ominaisuuksien heikkenemisestä, joka on eri asia kuin se, että kyvyt eivät päässeet lainkaan kehittymään, Laura Hokkanen sanoo.

Takaisin alkuun

4. Tekeekö älykäs pari älykkään lapsen?

Geeniperimän vaikutusta älykkyyteen pidetään erittäin voimakkaana. Esimerkiksi Kalifornian yliopiston aivokuvaustutkimuksen perusteella suurin osa älykkyydestä näyttää johtuvan aivoissa viestejä kuljettavien viejähaarakkeiden laadusta, joka puolestaan riippuu perintötekijöistä.

Perimä näkyy lapsen älykkyyden kehittymisessä ja sen vaikutus kasvaa iän myötä entisestään. Markus Jokelan mukaan geenit selittävät yksilöiden välisistä eroista lapsuudessa noin 30 prosenttia, ja tämä osuus nousee aikuisiässä jopa noin 60 prosenttiin.

- Syy perimän merkityksen kasvuun iän myötä on vielä epäselvä. On esimerkiksi mahdollista että älykkyyden taustalla toimivat neurobiologiset järjestelmät eivät ole vielä lapsuudessa täysin kehittyneitä, joten yksilöiden geneettiset erot eivät tule vielä täydellä mitalla esille, Jokela arvioi.

Takaisin alkuun

5. Ovatko köyhien lapset vähemmän älykkäitä kuin rikkaiden?

- Ympäristö selittää osan yksilöiden välisistä eroista, mutta vahva todistusaineisto minkään tietyn ympäristötekijän merkityksestä puuttuu. Onkin mahdollista, että ympäristötekijät muodostuvat suuresta joukosta enemmän tai vähemmän satunnaisia kokemuksia ja ympäristöaltistuksia, jotka vaikuttavat jokainen pieneltä osaltaan kognitiivisten kykyjen kehitykseen, Markus Jokela kertoo.

Ympäristötekijöistä ainakin vanhempien koulutuksen tiedetään vaikuttavan lapsen älykkyysosamäärään. Paljolti koulutuksen kanssa käsi kädessä kulkevan yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman tiedetään myös heijastuvan lapsen älykkyyteen. Erityisesti lapsuusajan kotiympäristö näkyy älykkyyden kehityksessä.

- Koulutetut tai muuten vaan älyllisistä harrastuksista pitävät vanhemmat luovat usein myös lapselleen olosuhteet jotka kannustavat oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Älykkyys, tai ainakin suoriutuminen älykkyyttä mittaavista tehtävistä, voi siis kehittyä myös harjoituksen ja koulutuksen myötä, Laura Hokkanen kertoo.

Älykkyden määrittymisestä käytävää keskustelua muutti merkittävästi Eric Turkheimerin johtamien Virginian yliopiston tutkijoiden havainto, jonka mukaan rikkaassa perheessä kasvavien lasten älykkyyseroja määrittävät voimakkaimmin geenit, kun taas köyhissä oloissa kasvavien lasten älykkyyseroihin vaikuttaa suurimmaksi osaksi ympäristö. Erittäin köyhä kasvuympäristö voi siis mitätöidä lapsen geneettisen potentiaalin merkityksen. Tämä johtuu esimerkiksi heikosta ravinnosta ja virikkeiden puutteesta.

Ajatuksen geenien täydellisestä murskavaikutuksesta älykkyysosamäärään haastaa myös ranskalaistutkimus, jossa korkean sosioekonomisen aseman perheistä toisiin samantyyppisiin perheisiin adoptoitujen lasten älykkyysosamäärät olivat korkeampia kuin vähäosaisempiin perheisiin adoptoitujen. Sama toimi myös toiseen suuntaan, eli vähäosaisesta perheestä toiseen adoptoidun ÄO oli matalampi kuin hyväosaiseen adoptoidun.

- Lapsen ohjaaminen erilaisiin oppimistilanteisiin on kuitenkin tärkeää koska älykkyys ei ole muuttumaton ominaisuus, vaan koulutus kehittää ajattelutoimintoja. Yhteiskunnankin tasolla nähdään yhteys yleisen koulutustason ja älykkyystestien suoritustason nousun välillä, Hokkanen toteaa.

Takaisin alkuun

6. Voiko raskaana oleva äiti tehdä lapsestaan tyhmän?

On näyttöä siitä, että älykkyystesteillä mitattu äidin älykkyysosamäärä vaikuttaa voimakkaasti lapsen älykkyysosamäärään. Myös äidin aiempien raskauksien määrän ja painoindeksin on havaittu vaikuttavan jonkin verran lapsen älykkyyteen. Suurempi määrä raskauksia ja korkeampi painoindeksi siis näyttivät siis tilastoissa heikentävän jonkin verran lapsen älykkyystestituloksia. Eräässä tutkimuksessa kaksosten ja kolmosten älykkyysosamäärien on havaittu olevan alhaisempia kuin yksin syntyneiden lasten.

Lapsen korkean syntymäpainon ja rivakan kasvun varhaislapsuudessa taas on havaittu vaikuttavan myöhempään älykkyyteen positiivisesti. Pieni syntymäpaino ja erilaiset synnytyksen komplikaatiot voivat haitata aivojen, ja sitä kautta myös älykkyyden kehitystä.

Keskustelupalstoilla aina intohimoja herättävän rintaruokinnan vaikutuksista lasten älykkyyteen on saatu tuloksia sekä puolesta että vastaan. Merkittävimpiin älykkyyttä muodostaviin tekijöihin se ei joka tapauksessa kuulu.

Äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin on useissa tutkimuksissa todettu alentavan lapsen älykkyysosamäärää, mutta sittemmin on saatu myös tuloksia, joiden mukaan tupakoinnin vaikutus ei olisi niin suuri kuin väitetään. Raskaudenaikaisella tupakoinnilla kuitenkin on monia kiistattomia vaikutuksia lapsen terveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen. Sekä isän että äidin tupakoinnin raskausaikana on esimerkiksi osoitettu lisäävän lapsen keskittymishäiriöiden todennäköisyyttä. On kuitenkin epäselvää, vaikuttaako raskausajan tupakointi suoraan älykkyysosamäärään.

Myös raskausajan rankan alkoholinkäytön tiedetään vaikuttavan lapsen kehitykseen negatiivisesti ja aiheuttavan esimerkiksi sikiön alkoholioireyhtymää (FAS). Myös kohtuullista alkoholinkäyttöä neuvotaan välttämään, koska senkin on havaittu aiheuttavan joissakin tapauksissa terveysriskejä. Kohtuullisen alkoholinkäytön ei ole kuitenkaan selkeästi osoitettu vaikuttavan suoraan lapsen älykkyyteen.

Takaisin alkuun

7. Voiko älyä kasvattaa?

Älyllistä vajaavaisuutta aiheuttavan Downin oireyhtymän hoitoon suunniteltuja, kognitiivisia kykyjä parantavia lääkkeitä testataan jo ihmisillä. Aiemmat hiirillä tehdyt kokeet antavat lääkkeen vaikutuksista suuria lupauksia. Tutkijat Susanne Jaeggi ja Martin Buschkuehl taas onnistuivat kokeessaan parantamaan koeryhmän joustavaa älykkyyttä teettämällä heillä tietynlaisia harjoituksia.

Älykkyyden kohentamista on pidetty mahdottomana ja siksi monet tutkijat pitävät sitä havittelevia tutkimuksia ajanhukkana. Myös Jaeggin ja Buschkuelin työtä on kritisoitu tutkimusmenetelmiin liittyvistä heikkouksista.

Markus Jokelan mukaan harjoittelun on osoitettu parantavan älykkyystesteissä menestymistä lyhyellä aikavälillä, mutta vaikutukset eivät ole pysyviä, vaan häviävät noin vuoden sisällä. Lisäksi harjoittelun vaikutukset ovat lähes aina sidoksissa tiettyyn kykyalueeseen, eivät älykkyyteen itseensä.

- Esimerkiksi taksikuskit oppivat muistamaan kadunnimiä ja tarjoilijat oppivat muistamaan monimutkaisia ruokatilauksia, mutta tämä ei tee heistä lainkaan parempia kuviopäättelyssä, analogioissa tai numeerisessa päättelyssä, Jokela toteaa.

Monet kuitenkin uskovat, että älykkyyttä ja muita kognitiivisia kykyjä voi parantaa harjoittelemalla. “Älykkyysvalmennus” onkin jo Yhdysvalloissa pieni teollisuuden ala, joten tutkimusta kannustavat tieteellisen edistyksen ohella älynjanoisten ja erilaisista neurologisista poikkeavuuksista kärsivien avoimet lompakot.

Lisää aiheesta:

Yle Teema to 15.1. klo 20.30. Tieteen teemailta: Jättääkö äly ihmisen? Flynnin ilmiön mukaan uusi sukupolvi on edellistä keskimääräisesti älykkäämpi. Tutkimukset kuitenkin paljastavat, että väestön älykkyyden kasvu on kääntynyt laskuun. Mistä tämä johtuu? Ottaako kone niskalenkin ihmisestä?

Lisää älykkyysasiaa:

Miehet luulevat älystään liikoja

Neroksi satunnaisella klikkailulla - Mitä netin älykkyystestit sinusta kertovat?

Yle Uutiset: Olenko tyhmä, jos en pärjää älykkyystestissä?

Yle Uutiset: Tutkimus: Ihmiset tyhmentyneet sitten 1800-luvun.

Kommentit
  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede