Hyppää pääsisältöön

Osa 1 - Ryssäviha

Aloitamme matkan Suomen venäläisyyteen puhumalla venäläisyyden kiivaasta vastustuksesta – russofobiasta eli suomalaisittain ryssävihasta.

Mistä siinä on kyse? Missä ja miten se syntyi? Onko se puhtaasti suomalainen ilmiö? Kuuluuko ryssäviha enää tämän päivän Suomeen vai onko se historiaan hautautunut tietyn aikakauden tuote? Mitä siitä ajattelee Suomessa asuva venäläinen? Entä tämän päivän virallinen Venäjä?

Edellämainittujen kysymysten ohella jaksossa käsitellään mm. Viipurissa 1918 tapahtunutta venäläisten joukkoteloitusta, isoavihaa, russofobian yleiseurooppalaisia juuria, maailmansotien välisen ajan eurooppalaista ”vihan kulttuuria”, toisen maailmansodan jälkeistä neuvostovastaisuutta, Venäjän harjoittamaa Suomen vastaista propagandaa 1900-luvun alussa ja 2000-luvun alussa.

Haastateltavina mm. historiantutkijat Timo Vihavainen, Henrik Meinander, Teemu Keskisarja, Matti Klinge, Kustaa Vilkuna sekä Suomessa asuva toimittaja Eilina Gusatinsky.

  • Sarjan esittely

    Suomi kuului yli sata vuotta Venäjän imperiumiin, kaakkoinen Suomi jopa pidempään. Tämä ei ole edes kovin kaukaista historiaa – tasan sata vuotta sitten olimme vielä keisarin alamaisia. Mutta kuinka venäläisen tuo aika Suomesta teki?

  • Osa 10 - Tämä hetki ja tulevaisuus

    Viimeinen jakso toteutetaan juontaja Juhani Seppäsen ja kolmen asiantuntijan keskusteluna, täydennettynä välijuonnoilla, inserttihaastatteluilla sekä mahdollisesti katugallupeilla.

  • Osa 9 - Suomettuminen

    Suomen ja Venäjän hyvät suhteet niin autonomian ajalla kuin neuvostoajallakin perustuivat luottamukseen – joka oli ansaittava venäläisten ehdoilla.

  • Osa 8 - Talous

    On kiistaton tosiasia että suomalainen talouselämä valtiollisessa ja kansallisessa mielessä syntyi ja lähti nousuun 1800-luvulla, jolloin kuuluimme Venäjään. Mutta missä määrin se oli Venäjän ansiota?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua