Hyppää pääsisältöön

Osa 4 - Pietari

Pietari oli 1800-luvulla Itämeren alueen ainoa metropoli ja maailman toiseksi suurin suomalaiskaupunki.

Neuvostoliiton aikana Suomesta harjoitettiin surullisenkuuluisaa votkaturismia ”neuvosto-Pietariin”, Leningradiin. Läheisyydestään huolimatta tämä Pohjois-Euroopan suurin kaupunki on jäänyt monille suomalaisille vieraaksi, ja siihen liittyy paljon ristiriitaisia tunteita – onhan Pietari ollut perustamisestaan lähtien suomalaisten kohtalonkysymys.

Tässä jaksossa tutkimme Pietarin vaikutusta Suomeen ja kaupungin merkitystä suomalaisille. Helsinkiä sanotaan pienois-Pietariksi mutta onko Pietarissa mitään suomalaista? Onko Suomi antanut Pietarille muuta kuin muistot votkaturisteista? Miten suomalaisten Pietarin matkailu on muuttunut aikojen saatossa?

Sorrumme myös vanhaan kunnon jossitteluun: Entä jos vallankumousta syksyllä 1917 ei olisikaan tapahtunut? Jos itänaapurissamme, aivan rajan tuntumassa, olisikin viimeisten sadan vuoden aikana jatkanut kasvamistaan kapitalistinen metropoli, joka kaiken lisäksi saattaisi olla myös meidän pääkaupunkimme?

Haastateltavina mm. entiset Moskovan suurlähettiläämme Heikki Talvitie ja René Nyberg, historioitsijat Max Engman, Matti Klinge ja Lev Lurje (Pietari) sekä varakonsuli Marianne Purojärvi Suomen Pietarin pääkonsulaatista.

  • Sarjan esittely

    Suomi kuului yli sata vuotta Venäjän imperiumiin, kaakkoinen Suomi jopa pidempään. Tämä ei ole edes kovin kaukaista historiaa – tasan sata vuotta sitten olimme vielä keisarin alamaisia. Mutta kuinka venäläisen tuo aika Suomesta teki?

  • Osa 10 - Tämä hetki ja tulevaisuus

    Viimeinen jakso toteutetaan juontaja Juhani Seppäsen ja kolmen asiantuntijan keskusteluna, täydennettynä välijuonnoilla, inserttihaastatteluilla sekä mahdollisesti katugallupeilla.

  • Osa 9 - Suomettuminen

    Suomen ja Venäjän hyvät suhteet niin autonomian ajalla kuin neuvostoajallakin perustuivat luottamukseen – joka oli ansaittava venäläisten ehdoilla.

  • Osa 8 - Talous

    On kiistaton tosiasia että suomalainen talouselämä valtiollisessa ja kansallisessa mielessä syntyi ja lähti nousuun 1800-luvulla, jolloin kuuluimme Venäjään. Mutta missä määrin se oli Venäjän ansiota?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua