Hyppää pääsisältöön

Osa 6 - Kieli ja kulttuuri

Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin nousu tapahtuivat Venäjän ajalla. Suomalaiset eivät oppineet venäjää tuolloin eivätkä myöhemminkään - venäjän kielen taitomme on rajoittunut lähinnä venäjästä saatuihin lainasanoihin kuten sirppi, risti ja reuhka.

Sanoja voimakkaammin venäläisyys on muovannut suomalaista sielua sävelten kautta: olemme molemmat kaihon ja mollisävelten kansaa.

Tässä jaksossa puhumme venäjän kielen, kirjallisuuden ja musiikin vaikutuksesta Suomessa. Tutustumme suomen kielen venäläisiin lainasanoihin ja venäläisen kirjallisuuden vastaanottoon. Puhumme suomalaisen venäjän opiskelun vaikeudesta ja pakkovenäjästä. Entä mitä suomalainen musiikkimaku kertoo suhteestamme venäläisyyteen?

Haastateltavina mm. suomen kielen professori Kaisa Häkkinen, venäjän kielen professori Arto Mustajoki, venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen, muusikko Sari Kaasinen sekä venäjän kielen opettaja ja opiskelijoita Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta.

  • Sarjan esittely

    Suomi kuului yli sata vuotta Venäjän imperiumiin, kaakkoinen Suomi jopa pidempään. Tämä ei ole edes kovin kaukaista historiaa – tasan sata vuotta sitten olimme vielä keisarin alamaisia. Mutta kuinka venäläisen tuo aika Suomesta teki?

  • Osa 10 - Tämä hetki ja tulevaisuus

    Viimeinen jakso toteutetaan juontaja Juhani Seppäsen ja kolmen asiantuntijan keskusteluna, täydennettynä välijuonnoilla, inserttihaastatteluilla sekä mahdollisesti katugallupeilla.

  • Osa 9 - Suomettuminen

    Suomen ja Venäjän hyvät suhteet niin autonomian ajalla kuin neuvostoajallakin perustuivat luottamukseen – joka oli ansaittava venäläisten ehdoilla.

  • Osa 8 - Talous

    On kiistaton tosiasia että suomalainen talouselämä valtiollisessa ja kansallisessa mielessä syntyi ja lähti nousuun 1800-luvulla, jolloin kuuluimme Venäjään. Mutta missä määrin se oli Venäjän ansiota?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua