Hyppää pääsisältöön

Osa 7 - Vanha Suomi

Kaakkois-Suomea hallittiin Pietarista käsin jo vuodesta 1743 aina vuoteen 1917. Alueesta alettiin käyttää nimitystä Vanha Suomi, kun se yhdistettiin muuhun Suomeen vuonna 1812.

Nyt, vajaat sata vuotta myöhemmin, venäläisyys on palannut Etelä-Karjalaan ja venäläiset ovat ottaneet alueen omakseen innokkaammin kuin koskaan.

Tutustumme Vanhan Suomen perintöön tämän päivän Kaakkois-Suomessa. Miten rajan läheisyys vaikuttaa asenteisiin – vahvistaako se epäluuloja vai edistääkö ymmärrystä? Ostavatko venäläiset edelleen parhaat rantatontit? Entä jos venäläiset äkkiä katoaisivat Etelä-Karjalan marketeista?
Spekuloimme jälleen myös suurilla kysymyksillä: Oliko Vanhan Suomen yhdistäminen muuhun Suomeen virhe keisari Aleksanteri I:ltä - olisiko itsenäisyyden ajan historiamme ollut rauhallisempi, jos Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välinen raja olisi jäänyt Kymijoelle?

Haastateltavina mm. baltiansaksalaisen aatelissuvun suomalaistunut vesa, Vladimir von Witte, historioitsija Jyrki Paakoski, kenraali Gustav Hägglund sekä eteläkarjalaisia yrittäjiä.

  • Sarjan esittely

    Suomi kuului yli sata vuotta Venäjän imperiumiin, kaakkoinen Suomi jopa pidempään. Tämä ei ole edes kovin kaukaista historiaa – tasan sata vuotta sitten olimme vielä keisarin alamaisia. Mutta kuinka venäläisen tuo aika Suomesta teki?

  • Osa 10 - Tämä hetki ja tulevaisuus

    Viimeinen jakso toteutetaan juontaja Juhani Seppäsen ja kolmen asiantuntijan keskusteluna, täydennettynä välijuonnoilla, inserttihaastatteluilla sekä mahdollisesti katugallupeilla.

  • Osa 9 - Suomettuminen

    Suomen ja Venäjän hyvät suhteet niin autonomian ajalla kuin neuvostoajallakin perustuivat luottamukseen – joka oli ansaittava venäläisten ehdoilla.

  • Osa 8 - Talous

    On kiistaton tosiasia että suomalainen talouselämä valtiollisessa ja kansallisessa mielessä syntyi ja lähti nousuun 1800-luvulla, jolloin kuuluimme Venäjään. Mutta missä määrin se oli Venäjän ansiota?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua