Hyppää pääsisältöön

Osa 9 - Suomettuminen

Suomen ja Venäjän hyvät suhteet niin autonomian ajalla kuin neuvostoajallakin perustuivat luottamukseen – joka oli ansaittava venäläisten ehdoilla.

Ensimmäisessä tapauksessa ehtoja saneli keisari, jälkimmäisessä Neuvostoliiton puoluejohto.

Tässä jaksossa tarkastelemme Suomen kylmän sodan aikaista erityissuhdetta Neuvostoliiton kanssa. Mikä viime kädessä ratkaisi sen, että Suomi välttyi Baltian maiden kohtalolta? Miksi Suomesta ei tullut edes kansandemokratiaa muun itäblokin jatkoksi? Miltä tuntui saada oma kotiryssä? Olisiko tälle jaksolle parempi nimi sittenkin 'Kekkonen'?

Kysymme myös asiantuntijoilta, mitä suomettumiselle tänään kuuluu. Toiset rajaavat sen tiukasti menneisyyden ilmiöksi, joka ei voi enää toistua. Toisten mielestä suomettuminen on palaamassa. Mutta kuka tietää, että venäläisetkin suomettuivat? Me kerromme, miten.

Haastateltavina mm. historiantutkijat Kimmo Rentola, Timo Vihavainen ja Matti Klinge, Venäjä-tutkija Arto Luukkanen, taloustieteilijät Tauno Tiusanen ja Pekka Sutela sekä liikemies Vladimir von Witte.

  • Sarjan esittely

    Suomi kuului yli sata vuotta Venäjän imperiumiin, kaakkoinen Suomi jopa pidempään. Tämä ei ole edes kovin kaukaista historiaa – tasan sata vuotta sitten olimme vielä keisarin alamaisia. Mutta kuinka venäläisen tuo aika Suomesta teki?

  • Osa 10 - Tämä hetki ja tulevaisuus

    Viimeinen jakso toteutetaan juontaja Juhani Seppäsen ja kolmen asiantuntijan keskusteluna, täydennettynä välijuonnoilla, inserttihaastatteluilla sekä mahdollisesti katugallupeilla.

  • Osa 9 - Suomettuminen

    Suomen ja Venäjän hyvät suhteet niin autonomian ajalla kuin neuvostoajallakin perustuivat luottamukseen – joka oli ansaittava venäläisten ehdoilla.

  • Osa 8 - Talous

    On kiistaton tosiasia että suomalainen talouselämä valtiollisessa ja kansallisessa mielessä syntyi ja lähti nousuun 1800-luvulla, jolloin kuuluimme Venäjään. Mutta missä määrin se oli Venäjän ansiota?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua