Hyppää pääsisältöön

Franz Lehárin Iloinen leski Metropolitanissa

Iloinen leski Metropolitan-oopperassa
Iloinen leski Metropolitan-oopperassa Kuva: Ken Howard / MET iloinen leski metropolitan-oopperassa

Joulukuussa 1905 Dresdenissä koettiin oopperalavalla hurmeinen sensaatio, kun Richard Strauss toi näyttämölle Salomensa. Muutamaa viikkoa myöhemmin Wienissä aloitti hieman kangerrellen maailmanvalloituksensa leskirouva Hanna Glavari, Franz Lehárin operetin iloinen leski. Iloisen lesken hurmaavan musiikin ansiosta yhä edelleen Danilo juhlii Maximissa ja tanssii Hannansa kanssa, kun ”vait’ on huulet, kuiskeen kuulet, lemmi mua”. - Yle Radio 1 lähettää Iloisen lesken suorana radiointina New Yorkin Metropolitan-oopperasta lauantaina 17. tammikuuta klo 19.55.

Theater an der Wien – vapautta, veljeyttä ja operetteja

Emanuel Schikanederin perustama, vuonna 1801 käyttöön vihitty Theater an der Wien on ollut monen kantaesityksen ja Wienin ensiesityksen näyttämönä. Tässä talossa Beethoven johti mm. 5. ja 6. sinfoniansa ensimmäiset julkiset esitykset ja hänen oopperansa Fidelio nousi puolustamaan vapauden ja veljeyden jaloja aatteita.

Teatterilla on myös vankka asema operetin ja nykyisin musikaalin maailmassa.
Operetin huumaa sinne ovat tuoneet sellaiset alan taitajat kuin Franz von Suppé, Carl Millöcker, Carl Zeller, Johann Strauss ja Emmerich Kálmán. Kun Franz Lehárin Iloinen leski sai ensiesityksensä talossa joulukuussa 1905, sen johto teki kaikkensa, jotta teos floppaisi. Se valitsi mahdollisimman epäedullisen päivän (30.12), jota yleisön tiedettiin muun juhlahumun tähden karsastavan. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Yömakkarat ja vossikkakyydit

Rahaa ei liiennyt puvustukseen, mutta toisen libretistin Victor Léonin takataskussa oli pulmaan ratkaisu: tuttu räätäli antoi luottoa ja tarttui toimeen. Tämä muokkasi montenegrolaisen ruhtinaan kuvan perusteella vanhoista puvuista pontevedrolaisten aatelismiesten asut. Naisten vaatteet muodistettiin mikä mistäkin hyvin palvelleesta juhlapuvusta. Pääpariksi oli sentään palkattu tähtiluokan laulajat, sopraano Mizzi Günther ja tenori Louis Treumann. Kaksikko oivalsi heti teoksen poikkeuksellisuuden ja antoi kaikkensa sekä näyttämöllä että kulissien takana. Victor Léon puolestaan kustansi esittäjäjoukolle yömakkarat ja maksoi vossikkakyydit kotiin.

Iloinen leski Metropolitan-oopperassa
Danilo (Nathan Gunn), Hanna (Renée Fleming) ja Camille (Alek Shrader). Iloinen leski Metropolitan-oopperassa Kuva: Ken Howard / MET iloinen leski metropolitan-oopperassa

Pontevedro vai sittenkin Montenegro

Talkoohengestä huolimatta teatteri ei täyttynyt ensi-illassa. Yleisökatoa vastaan taisteltiin jakamalla ystäville ja tuttaville ilmaislippuja. Sali täyttyi näin ilta illan jälkeen ja pian lipuista jo taisteltiin. Teoksen yllä leijui hetken myös poliittisen konfliktin vaara, kun montenegrolaiset älähtivät tekstin ilmeisistä yhteyksistä heidän kotimaahansa. Triestessä raivostuneet montenegrolaiset keskeyttivät ensi-illan ja viitisenkymmentä ihmistä pidätettiin. Lontoossakin Pontevedrosta piti tehdä Marsovia. Suuremmat selkkaukset kuitenkin vältettiin. Iloinen leski sai 400. esityskertansa vuonna 1907 Lehárin itsensä johdolla. Jo samana vuonna Hanna Glavaria piiritettiin Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa tanskalaisen seurueen voimin ja suomenkielinen ensiesitys oli Viipurissa kaksi vuotta myöhemmin. Operetin nk. hopeakauden aloittaneen lesken maailmanvalloitus tapahtui parissa vuodessa ja se on noin 300.000 esityksellään kaikkien aikojen suosituin operetti.

Iloinen leski Metropolitan-oopperassa
Renée Fleming loistaa Hanna Glavarina. Iloinen leski Metropolitan-oopperassa Kuva: Ken Howard / MET iloinen leski metropolitan-oopperassa

Niin lähden Maximiin, tunnelmaan intiimiin

Operetin tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alun Pariisiin. Tarinan juuret ovat kuitenkin kauempana, Balkanilla sijaitsevassa Pontevedrossa, jossa kreivi Danilo Danilovitš on rakastunut kauniiseen Hanna-nimiseen neitoon. Hanna on varaton maalaistyttö ja niinpä kreivin setä estää nuorten avioitumisen. Hanna avioituu sittemmin vanhemman ja rikkaan hovipankkiirin kanssa. Kreivi Danilo puolestaan etsii iloa elämäänsä tanssityttöjen helmoista. Pian häiden jälkeen pankkiiri kuolee ja jättää koko valtaisan omaisuutensa nuorelle leskelleen. Operetin alkaessa kreivi Danilo työskentelee Pariisissa Pontevedron lähetystössä – aina kun ei ole Maximissa – ja täällä Hannan ja Danilon polut ovat kohtaava jälleen kerran.

Ensimmäinen näytös

Hanna Glavari on saapunut Pariisiin. Pontevedron Pariisin suurlähettiläs Paroni Mirko Zeta on saanut ohjeet korkeammalta taholta: nuorta leskirouvaa ei saa missään tapauksessa päästää avioitumaan ranskalaisen kosijan kanssa, sillä Pontevedron kassa ammottaa tyhjyyttään. Pontevedron lähetystössä pidetään suuret tanssiaiset, joihin myös Hanna Glavaria odotetaan. Paroni Zeta aikoo varmistaa tehtävänsä onnistumisen ja päättää pyytää lähetystösihteerinä ”työskentelevän” kreivi Danilon kosimaan Hannaa. Danilo ei saavu juhliin, mutta löytyy kantapaikastaan Maxim-kabareesta. Kun Danilo lopulta saapuu, hän ei suostukaan naimaan rikasta leskeä. Hanna puolestaan vannoo, ettei hän huolisikaan miestä ennen kuin tämä on tunnustanut rakastavansa häntä.

Tässä operetissa viuhka ja sen sisältämä rakkaudentunnustus pyörittävät tapahtumarulettia. Tanssiaisissa lähettilään nuori vaimo Valencienne kadottaa viuhkansa, johon häneen rakastunut nuori aatelinen kreivi Camille de Rossillon on kirjoittanut ”Ich liebe dich”. Viuhkan löytää lähetystöneuvos Kromov, joka mustasukkaisena ajattelee sen kuuluvan vaimolleen Olgalle. Kromov antaa viuhkan paroni Zetalle, jotta tämä ojentaisi sen Olgalle Valenciennen koettaessa epätoivoisesti saada viuhkaansa takaisin.
Paroni Zeta tapaa nyt Danilon, joka ei suostutteluista huolimatta halua mennä Hannan kanssa naimisiin. Danilo lupaa kuitenkin karkottaa kaikki lesken ei-pontevedrolaiset kosijat. Tanssisalissa koittaa ”naisten vuoro”. Hanna valitsee parikseen Danilon, joka kieltäytyy kunniasta. Mutta jos joku maksaa hänen tanssistaan Hannan kanssa 10.000 frangia hyväntekeväisyyteen, niin sitten asia on toinen. Kaikki Hannaa ympäröineet miehet kaikkoavat ja Hanna on raivoissaan Danilon röyhkeydestä. Danilo aloittaa kuitenkin tanssin itsekseen ja lopulta Hanna vajoaa tämän käsivarsille.

Iloinen leski Metropolitan-oopperassa
Tanssiaiset Pontevedron lähetystössä. Iloinen leski Metropolitan-oopperassa Kuva: Ken Howard / MET iloinen leski metropolitan-oopperassa

Toinen näytös

Seuraavana päivänä Hannan puutarhassa vietetään Pontevedron suurherttuan syntymäpäivää pontevedrolaisin menoin. Kansallispukuun sonnustautunut emäntä viihdyttää vieraitaan laulamalla Vilja-laulun, joka kertoo lumoavasta metsänhengettärestä. Paroni Zeta pelkää Camille de Rossillonin olevan uhka suunnitelmalle pelastaa isänmaan talous. Paroni määrää Danilon ottamaan selvää, kenelle rakkaudentunnustuksen sisältämä viuhka kuuluu. Danilo toheloi ja viuhkan löytää Hanna, joka kuvittelee Danilon jättäneen sen varta vasten hänen löydettäväkseen. Tämän Danilo ehdottomasti kieltää.

Samana iltana kreivi Camille tapaa paronin vaimon Valenciennen puutarhassa. Camille on löytänyt jälleen viuhkan, johon hän on kirjoittanut lemmitylleen hellät sanansa. Valencienne lupautuu, vielä viimeisen kerran, seuraamaan Camillea huvimajaan. Samaiseen paviljonkiin ovat sopineet tapaamisen myös paroni Zeta, Danilo ja lähetystön aina neuvokas kanslisti Njegus (puherooli). Paikalle saapuu ensimmäisenä Njegus, joka havaitsee lempiväiset. Hän lukitsee paviljongin oven viivyttääkseen kiusallisen tilanteen paljastumista. Kun paroni kurkistaa avaimenreiästä, hän näkee vaimonsa Valenciennen. Tällä välin Njegus on kuitenkin ehtinyt sopimaan lähistöllä olevan Hannan kanssa, että tämä vaihtaa paikkaa Valeciennen kanssa. Hämmennys on täydellinen, kun huvimajasta astelevatkin ulos Hanna ja Camille. Kaiken kukkuraksi Hanna vielä julistaa avioituvansa Camillen kanssa. Ällistyksestä toivuttuaan paroni Zeta ryhtyy suremaan Pontevedron menettämiä varoja, Valencienne nyyhkii salarakkaansa menetystä ja Danilo on pakahtumaisillaan mustasukkaisuudesta. Hän puhkeaa laulamaan tarinaa petollisesta prinsessasta ja ryntää sitten Maximiin. Hanna sen sijaan on riemuissaan, sillä hän tajuaa Danilon yhä rakastavan häntä.

Iloinen leski Metropolitan-oopperassa
Grisetit vauhdissa. Iloinen leski Metropolitan-oopperassa Kuva: Ken Howard / MET iloinen leski metropolitan-oopperassa

Kolmas näytös

Hannan palatsissa pidetään juhlat. Niitä varten emäntä on antanut sisustaa salin Maxim-kabareen tapaan. Valencienne on pukeutunut yhdeksi can-can -tytöistä eli griseteistä. Danilo on piipahtanut Maximiin ja ihmetellyt, minne kaikki ovat kadonneet. Hannan juhliin saavuttuaan hän pyytää tätä jättämään Camillen - isänmaan tähden. Lähettilään juuri saaman sähkeen mukaan Pontevedro joutuu konkurssiin, jossa Hannan rahat katoavat maan rajojen ulkopuolelle. Nyt Hanna paljastaa asioiden oikean laidan; hän ei ole koskaan aikonutkaan naida Camillea, vaan koko show järjestettiin naimisissa olevan naisen maineen pelastamiseksi.

Danilo on julistamaisillaan rakastavansa Hannaa, mutta muistaa yht’äkkiä tämän rahat. Myös paroni Zetan muisti palaa ja hän tunnistaa rakkausviestin sisältävän viuhkan kuuluvan vaimolleen Valenciennelle. Zeta ilmoittaa ottavansa eron vaimostaan ja avioituvansa ”maan edun nimissä” Hannan kanssa. Mutta Hanna Glavarilla on hihassaan vielä yksi kortti: hänen miehensä testamentin mukaan leski menettää kaikki varansa, jos tämä avioituu uudelleen. Tämän kuullessaan Danilo julistaa rakkautensa Hannalle. Hanna suostuu ja toteaa iloisesti, että avioituessaan hän menettää omaisuutensa, nimittäin miehelleen. Jotta tarina saisi kaikin puolin onnellisen lopun Valencienne ottaa esiin viuhkan. Hän lukee ääneen Camillen lemmenviestiin aikoinaan kirjoittamansa vastauksen: "Olen kunniallinen vaimo."

Franz Lehár: Iloinen leski, kolminäytöksinen operetti
Libretto: Henri Meilhacin mukaan Victor Léon ja Leo Stein

Musiikinjohto: Andrew Davis
Metropolitan-oopperan kuoro ja orkesteri

Henkilöt:
Hanna Glavari, pontevedrolaisen hovipankkiirin nuori leski - Renée Fleming, sopraano
Kreivi Danilo Danilovitsh, lähetystösihteeri - Nathan Gunn, baritoni
Paroni Mirko Zeta, Pontevedron suurlähettiläs Pariisissa - Thomas Allen, baritoni
Valencienne, edellisen nuori pariisilainen vaimo - Kelli O'Hara, sopraano
Camille, Kreivi de Rosillon, lemmekäs aatelispoika - Alek Shrader, tenori
Varakreivi Cascada, pariisilainen seikkailija - Jeff Mattsey, baritoni
Raoul de St. Brioche, nuorempi seikkailija - Alexander Lewis, tenori
Bogdanovitsh, Pontevedron konsuli - Mark Schowalter, baritoni
Sylviane, edellisen vaimo - Emalie Savoy, sopraano
Kromov, mustasukkainen lähetystöneuvos - Daniel Mobbs, baritoni
Olga, edellisen vaimo - Wallis Giunta, mezzosopraano
Pritshitsh, vanha eversti, sotilasattasea - Gary Simpson, baritoni
Praskovia, edellisen vaimo - Margaret Lattimore, mezzosopraano
Njegus, lähetystön kanslisti - Carson Elrod (puherooli)
Maxim’s-kabareen grisettejä; Lolo, Dodo, Jou-Jou, Frou-Frou, Clo-Clo, Margot
sekä pariisilaista ja pontevedrolaista seurapiiriä, palvelusväkeä ym.

Kuuntele Yle Radio 1 lauantaina 17.1. klo 19.55 ja 30 vrk lähetyksen jälkeen.

Operetin väliajalla ja päätteeksi Tuulikki Närhinsalo, Ville Salonen ja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä.

Operettiproduktioon liittyviä haastatteluvideoita ja trailereita löytyy Metropolitan-oopperan kotisivuilta.

Kommentit
  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.