Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Jaana Hallamaan elämästä

Jaana Hallamaan kuusi kuvaa.
Jaana Hallamaan kuusi kuvaa. Kuva: Yle / valokuvat: Ari Aalto, Jaana Hallamaa, Julia Leijola jaana hallamaa

Kun teologian opiskelija Jaana Hallamaa tarjoili kahvia ja voileipiä eräässä yliopiston tapahtumassa, ohikulkeva setäopettaja myhäili kovaan ääneen seurassaan kulkeneelle piispalle: Siinäpä oivallista ruustinna-ainesta!
Nykyinen teologian tohtori ja sosiaalietiikan professori opiskeli siis aikana, jolloin vain pojasta saattoi tulla pappi.

Jaana Hallamaa kuuluu kirkon ja yliopiston tienraivaajasukupolveen. Vastuunkantaja hänestä tuli jo viisivuotiaana, kun piti keitellä nuoremmille sisaruksille puuroa hammaslääkäriäidin ollessa töissä.
Kasvuvuodet lähiön lapsiparvessa opettivat itsenäiseksi ja neuvokkaaksi, mutta samalla rintaan jäi loppuelämäksi pieni turvaton lepatus.

-Näin lapsena toistuvasti unta, jossa ajoin autoa, pikkusiskot kyydissä. He olivat hädissään ja minä yritin rauhoitella, että kyllä me perille päästään. Tiesin kuitenkin itsekin, etten oikeasti osannut ajaa autoa. Tämä uni on vaikuttanut minuun niin, että olen aina inhonnut ajamista enkä nykyisin enää ajakaan ollenkaan.

Kun naisteologien haaveet papinvirasta karahtivat jälleen karille v.1984, ryhmä naisopiskelijoita pukeutui mustiin.

-Sitä pidettiin hirvittävänä provokaationa. Tästä opin, miten suuri merkitys on symbolisilla teoilla. Eihän meillä nuorilla naisopiskelijoilla ollut mitään institutionaalista valtaa ja silti mielenilmauksemme ravisteli ja sitä paheksuttiin syvästi.

Olen sitoutunut Suomen vanhimpiin organisaatioihin, kirkkoon ja yliopistoon. Ne antavat perpektiiviä!

Helsingin yliopisto täyttää tänä vuonna 375 vuotta. Pitkä historia antaa perspektiiviä ja mielenrauhaa. Yliopisto on selvinnyt nälkävuosista ja sortokausista, talvisodan pommituksistakin. Mitä on hieman heikommin sujunut kvartaali näiden rinnalla?

Jaana Hallamaan kotialbumeistaan valitsemien kuuden kuvan kaari alkaa jo ajasta ennen hänen syntymäänsä.

- Minähän tulen näistä ihmisistä. Vanhempieni isovanhemmat ymmärsivät, että lapset pitää kouluttaa köyhyyttä vastaan. Isoisäni oli 14-lapsisen perheen esikoinen. Kaikki sisarukset koulutettiin, myös tytöt!


Jaana Hallamaan blogi

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä