Hyppää pääsisältöön

Murtokopla saapuu laivalla: käsikirjoitus

Antti Pajula, Masku:
”Ovesta tultiin sisään ja pistin valot päälle niin täällä oli suurin piirtein niin kuin pyörremyrsky olisi käynyt läpi koko huushollin. Yhtään ainoota laatikkoo, purkkii, mitään ei ollut paikallaan. Kaikki oli käännetty ympäri.”

Satu Pajula, Masku:
”Minähän sain shokin siinä vaiheessa. Meni noin niin kuin muistikuvat.”

Satu ja Antti Pajulan kotiin murtauduttiin elokuun lopussa 2012, kun talonväki oli lomailemassa Lapissa. MOT selvittää tässä ohjelmassa, miten asuntomurtoja on viime vuosina Suomessa tehtailtu.

Asuntomurto järkytti viime vuonna lähes 3 000 suomalaiskodin turvallisuutta. Murtoja oli satoja enemmän kuin edellisvuonna.

Tommi Reen, poliisitarkastaja, poliisihallitus:
”Suurinta kasvua on ollut Länsi-Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla, missä puhutaan ihan tuommosesta neljänkymmenen viiva viidenkymmenen prosentin kasvusta.”

Länsi-Uudenmaan piikki johtuu murtosarjasta, joka tehtiin viime keväänä ja kesänä. Sarjaan kuuluu murtoja myös muualla Etelä-Suomessa. Kari ja Sonja Wacklinin kotiin Siuntiossa murtauduttiin kesäkuussa keskellä päivää, kun talo oli tyhjillään.

Kari Wacklin, Siuntio:
”Tää ovi tai ikkuna oli pihalaatalla lyöty. Siinä oli kolminkertainen erikoislasi mutta se oli hakannu tarpeeksi että sai sen ja se viimenen isku oli sen verran kova, että se lensi suoraan seinään. Tuossa on vieläkin jälki seinässä. Että se pihalaatta jäi siihen ja putosi tuohon koriin.”

Asuntomurtojen määrän kasvu kertoo poliisin mukaan myös ulkomaisten rikollisten toiminnan vilkastumisesta. Poliisin tilaston mukaan reilu kolmannes asuntomurroista epäillyistä oli viime vuonna ulkomaalaisia.

Tommi Reen, poliisitarkastaja, poliisihallitus:
”Oma käsitys on ainakin, että se on näistä asuntomurroista niin varmaan voidaan jopa sanoo, että reilusti yli puolet alkaa olemaan näiden (ulkomaalaisten) tekemiä.”

Tommi Reen, poliisitarkastaja, poliisihallitus:
”Viro, Liettua, Romania, nää on erittäin hyvin edustettuina näitten tekijöiden joukossa.”

Asuntomurtoja pitkään selvittänyt poliisi arvioi, että lähes kaikki asuntomurtosarjat ovat ulkomaisten rikollisten käsialaa. Kaksi kolmasosaa asuntomurroista jää selvittämättä. Tekijät ovat saattaneet jo poistua maasta, kun poliisi vasta ehtii rikospaikalle.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Tää on karrikoitu, mutta kyllä semmoinen lähes 90 prosenttia ihan oikeista asuntomurroista on ulkomaalaisten käsissä tänä päivänä. Sitähän me ei nähdä mistään tilastoista, koska ne on pimeitä juttuja.”

Arto Tuomela, rikosylikomisario, rikostiedustelukeskus PTR:
”Hyvin nopeasti muodostuu sarja, kun ulkomaalaiset tulee. Mennään, saatetaan mennä niin kuin läpi Suomen.”

Ville Hyvärinen, rikoskonstaapeli, Lounais-Suomen poliisi:
”Valtatien varressa tämmönen pientaloalue mihin on ollu helppo tiputtaa tuohon valtatien varteen tää toinen kaksikko hakemaan kohteita, ja sit toinen autoon jäänyt kaksikko jatkoi tuonne Mynämäen suuntaan hakemaan omia asuntokohteita samalle yölle.”

Takapaltan omakotitaloalueella Maskussa murtauduttiin neljään taloon samana elokuun lopun yönä vuonna 2012.

Ville Hyvärinen, rikoskonstaapeli, Lounais-Suomen poliisi:
”Hiljaisia, tyhjältä näyttäviä taloja, on käyty läpi koputtelemalla ovikelloa soittelemalla ja todettu, että talo on tyhjä ja menty sitten takapuolen ikkunoista sisään.”

Antti Pajula, Masku:
”Tästä on hyvin helppo tulla. Silloin tässä oli kaks lasia, ihan vaan normaali-ikkunat ja ne oli semmoisella kittilistalla, niin hyvin siististi oli pojat napannut kittilistan pois ja imukupilla vetänyt lasit ulos ja kävellyt sisälle.”

Pajulan kotiin murtautuneet liettualaismiehet istuvat nyt pitkiä tuomiota Suomen vankiloissa. Poliisi selvitti 170 saman murtokoplan jäsenten tekemää asuntomurtoa kesältä 2012. Neljä tekijää sai 7 vuoden maksimituomion ja kaksi tekijää 6 vuotta vankeutta. Jutun tutkintaa johti rikoskomisario Pekka Uotila.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Sen kanssa ei voi mennä leuhkimaan, mutta ei mun tiedossa ole, että olisi ollut suurempaa. Se on kyllä huomattavan suuri sarja. Siinä oli tietysti onni myötä ja ennen kaikkea tutkijat jaksoi sen kanssa työskennellä.”

MOT perehtyi puolitoista vuotta kestäneeseen murtosarjan tutkintaan.

Neljä liettualaismiestä teki ensimmäisen Suomen-vierailun heinäkuussa 2012. Miehet murtautuivat neljässä viikossa noin sataan kotiin. Toinen reissu tehtiin elokuu-syyskuun vaihteessa. Nyt kaksi miestä oli murtokoplassa vaihtunut. Nelikko ehti tehdä parin viikon aikana 70 asuntomurtoa ennen kuin jäi kiinni syyskuun 5. päivänä Satakunnassa.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Meillä oli täällä syksyllä sitten kuusi miestä, joista kaksi kaveria oli tehnyt 170 törkeätä varkautta, kaksi kaveria oli tehnyt 100 ja kaksi kaveria oli tehnyt 70 törkeätä varkautta.”

Murtokopla toimi saman kaavan mukaan. Kaksi kaveria jalkautui öiselle omakotitaloalueelle, ja kaksi jatkoi autolla toiselle paikkakunnalle. Taloon murtauduttiin takaovesta tai ikkunasta. Varkaat etsivät erityisesti kultakoruja ja rahaa.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Käytännössä näille ei kelpaa mikään muu, koska se on oltava helposti poiskuljetettavaa ja piilotettavaa.”

Antti Pajula, Masku:
”Kyllä he ammattimiehiä oli, koska se kullan etsintä oikeastaan kärjistyi siihen, että oli vaimon sellainen vanha perintökoru, joka oli hopeaa. Ja siinä oli kultainen, tai kullattu, en tiedä, neula, niin se koru löyty tuolta meidän kerhohuoneen lattialta, mutta se neula oli katkaistu.”

Pajuloiden omaisuutta anastettiin arviolta 9 000 euron arvosta. Murtokoplan kahden kesäreissun ryöstösaaliin arvo oli miljoonan euron luokkaa.

MOT:
"Onko tietoa, minne tämä kesän 2012 ryöstösaalis on sitten mennyt?"

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Siinä on käytännössä sillain selvitetty, että satamasta kävi ulkopuolinen henkilö hakemassa, ja se on mennyt Liettuaan.”

Kun murtomiehet olivat työnsä tehneet, he saattoivat vielä syödä, juoda ja tupakoida murtopaikassa. Jääkaapin ja pakastimen ovi jätettiin usein auki. Vaikka he käyttivät tiettävästi käsineitä, poliisi löysi heidän dna-jälkiään muun muassa jäätelöpaperista ja tupakannatsasta.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Tekninen tutkintahan tässä on tietysti, erilaiset jäljet, paikoilta kerätyt jäljet. Siinä mielessä tietysti se peruspoliisi on kaikista tärkein, koska nää rikokset tapahtuu ympäri Suomea.”

Murtovarkaat jäivät kiinni, kun he alkoivat tehdä murtoja myös päiväsaikaan. Miehet vankilaan passittaneet todisteet koostuivat erityisesti jalanjäljistä, dna-jäljistä ja miesten kännykkäliikenteestä.

Kohtalokkaalle reissulleen miehet saapuivat elokuun 20. päivä aamuyöllä laivalla Tallinnasta Helsinkiin. He lähtivät ajamaan Liettuasta vuokratulla Saab 93:lla nelostietä pohjoiseen. Kuulusteluissa miehet kertoivat tulleensa töihin Suomeen.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Jos vuokra-autoonkin tulee 8 000–9 000 kilometriä hyvin lyhyessä ajassa, niin se tuskin liittyi työnhakuun.”

Jo tuloyönään miehet tekivät murtoja Riihimäellä. Seurue majoittui leirintäalueen mökkiin Uudellamaalla. Sieltä he lähtivät iltaisin murtoretkilleen. Kuulusteluissa kukin miehistä myönsi vain muutamia murtoja. Oikeus kuitenkin katsoi, että kaikki miehet olivat syyllistyneet kaikkiin murtoihin, koska he olivat toimineet ryhmänä.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Vaikka he oli eri kaupungissa, niin he käytännössä sai koko sarjasta, koska he oli yhteistuumin tullu tekemään.”

Kari Wacklin, Siuntio:
”Varsinainen saalis, se tulee sitten tästä wc:stä elikä tuota täällä on sitten näitä vaimon koruesineitä ja tällasia. Nämä oli kaikki vedetty auki ja nuo korulippaat.”

Wacklinien kodista Siuntiosta varastettiin kesäkuussa omaisuutta arviolta 15 000 euron arvosta.

Kari Wacklin, Siuntio:
”Mitä mä oon lehdistä lukenut, niin yli 500 000 (euroa) on saalista tullut 60 talosta, että suhteellisen hyvä tili.”

”Mä vaimolle sanoin tässä pari kuukautta sitten, että ne poliisit ei tuu koskaan saamaan kiinni kyseistä henkilöä.”

Joulukuussa Länsi-Uudenmaan poliisi kuitenkin kertoi Wacklineille, että heidän anastettua omaisuuttaan on mahdollisesti löydetty Liettuasta.

Janne Saari, rikoskomisario; Länsi-Uudenmaan poliisi:
”Me oltiin tossa marraskuun aikaan yhdessä kotietsinnällä tuolla Pohjois-Liettuassa Panevezysin kaupungissa.”

Länsi-Uudenmaan viime kesän asuntomurtosarjasta epäilty 25-vuotias liettualaismies istuu tutkintavankeudessa Espoossa. Liettualaispoliisit tekivät hänen asuntoonsa kotietsinnän, jossa Länsi-Uudenmaan poliisit olivat mukana. He toivat takaisin Suomesta saatua ryöstösaalista. Poliisi laittoi siitä kuvia Facebook-sivuilleen.

Kari Wacklin, Siuntio:
”Tässä on vaimon Seiko. Tään hän sai 50-vuotislahjaksi elikä jonkun verran arvokas Seiko sekin, mutta nyt näköjään tullu sitten Liettuasta takasi meille.”

”Tossa on mun kello, tossa on se Kuwaitista ostettu 1980.”

”Nää tais kuulua vaimolle myös. Mutta tosiaan kaks kelloa ja kaks korvarengasparia, ne saadaan sitten hakea poliisilta pois.”

”Muut luultavasti on sulatettu koska ne on niitä mitä nyt ei oo löydetty, ne oli niitä arvokkaampia sitten.”

Länsi-Uudenmaan murtojen päätekijäksi epäilty teki Suomeen viime vuonna ainakin 5 murtoreissua ja yli 60 murtoa. Poliisin mukaan hän on syyllistynyt samoihin rikoksiin myös Ruotsissa.

Janne Saari, rikoskomisario, Länsi-Uudenmaan poliisi:
”Näyttäs siltä, että tähän liittyy semmosta kolmee neljää muutakin henkilöä. Ja nyt selvitetään tietysti, että mikä heidän rooli on näihin juttuihin.”

Epäillyn jäljille päästiin erään murtopaikan pihalta löytyneestä bussilipusta.

Janne Saari, rikoskomisario, Länsi-Uudenmaan poliisi:
”Pystyttiin sitä kautta sitten kytkemään lipun ostajalle lipun ostajalle niin kasvot sekä vaatteet. Saman näkönen kaveri tuli sitten Tallinnasta Helsinkiin tuohon Länsisatamaan ja Helsingin poliisi sai tän henkilön niin sanotusti piikkiin.”

Helsingin Länsisatama on Suomen vilkkain matkustajasatama - sen kautta kulkee noin 7,5 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Sataman kautta saapuu maahan myös suurin osa ulkomaisista rikollisista. Poliisi pysäyttäisi heidät mieluiten jo satamassa.

Arto Tuomela, rikosylikomisario, PTR-rikostiedustelukeskus:
”Nyt kun meille tulee maahan, niin huomataan, että täällä on ehkä joku sarja menossa, joka on äkkiä kahdenkymmenen kolmenkymmenen asuntomurron sarja esimerkiksi. Siinä vaiheessa, kun sitä aletaan tutkimaan, se kuormittaa poliisia, se kuormittaa syyttäjälaitosta, se kuormittaa tuomioistuinlaitosta.”

Liikkuvaa, järjestäytynyttä rikollisuutta torjuu erityisesti vuonna 2004 perustettu poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen rikostiedustelukeskus PTR.

Arto Tuomela, rikosylikomisario, PTR-rikostiedustelukeskus:
”Tietenkin tää liikkuva rikollisuus edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on erittäin hyvät ja toimivat suhteet Viron viranomaisiin ja Ruotsin viranomaisiin, Europolia käytetään."

”Saadaan taustatietoa, että minkä tyyppisiä henkilöitä tänne mahdollisesti on tulossa ja mitä ne vois tehdä.”

”Siellä saattaa käytännön operaationa olla esimerkiksi se, että kohdennetaan toimintaa epäiltyihin metallivarkaisiin ja epäiltyihin asuntomurtoihin. Elikkä profiloidaan, analysoidaan tiettyjä ryhmiä ja sitten tehdään tämmöisiä yhteisiä tehoiskuja.”

Viime lokakuussa Helsingin Länsisatamassa järjestettiin Itä-Uudenmaan poliisin johdolla operaatio, jolla pyrittiin katkaisemaan ulkomaalaisten suunnittelemat rikokset alkuunsa. Operaation aikana poliisi päivysti satamassa ja lähti seuraamaan epäilyttäviksi profiloimiaan henkilöitä ja ryhmiä.

Arto Tuomela, rikosylikomisario, PTR-rikostiedustelukeskus:
”Näistä on saatu henkilöitä kiinni suoraan tapahtumapaikalta joko niin, että ovat olleet tekemässä tai sitten heti tekojen jälkeen on saatu anastettu omaisuus pois.”

Saara Stranius, Keitele:
”Tein näin, että ei tämä voi olla totta, tämä ei ole mahdollista. Mitenkä tänne voi meille tulla, kun ovet on lukossa?”

Samaan aikaan kun poliisi pyrkii pysäyttämään ulkomaiset rikolliset jo maan rajoilla, Suomessa on yhä laajempia alueita, joilla murtovarkaat voivat mellastaa pelkäämättä poliisipartiota. Loka-marraskuun öinä varkaat murtautuivat kahdeksaan ikääntyneen kotiin Itä-Suomen poliisilaitoksen syrjäkulmilla, muun muassa Keiteleellä ja Pielavedellä.

Irja Valta, Pielavesi:
”No varmasti rollaattorit ja kaikki tommoset apuvälineet ne on ollu niillä niin kun herätysmerkkinä, että tuolla vois olla apaja.”

Jari Rytkönen, rikosylikonstaapeli, Itä-Suomen poliisi:
”Tämänkaltaista röyhkeyttä, se että jopa makuuhuoneesta ihmisen nukkuessa käydään vierestä hakemassa, niin ei ittelle tule mieleen.”

Oven turvalukko ei pysäyttänyt murtovarasta, kun tämä tunkeutui Saara ja Erkki Straniuksen kotiin marraskuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä.

Erkki Stranius, Keitele:
”Etuovesta on päässyt. Siinä on niin kuin murtojälkiä, on porattu siihen reikiä.”

”Me ollaan nukuttu varmaan silloin sikeimmin, kun se on puoliltaöin tapahtunut sitten.”

Saara Stranius, Keitele:
”Mä vetäsin tuon kaapinoven auki. Mulla oli tuossa se, semmoinen käsilaukun tapainen, semmoinen pussi, jonka sisällä oli tää rahapussi. Mä huomasin, että sitä ei ole.”

Straniuksilta varastettiin pankkikortti ja käteistä rahaa. Jo murtoyönä pankkikortilla oli nostettu Keiteleellä maksiminostot, yhteensä 500 euroa. Enemmänkin oli yritetty saada.

Jari Rytkönen, rikosylikonstaapeli, Itä-Suomen poliisi:
”Siinä on yritetty aika huomattava summa siirtää toiselle tilille ja pankki on varmaan siihen sitten herännyt, koska puhutaan ihan 10 000:stä (eurosta).”

Saara Stranius: ”Just.”

Pielavetinen Irja Valta nukkui olohuoneen sohvalla, kun murtovaras hiipi sisään viereisestä ovesta yöllä marraskuun 22. päivä.

Irja Valta, Pielavesi:
”En tietystikään herännä, vaikka minä en mikkään raskasuninen oo, mutta se osas niin hissukseen kävellä, että eipä siitä, mutt kissa ol herännä kyllä.”

MOT:
"Milloin sitten huomasitte, että täällä oli murtovaras käynyt?"

Irja Valta, Pielavesi:
”No uamulla siinä viien lopulla. Ku jalkoja rupes paleltammaan, tuolta kun kävi kävi viima tuosta ovesta.”

Myös Irja Vallalta varas vei rahakukkarot pankkikortteineen ja nosti saman tien 500 euroa. Poliisi epäilee, että murroilla on sama tekijä.

Jari Rytkönen, rikosylikonstaapeli, Itä-Suomen poliisi:
”Pitäisin todennäköisempänä, että tässä voisi olla kuitenkin sitten ihan kotikutoiset tekijät. Ei pois suljeta sitä mahdollisuutta, etteikö olisi sitten myös ulkomaalaistaustaa.”

Saara Stranius, Keitele:
”Me ollaan niinku sillä tavalla oltu niin luottavaisia, niin luottavaisia.”

”Nytkö, nytkö on katottu, että me ollaan niin vanhoja, että voi hyökätä, ihan suoraan sanoen, yöllä vaikka meidän kimppuun. Tämmöinen avuttomuus tuli.”

Irja Valta, Pielavesi:
”Mutta kukapa niitä vahtii. Hyö on puhuneet tuolla kylällä, että pitäs ihan laittoo semmonen kodinturvajoukko joku, joka pitäs vähän silimällä. Mutta eihän se tietysti semmonenkaan oikeen onnistu. Onko se laillistakkaan tahi tuota.”

Jouni Arvola, Pihtipudas:
”Eikös se Paaterokin esittäny, että pitäs niitä kyläpoliiseja ruveta haalimaan tälle seudulle.”

Nelostien varrella Keski-Suomen Pihtiputaalla ei ole jääty odottamaan poliisiylijohtaja Mikko Paateron kaavailemia kyläpoliiseja.

Jouni Arvola, Pihtipudas:
”Kyllä tässä nyt ensimmäiseksi katotaan pääsääntösesti tämä alue, katotaan nää teollisuusalueet ja sitten siitä koukataan tuohon keskustaa.”

Paikalliset yrittäjät perustivat vapaaehtoisen yöpartion Yöpyövelit syksyllä 2013, kun samana yönä oli murtauduttu seitsemään paikalliseen yritykseen.

Jouni Arvola, Pihtipudas:
”Varkaat oli ja meni ja niitä ei saatu kiinni, niin se rupesi sitten tympäisemään meitä.”

”Poliisit saattaa olla jopa kolmen tunnin päässä tapahtumapaikasta niin…Eihän meidän tarvihe tosiaankaan poliisiksi ryhtyä kiinni ottamaan, mutta kunhan saadaan ees todisteita tapahtuneesta.”

Yritykset ovat saaneet olla nyt Pihtiputaalla rauhassa, mutta viime syksynä tehtiin murtoja omakotitaloihin.

Jouni Arvola, Pihtipudas:
”Tais olla seitsemän omakotitaloo sekin missä kävi varkaita tässä ihan lähiaikoina. Ja osaks ne on tapahtunut ihan päiväsaikaan.”

”Vanhat ihmiset pelkää, tossa ykskin yhdeksänkymppinen mummo niin leipäveihti on yöpöydän laatikossa, että jos sattuu tulemaan yövieraita niin on ees jotakin kättä pitempää.”

”Kyllähän se kiirii varmaan muuallekin, että millanen tilanne Suomessa on, että poliisi alkaa olla nähtävyys näillä pieneillä kylillä.”

Heikki Mansikka-aho, tutkija:
”Näyttää siltä, että rikolliset hyödyntää myöskin eräänlaista analyysiä siitä, että missä päin poliisi liikkuu ja missä tuota ei kannata tehdä rikoksia.”

Heikki Mansikka-aho tekee väitöskirjaa poliisin hallintouudistuksen vaikutuksesta poliisin toimintaan. Hän on myös Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario. Poliisiasemia on harvennettu kovalla kädellä maaseudulta. Mansikka-ahon tutkimuksen mukaan poliisin partiointi on vähentynyt syrjäseuduilla rajusti, eniten Pohjois-Karjalassa.

Heikki Mansikka-aho, tutkija:
”Harvaanasutuilla alueilla partioinnin määrä on vähentyny lähes 40 prosenttia enimmillään.”

”Kyllä se näkyy. Elikä esimerkiks justiin vakavat rikokset niin kun törkeät varkaudet, niitä tapahtuu hyvin paljon harvaanasutuilla alueilla, missä ennen ne oli hyvin harvinaisia.”

MOT:
"Onko Suomi jollain tavalla houkutteleva maa ulkomaalaisille asuntovarkaille?"

Tommi Reen, poliisitarkastaja, poliisihallitus:
”No en sanos noinkaan, että poliisi on tietysti pyrkiny juuri päinvastaseen vaikutelmaan ja on siinä onnistuttukin. Eli tavotteena on ollu viestiä, että tänne ei kannata tulla tekemään rikoksia, että täällä jää kiinni. Ja tässä on kyllä viime vuosina, voi sanoa, että saatu ihan hyviä tuloksia ja seuraus on ollut sit, että nää tekijät on siirtyny muihin pohjoismaihin.”

Liettualaiset nousivat vuonna 2012 ulkomaalaisten ylivoimaiseen kärkeen asuntomurroissa. Nyt heidän murtonsa ovat vähentyneet poliisin tilaston mukaan. Luvut kertovat epäiltyjen kokonaismäärän. Itse murtovarkaustapausten määrä on pienempi. Jos kolme varasta on tehnyt yhdessä 3 murtoa, epäiltyjen määrä on yhdeksän.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Kyllä se 2012 vuosi oli mun oman näkemyksen mukaan, se tutkinta, mitä silloin tehtiin, niin vaikutti kyllä aika pitkässä juoksussa liettualaisten rikollisuuteen.”

MOT:
"Erottuuko tämä liettualaisten tekijöiden ryhmä jotenkin näiden asuntomurtojen tekijöissä?"

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Liettualaiset on ihan oikeasti murtomiehiä, tekevät murtautumalla ja tekevät sen nopeasti, tehokkaasti.”

”Useimmilla näistä on tuomioita jo muissa Euroopan maissa.”

Kesän 2012 isoa murtosarjaa selvittänyt poliisi pitää liettualaismurtoja järjestäytyneenä rikollisuutena.

Pekka Uotila, rikoskomisario, Lounais-Suomen poliisi:
”Maahan saattaa tulla kaksi tai kolme ryhmää jotka on yhteydessä toisiinsa. Heillä on yleensä ylämies Liettuassa, johon sitten ollaan käytännössä yhteydessä koko operaation ajan.”

”Siinä oli selkeästi osoitettavissa se, että se on jossakin muualla suunniteltu kuin täällä.”

Suomessa murtoja tehneet nuoret liettualaismiehet saattoivat olla rikollisliigan palkkarenkejä. Oikeus kuitenkin katsoi, että poliisilla ei ollut riittävästi todisteita liettualaisryhmän rikollisuuden järjestäytyneisyydestä.

Arto Tuomela, rikosylikomisario; rikostiedustelukeskus PTR:
”Sen näyttäminen sitten niin kuin tuomiossa sinne asti, että se hyöty on menossa johonkin tietylle rikollisryhmälle, niin on toki vaikeata.”

MOT matkusti Liettuaan selvittämään murtomiesten taustaa keskusrikospoliisin Liettuaan sijoitetun yhdysmiehen mukana. Suuntaamme yhdysmiehen kanssa pääkaupungista Vilnasta Kaunasin kaupunkiin.

Yhdysmies hankki rikostiedustelutietoa Liettuasta ja avustaa Suomessa rikostutkintoja joihin liittyy liettualaisia rikollisia. Yhdysmies sijoitettiin Liettuaan vuonna 2013, kun liettualaiset olivat nousseet ulkomaalaisten rikoskärkeen Suomessa. Yhdysmies ei voi työnsä luonteen vuoksi esiintyä kasvoillaan tai antaa haastattelua.

Liettuan keskusrikospoliisin edustajan mukaan Suomen ja Liettuan poliisin yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia.

Nerijus Panys, Europol-päälikko, Liettuan keskusrikospoliisi:
”We see that activity of representatives from criminal organizations in Lithuania is reducing in Finland.”
(Olemme havainneet, että liettualaisten rikollisjärjestöjen toiminta Suomessa on vähenemässä.)

Nerijus Panys tuntee hyvin Liettuan rikollisliigat. Hän ei täysin jaa suomalaisten poliisien käsitystä siitä, että liettulaisten asuntomurrot ovat Liettuasta johdettua järjestäytynyttä rikollisuutta.

Nerijus Panys, Europol-päälikko, Liettuan keskusrikospoliisi:
”For example thefts they are committing like individuals. They have relations with criminal groups, but they are not delegated to commit specific crimes, for example thefts, somewhere. They are organizing by themselves to commit these crimes.”
(Varkauksia tekevät yksittäiset liettualaiset. Heillä on suhteita rikollisjärjestöihin, mutta heitä ei ohjata tekemään tiettyjä rikoksia, kuten varkauksia. Yksittäiset rikolliset järjestävät nämä rikokset itsenäisesti.)

“It's not primary task for the leaders of these groups to go to Finland for example to commit thefts, you know. Because thefts they are not so profitable crimes comparing with other kind of crimes, drug trafficking and similar.”
(Näiden ryhmien johtajien ensisijainen tavoite ei ole lähettää rikollisia esimerkiksi Suomeen tekemään murtoja. Murrot eivät ole kovin tuottoisia rikoksia verrattuna huumeiden salakuljetukseen ja sellaisiin.)

Suomalainen yhdysmies tekee paljon yhteistyötä Kaunasin poliisin kanssa. Liettualaiset rikolliset tulevat Suomen poliisin kokemusten mukaan erityisesti Panevezysin ja Kaunasin alueilta. Liettualaispoliisin mukaan syy voi olla se, että poliisi hajoitti pari vuotta sitten Kaunasin vahvimman rikollisliigan, Agurkinin, ja sen johtajat joutuivat oikeuteen.

Nerijus Panys, Europol-päälikko, Liettuan keskusrikospoliisi:
”The rest members of the group they don't have an opportunity to commit crimes, large scale crimes, you know, cocaine smuggling from South America, synthetic drugs smuggling to areas, European countries. Maybe for that reason they are starting to do house burglaries like you say, small thefts.“
(Ryhmän muilla jäsenillä ei ole tilaisuuksia tehdä suuren mittakaavan rikoksia, kuten kokaiinin salakuljetusta Etelä-Amerikasta tai synteettisten huumeiden salakuljetusta EU-maihin. Ehkä siksi he ovat alkaneet tehdä asuntomurtoja ja pieniä varkauksia.)

Jonavan kaupunki on puolen tunnin matkan päässä Kaunasista. Kaupungin liepeiltä Ruklasta löytyy lähiö ja kerrostalo, josta Suomessa 7 vuoden tuomiota istuva mies on kotoisin. Lounais-Suomen poliisin mukaan hän oli murtokoplan johtaja Suomessa kesällä 2012.

Nerijus Panys, Europol-päälikko, Liettuan keskusrikospoliisi:
”I think, it's just as Lithuania is small country maybe some guys, some group, small group, they return back after several successful house break-ins. You know, they told to another guys. They thought: maybe it's quite easy.”
(Liettua on pieni maa. Yksi pieni joukkio saattoi tulla takaisin onnistuneiden murtojen jälkeen ja kertoa niistä muille. Muut saivat idean, että asuntoihin murtautuminen on helppoa.)

MOT: Murtokopla saapuu laivalla
TV1 maanantaina 19. tammikuuta klo 20

MOT:n asuntomurtopaketti