Hyppää pääsisältöön

Puusta kirjaksi

Mäntymetsää
Mäntymetsää Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen img_2010_00214605

Kuinka monen vankan puurungon ympäri kirjailija saisi metsässä kierrellä, ennen kuin hän olisi kiertänyt kaikki puut, jotka hänen kirjansa painamiseen kaatuvat?

Kirjakerho kyseli näitä lukuja Otavan kirjapainon toimitusjohtajalta Matti Uutulta. Hän laski, mitä eri aineita ja työvaiheita kirjan valmistamiseen tarvitaan.

kirjapainon paperivarasto
kirjapainon paperivarasto kirjapaino

Kirjakerhossa keskustelevat myös kustannustoimittaja Salla Pulli ja kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.
Salla Pulli on noussut merkittäväksi kustannustoimittajaksi. Hän on löytänyt muun muassa esikoiskirjailijat Pauliina Rauhalan ja Anni Kytömäen.

nykyaikainen kirjapaino
nykyaikainen kirjapaino kirjapaino

Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola arvioi keskustelussa paljonko työtä kirjojen jakeluun kuluu.
400 runkoa ja paljon vettä.

Jos kirjaa myydään noin 100.000 kappaletta, sen painamiseksi on kaadettava yli 400 vankkaa puuta. Paperia kuluu 45 tonnia eli 100 rullaa. Vettä kuluu yhtä paperitonnia varten todella paljon, sillä puukuitu on alkuvaiheessa yli 90 prosenttisesti vettä ennen paperiksi kuivattamista.

Puukuitua tarvitaan yhteen paperitonniin 2,7 m3. Esimerkiksi Sofi Oksasen Minne kyyhkyset katosivat -romaanin 100 000 kappaleen painokseen tarvittiin puukuitua n. 120 m3.
Tämä saadaan 405 puunrungosta, joiden pituus 10 m ja paksuus/halkaisija 20 cm.
Puhdasta vettä tarvitaan 675-900 m3.

Puusta kirjaksi

  • Kirjaan kuluu paperia n. 45 tonnia eli 100 rullaa
  • Puukuitua tarvitaan yhteen paperitonniin 2,7 m3 eli tähän yhteensä n. 120 m3
  • Tämä saadaan 405 puunrungosta, joiden pituus 10 m ja paksuus/halkaisija 20 cm
  • Puhdasta vettä tarvitaan yhtä paperitonnia kohti 15-20 m3 eli tähän yhteensä 675-900 m3. Vettä kiertää paljon
  • Paperikone tekee 100 000 kirjan paperin 2-3 tunnin aikana
  • Yhteensä n. 50 ihmistä osallistuu 100 000 kirjan painosmäärän tekemiseen

Aikaa ja työtä

Ennen kuin kirja painetaan paperille, kustannustoimittaja on tehnyt töitä kirjailijan kanssa vuoden tai kaksi tosi tiiviisti. Markkinointi-ihmiset tulevat kuvaan noin puolivuotta ennen kirjan valmistumista.

Paperitehdas

Yksi ihminen ohjeistaa työn tuotantoon. Aikaa kuluu yksi tunti. Kustantajalta saapuvan aineiston tarkistaa ja painolevyt tekee yksi ihminen. Aikaa kuluu 2 tuntia.
Kirjan tekeminen työllistää paperitehtaalla runsaat 10 ihmistä noin päivän ajaksi. Paperikone tekee 100 000 kirjan paperin 2-3 tunnin aikana. Iso jumborulla leikataan asiakaskokoon ja pakataan, nopeus on noin 170 rullaa tunnissa eli aikaa kuluu alle 2 tuntia. Yksi paperikone työllistää noin 90 henkilöä, mutta varsinaista konetta ajaa keskimäärin 10 henkilöä. Leikkuriosastoa hoitaa 1 työntekijä.

Kirjapaino

Kirjan painaminen on kolmivuorotyötä. Yhdessä vuorossa on kerrallaan kaksi ihmistä. 100 000 kappaleen painoksen tekemiseen menee aikaa viikko. Myös kirjan kannen valmistus kestää viikon. Kannen parissa työskentelee 4 henkilöä. Sidontalinjalla kirja viipyy yhden viikon. Sidontatyötä tekee 12 ihmistä.

Matti Uutun mukaan kirjapainossa kirjan kanssa työskentelee yhteensä vähintään 40 ihmistä.

Kirjan jakelu ja myynti

Kirjaa pakataan laatikoihin ja lähetetään kirjakauppoihin. 100 000 kirjan pakkaamiseen ja lähettämiseen menee kymmeneltä henkilöltä aikaa noin yksi työviikko.
Yhteensä n. 50-60 ihmistä osallistuu 100 000 kirjan painosmäärän tekemiseen ja myyntiin.

Kirjakerho. Kirjan tie

  • Avaruusromua: Kaikki maailman etätyölaiset, rentoutukaa!

    Etätyössäkin voi stressaantua, musiikki auttaa!

    Etätyö on työtä, jota ei tehdä työpaikalla, vaan jossakin muualla. Jotkut ovat sitä mieltä, että etätyö on vähemmän stressaavaa kuin niin kutsuttu toimistotyö, ehkä siksi, että etätyössä työntekijä kokee olevansa vapaampi. Amerikkalainen Ken Elkinson tekee musiikkia yhä kasvavalle etätyöntekijöiden joukolle. Hän on sitä mieltä, että etätyössäkin voi stressaantua ja siihen voi auttaa esimerkiksi musiikki. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kaikki kauhun ainekset

    Suomalaisen kansanperinteen pelottavin hahmo.

    Se on kummitus. Se on eräs suomalaisen kansanperinteen pelottavimmista hahmoista. Se on nimeltään ihtiriekko. Se on surmatun lapsen haamu: salaa synnytetyn, salaa surmatun ja salaa haudatun lapsen haamu. Ihtiriekko on aitoa suomalaiskansallista kauhua, mutta samalla asiaan liittyy myös moraalinen opetus, kuten vanhoihin kauhutarinoihin ja kansansatuihinkin usein liittyy. "Aihe on kohtalaisen synkkä", toteaa aiheeseen uppoutunut musiikintekijä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri