Suomi kuului yli sata vuotta Venäjän imperiumiin, kaakkoinen Suomi jopa pidempään. Tämä ei ole edes kovin kaukaista historiaa – tasan sata vuotta sitten olimme vielä keisarin alamaisia. Mutta kuinka venäläisen tuo aika Suomesta teki?
Venäläistämisen sijaan keisariaika sekä vahvisti ruotsalaista perintöämme että tuki suomalaisuuden nousua. Jo kauan ennen maastoon merkityn rajan syntymistä idän ja lännen kulttuuriraja oli tunnistettavissa Suomen alueella. Itänaapuria on myös pelätty ja siitä on pyritty tietoisesti erottautumaan.
Eikö siis olisi helpompi kertoa, millä kaikilla tavoin Suomi on kaikkea muuta kuin venäläinen? Tähänkin kysymykseen törmäämme matkallamme usein, mutta saamme myös huomata että venäläisyytemme on paljon muuta kuin Senaatintori ja bliniviikot.
Venäjäasiantuntijat keskustelemassa
Koko sarjan ajan heti jokaisen jakson jälkeen käytävässä verkkokeskustelussa mukana joku asiantuntijoistamme
Eilina Gusatinsky
Eilina Gusatinsky syntyi Moskovassa suomalaisen äidin ja neuvostoliittolaisen isän perheeseen, kävi koulunsa Moskovassa ja
valmistui toimittajaksi Moskovan yliopistosta. Vuonna 1990 hän muutti Suomeen ja työskenteli suomalaisessa vientifirmassa. Vuonna 1998
Gusatinsky oli perustamassa venäjänkielistä Spektr-kuukausijulkaisua, jonka päätoimittajana hän edelleen työskentelee.
Hanna Smith
Hanna Smith (VTT) on Helsingin yliopiston, Aleksanteri Instituutin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija, joka on erikoistunut Venäjän ja entisen Neuvotoliiton alueen politiikkaan. Hän on ollut vierailevana tutkijana Birminghamin yliopistossa sekä virkamiesvaihdossa Suomen ulkoministeriön suunnittelu-ja tutkimusyksikössä. Smith on opettanut Venäjän ulko-ja turvallisuuspolitiikan kursseja Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Toiminut useissa asiantuntijatehtävissä valtionhallinnon projekteissa, ollut mukana monissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa ja julkaisut laajasti niin suomeksi kuin englanniksi. Hänen väitöskirjansa käsitteli Venäjän suurvaltaidentiteettiä.
Jukka Korpela
Jukka Korpela (FT) Helsingin yliopistosta, kunniatohtori Petroskoin valtionyliopistosta. Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori. Suomalaisen tiedeakatemian jäsen. Erikoistunut Venäjän ja Itä-Euroopan historiaan. Käsitellyt erityisesti vallanmuodostusta ja vallan uskonnollista oikeutusta. Julkaissut kymmenen monografiaa ja noin 150 tieteellistä artikkelia englanniksi, saksaksi, ruotsiksi, venäjäksi, ranskaksi, puolaksi ja suomeksi. Toiminut ennen professorin virkaa ulkoasiainhallinnossa, Mikkelin konserttitalon johtajana ja Helsingin yliopiston osastonjohtajana. Ortodoksisen kirkon diakoni vuodesta 1995.