Hyppää pääsisältöön

Tuhkimotarinoiden ohjaaja: Erään kohtauksen tarina

Katriina ja sisko kentällä
Tapahtumat kuvauksissa taltioi Katriinan sukulainen Katriina ja sisko kentällä tuhkimotarinoita

Juoksemme lentokentän parkkipaikalta tuloaulaan. Äänimies Karri ruuvaa vauhdissa auki teleskooppista onkivapaansa, ja kuvaajat Tuomas ja Pasi yrittävät luovia kamerat sylissä massan läpi. Onneksi minulla on tunikassani kireä elastaanivyö, sillä tunnen juostessani, kuinka kiireessä rintsikoihin tunkemani puhelin ja toimittajan vihko hulahtavat paikoiltaan ja putoavat paidan sisällä ulottumattomiin. Nopea skannaus saapumistaululla. Lento AY782 on jo LASKEUTUNUT! Pulssini nousee. Voi ei, tärkeät ulkokuvat jäävät ottamatta, sillä emme voi missata tulevaa kohtaamista.

Katriina ja sisko kentällä3
Katriina ja sisko kentällä3 tuhkimotarinoita

Tarkoituksemme on kuvata Tuhkimotarinoita-sarjan Katriinan jakson yksi keskeisistä kohtauksista. Katriinan sisar Pauliina on seurannut voimattomana vierestä Katriinan traagista kamppailua elämästä ja kuolemasta lapsesta saakka. Katriina on päässyt jaloilleen ja käynyt sisäisen taistelunsa ja muutoksensa jo aiemmin läpi, josta sisar on tavattoman iloinen ja ylpeä. Kohtauksessa sisar näkee Katriinan ensimmäistä kertaa stylisti Outi Brouxin tekemän mielettömän ulkoisen muutoksen jälkeen.

Liukuovi käy tiuhaan tahtiin ja ruskettuneita matkalaisia alkaa rullata esiin laukkuineen. Yritän muistaa hengittää samalla, kun kiroan ammatinvalintaani ja samaan hengenvetoon rukoilen, että ihme tapahtuisi ja kohtaus onnistuisi. On niin monta asiaa, jotka voivat mennä pieleen. Tätä kohtausta ei voi uusia, koska ainoastaan aidot reaktiot ovat kiinnostavia. Jos niitä ei saada, koko juttu on menetetty! Siinä missä fiktiivisiä elokuvia tehdessä kuvaustilanteet ovat kontrolloituja, meillä on käsissämme tosielämän kaaos ja hallitsemattomuus äärettömine käänteineen. Väärä ihminen voi kesken kuvauksen vahingossa ilmestyä tukkimaan kuvan, päähenkilöt saattavat hetken huumassa siirtyä pois sovituilta paikoiltaan saattaen kuvaajat pulaan, yhtäkkinen tekninen asia voi häiritä langattomia mikrofoneja tehden äänen käyttökelvottomaksi. Pahin skenaario on, että joku huomionkipeä sivullinen alkaisi kesken kaiken vilkuttelemaan äititerveisiään suoraan kameralle (ohjaajan painajainen!).

Katriina ja sisko kentällä2
Katriina ja sisko kentällä2 tuhkimotarinoita

Kerään itseni ja pyydän tiimiä pikaiseen kameraharjoitukseen. Varmistan Katriinalta, että hänen siskonsa ainakin tietää, että hän ei missään nimessä saa tulla portin läpi, ennen kuin soitamme hänelle. Kuvaamme hätäisesti vielä ennen h-hetkeä kuvan, jossa Katriina saapuu odotusaulaan. Kävellessään hänen vyötäisilleen kiinnitetty mikkipussukka solahtaa alas haarojen väliin ja pullottaa ohuen kankaan läpi epäilyttävästi. Työtämme seuraa monta uteliasta silmäparia ja yleisön edessä yritämme vaivihkaa korjailla kiusallisessa paikassa törröttävää lähetintä antenneineen.

Kun mikki on saatu jälleen hallintaan, pyydän käynnistämään kamerat. Aulassa mietitään kuumeisesti kuka julkkis on saapumassa ja minulta tullaan jo kolmannen kerran kysymään mitä olemme kuvaamassa. Yritän vastata mahdollisimman ystävällisesti. Vihdoin jännittynyt Katriina saa soittaa siskolleen antaen viimeiset ohjeet: ”Laske kolmeenkymmeneen, tule ulos, pyydä perhettäsi menemään taka-alalle ja unohda kamerat.”

Katriina ja sisko kentällä4
Katriina ja sisko kentällä4 tuhkimotarinoita

Aika pysähtyy ja äänet katoavat, näen kuinka joku onnellinen kotimaahan palaava suomalainen ajaa matkalaukullaan kuvaajan varpaiden päältä, mutta raudanluja ammattilainen ei tästä hetkahda. Äänimies pitelee urheasti puomimikrofonia ihmisten päiden yllä, yrittäen välttää parhaansa mukaan osumia. Ja viimein. Hidastettu filmi alkaa. Tunnistan valokuvista Katriinan siskon, kun hän saapuu ovista. Katson silmieni edessä tapahtuvaa kohtausta suoraan, ilman monitoria välissämme. Kaikki on kuin taikaa. Pääsen osaksi jotain inhimillistä, jotain rehellistä, ei näyteltyä. Sen kauneus koskettaa minua syvästi enkä pysty pidättelemään omia kyyneleitäni. Aidot tunteet koskettavat ja liikuttavat, niin tosi elämässä kuin telkkarissakin.

Annan asioiden tapahtua kunnes olen saanut mielestäni tarpeeksi materiaalia kohtausta varten ja juoksen kuvaajien luokse toiveikkaana: ”Saitteko kuvaa?!” Molempien kuvaajien ilmeistä tiedän, että he ovat tyytyväisiä, eikä äänittäjäkään osoita huolen merkkejä. Huokaisen kiitollisena ja koko maailma täyttyy kihelmöivästä onnesta ja helpotuksesta! Mutta iloon ei jää kauan aikaa, sillä olemme edelleen, tuttuun tapaan, aikataulusta myöhässä ja lentokentän ulkokuvatkin ovat kuvaamatta. Edessä on sitä paitsi vielä sukujuhlat, joissa Katriina aikoo pitää kiitospuheen perheelleen.

kuvausryhmä
Pauliina and the Boys! kuvausryhmä tuhkimotarinoita

Pauliina Jalasmaa on Tuhkimotarinoiden toinen ohjaaja ja käsikirjoittaja.

Päivitetty linkit, 6.4.2017

Kommentit
  • Tuhkimopäivä: Huutokauppaa, ystäviä ja yksisarvisia

    Huutokauppa ja yksisarvishoito värittivät Anskun päivää.

    Pari vuotta sitten Ansku olisi toivonut tuhkimopäivältään adrenaliinia, laskuvarjohyppyä ja miesstrippareita. Elämäntilanteen vilkastuttua vähän liiaksikin hän lopulta toivoi jotain rauhallisempaa ja ystävät laittoivat tuumasta toimeen.

  • Vahvinkin voi heikolla hetkellä ajautua itsetuhoisuuteen

    Tuhkimotarinoiden päähenkilöt pohtivat selviytymistään.

    Ulla halvaantui 15-vuotiaana ja päätyi pyörätuoliin. Nyt hän ajaa ratamoottoripyörää ja on kahden lapsen äiti. Heikkojakin hetkiä on ollut - ainakin aluksi. Tuhkimotarinoiden kolmannen tuotantokauden päähenkilöt tapasivat ensimmäistä kertaa toisensa Mitä kuuluu, Ulla? -jakson kuvauksissa. He löysivät paljon yhtäläisyyksiä niin toistensa itsetuhoisista ajatuksista, identiteetin rakentamisesta kuin selviytymiskeinoistaankin.

  • TUHKIMOTARINOITA - Mitä heille kuuluu nyt?

    Mitä Tuhkimotarinoiden päähenkilöille kuuluu nyt?

    TUHKIMOTARINOITA - Mitä heille kuuluu nyt? -sarjassa ohjaaja Mape Morottaja haluaa tietää mitä Tuhkimotarinoiden päähenkilöiden elämässä on tapahtunut kuvausten jälkeen ja kutsuu heidät kylään.

  • Miltä tuntuu pelätä, että läheinen tappaa itsensä?

    Nannan mieli särkyi ja veli pelkäsi Nannan satuttavan itseää

    Nannan pikkuveli teki itsemurhan. Isosiskon mieli särkyi. Hän päätyi yrittämään itsemurhaa ja lopulta mielisairaalaan. Pikkuveli Jussi oli menettänyt juuri veljensä ja joutui nyt pelkäämään siskonsa elämän puolesta. Miltä tuntuu pelätä läheisensä satuttavan itseään?