Hyppää pääsisältöön

Iso palkka, varma työllistyminen ja verrattain helppoa päästä opiskelemaan – lue lääkäriksi

Eri korkeakoulualojen vertailusta selviää, että lääkäriksi opiskeleminen on helpoin tie huippupalkoille. Moneen korkeakouluun verrattuna lääkikseen on melko helppo päästä, eikä lama vaikuta alan työllistymismahdollisuuksiin.

Sara Mäkelä opiskelee neljättä vuotta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Lääkärikoulutus kestää kuusi vuotta. // Kuva: YLE / Samppa Rautio

Suorin tie suurituloiseksi käy lääkiksen kautta.

Kaikki tietävät sen: lääkärit tienaavat varsin hyvin. Eikä työttömyydestä ole pelkoa, sillä hammaslääkäreistä ja lääkäreistä työttöminä on vain puoli prosenttia. Luku on pienempi kuin muissa ammateissa. Koko Suomen työttömyysprosentti oli marraskuussa 2014 8,2 prosenttia.

Eikä lääkikseen ole sen vaikeampaa päästä kuin muihin korkeakouluihin. Päinvastoin: etenkin hammaslääketiedettä on sisäänpääsyprosenttien valossa verrattain helppoa päästä opiskelemaan. Vuonna 2013 hammaslääkikseen pääsi Suomessa 190 hakijaa 1 099 hakijasta eli yli 17 prosenttia hakijoista. Lääketiedettä pääsi opiskelemaan yli yhdeksän prosenttia hakijoista. Esimerkiksi arkkitehtuuria pääsi opiskelemaan vain kuusi prosenttia halukkaista.

- Lääkiksen hyvä sisäänpääsyprosentti selittyy osin sillä, ettei lääketieteelliseen haeta kovin paljon vain kokeilumielessä, opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Jukka Haapamäki selittää.

Helsingin Sanomien tammikuussa julkaiseman mielipidekyselyn mukaan suomalaisten mielestä suuripalkkaisen työn rajana on yli 5 000 euron kuukausitienestit. Korkeakoulualoista suoraan tiettyyn ammattiin valmistavissa tutkinnoissa yli 5 000 euron keskimääräisestä kuukausitulosta pääsevät nauttimaan lääkärit, hammaslääkärit, lakimiehet, ekonomit sekä diplomi-insinöörit.

- Lääkäri ja juristi ovat sellaisia kovapalkkaisia ammatteja, joita tullaan varmasti tarvitsemaan myös tulevaisuudessa, eli niiden opiskeleminen todella kannattaa, Haapamäki sanoo.

Rahan takia lääkäriksi ei opiskella

- Kyllähän tulevaisuuden mahdollinen hyvä palkka ja varma työllistyminen jonkin verran motivoi, myöntää neljättä vuotta Helsingin lääketieteellisessä opiskeleva Sara Mäkelä.

Lääketieteenkanditaattiseuran hallituksen puheenjohtajana toimiva Mäkelä kertoo, että hän ei hakenut lääkikseen euronkuvat silmillään. Eikä hän ole kuullut, että kukaan muukaan olisi.

- Vähän vaikeaa tää olisi, jos raha olisi ainoa motivaatio, Sara Mäkelä sanoo

.

Lääkiksessä tuskin pärjää, jos raha on ainoa motivaatio. Alasta täytyy olla aidosti kiinnostunut. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

Muiden alojen opiskelijat ovat joskus kuittaileet Mäkelälle lääkärien palkan suuruudesta. Mäkelän mukaan lääkärien korkea palkkataso vastaa työn vaativuutta. Tärkeän ja vaativan työn voi olettaakin olevan hyvin korvattua.

- Opettajien ja sairaanhoitajien palkat voisivat mielestäni olla suuremmat. He tekevät vaikeaa ja tärkeää työtä, jonka korvaus ei ehkä vastaa vaativuutta, Mäkelä kertoo.

Sara Mäkelän mukaan on ollut hurjaa seurata nykyistä taloustilannetta ja eri alojen työtilanteen heikentymistä. Mäkelä voi sen sijaan olla käytännössä varma omasta työllistymisestään valmistumisensa jälkeen.

- Tuntuu pahalta, että on ihmisiä, joilla on vaikeus löytää työtä.

Korkeakoulutetuille löytyy työtä

Koko Suomen työttömyysprosentti marraskuussa 2014 oli 8,2. Jos lomautetut lasketaan työttömiksi, luku nousee yli 11 prosentin. Ylemmän korkeakoulun suorittaneiden työttömyysprosentti on hieman yli kuusi, vaikka lomautetut laskettaisiin työttömiksi.

- Korkeasti koulutetut työllistyvät hyvin alasta riippumatta. Tulevaisuutta ajatellen kannattaa opiskella mahdollisimman monipuolisesti. Joidenkin alojen työnkuvat tulevat laajenemaan. Lisäksi tulevaisuudessa syntyy uusia ammatteja, opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Jukka Haapamäki kertoo.

YleX:n selvityksessä on verrattu kymmenen korkeakoulutusta vaativan alan keskipalkkaa, opiskelijoiden sisäänpääsyprosenttia alan yliopistoon sekä alan koulutuksen saaneiden työttömyyttä. Muun muassa humanisteja ei ole vertailussa mukana, sillä filosofian maisterin työllistymissektori on niin laaja, ettei vertailukelpoisia lukuja ole saatavilla. Myös pienimmät tieteenalat on jätetty vertailun ulkopuolelle.

Vertailun palkat ovat kuntien palveluksessa työsketelevien keskipalkkoja. Diplomi-insinööreillä keskipalkka on laskettu vakituisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden palkoista.

Ala/ammatti keskipalkka alan kouluun hakeneet / päässeet vuonna2013 sisäänpääsy-prosentti työttömyysprosentti
lääkäri 6543 € 553 / 5891 9,4 0,5
hammaslääkäri 6115 € 190 / 1099 17,3 0,5
lakimies 5881 € 617 / 6040 10,2 3
ekonomi 5617 € 1668 / 18536 9 5
diplomi-insinööri 5246 € 2645 / 17290 15,3 alle 5
yhteiskunta-alan korkeakoulutettu 4348 € 1007 / 11936 8,4 alle 5
arkkitehti 4231 € 150 / 2496 6 reilut 4
proviisori / sairaala-apteekkari 4100 € 128 / 1014 12,6 alle 3
opettaja 3798 € 2344 / 23982 9,7 reilut 3
teologi 3643 € 203 / 951 21,3 5

Yhteishaku vieraskielisiin koulutusohjelmiin ja Taideyliopistoon on jo käynnissä ja se päättyy 27. tammikuuta klo 15.

Yhteishaku muihin korkeakouluihin alkaa 17. maaliskuuta ja päättyy 9. huhtikuuta klo 15.

Kuinka lääkäriksi voi opiskella? Lue se täältä.