Maarit Åström
Yle
Moni syö ruokaa, jossa luvataan hyvää terveyttä, parempaa vastustuskykyä ja entistä enemmän elinvoimaa. Voiko näihin lupauksiin luottaa?
Viranomaiset ovat vuodesta 2008 lähtien käyneet tiukalla seulalla läpi erilaisia terveysväitteitä, mitä elintarvikkeista käytetään. Terveysväitteitä arvioiva Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on käynyt läpi tuhansia terveysväitteitä. Peräti noin 90 prosenttia väitteistä ei ole läpäissyt viraston seulaa.
Hyväksyttyjen väitteiden listalle pääsivät Suomessakin tunnetut kasvistanolit ja –sterolit (mm. Benecol ja Becel Pro Activ), jotka tutkitusti vaikuttavat veren kolesteroliin. Seulan läpi pääsi myös purukumeista tuttu xylitol, joka tutkitusti vähentää mm. plakkia.
Tarkista täällä onko elintarvikkeen terveysväite lain mukainen
Hyväksyttyjä terveysväitteitä on Euroopassa tällä hetkellä yllättävän vähän, vain 256 kappaletta.
Valio uskoo omaan tieteeseen
Esimerkiksi yksikään maitohappobakteereihin liittyvä terveysväite ei ole vielä saanut EFSAn hyväksyntää. Ei, vaikka Valio mainostaa sivuillaan maitohappobakteerinsa Lactobacillus rhamnosus LGG olevan maailman tutkituin maitohappobakteeri.
Valiolla uskomme LGG:n hyötyihin.
Valion ravitsemusasiantuntija Marika Laaksosen mukaan Valio uskoo LGG- bakteerin vielä saavan hyväksytyn terveysväitteen.
- Pyrimme edelleen täyttämään EFSAn kriteerit ja haemme hyväksyttyä terveysväitettä LGG:lle. Me Valiolla uskomme LGG:n hyötyihin ja niin uskoo myöskin tiedemaailma.
Valion mukaan hyötyjä on, mutta niitä on vaikea todentaa:
- Terveysväitteiden kriteerit tähtäävät hyötyihin terveillä ihmisillä ja normaaleissa tilanteissa. Useimmat probioottien hyödyt, joka on tutkimuksilla todettu, ovat nimenomaan poikkeustilanteissa, sairastapauksissa, Laaksonen sanoo.
- Toisaalta Probioottien tiedetään vaikuttavan suoliston bakteerikannan kautta. Tuo bakteerikanta on hyvin yksilöllinen. Siksi on vaikea löytää yksiselitteistä mittaria, jota seurata ja jolla todentaa hyötyvaikutukset,
Aika usein kuluttajille esitetään pakkauksessa tieteellistä totuutta raflaavampi väite.
Helsingin yliopiston professori Marina Heinonen on EFSA:n asiantuntijaraadin jäsen. Heinosen mukaan tieteellinen tutkimustyö ja markkinoinnin sanoma eivät aina kohtaa.
- Terveysväitteelle pitää löytää tieteellinen todistusaineisto. Aika usein kuluttajille esitetään pakkauksessa tieteellistä totuutta raflaavampi väite.
Valio myös kertoo sivuillaan LGG maitohappobakteeristaan avoimesti ja seikkaperäisesti kuinka maitohappobakteeri tutkitusti vahvistaa vastuskykyä. Eviran mukaan tällaisia ei-hyväksyttyjä terveysväitteitä saa kertoa asiantuntijoille, mutta ei kuluttajille.
Mielikuvilla pelataan
Vaikka terveysväitettä ei jollekin tuotteelle saada, mielikuva siitä voidaan silti antaa.
Vuonna 2011 HK Scan lanseerasi Rypsiporsas-tuoteperheen. Kampanja oli iso ja siinä käytettiin terveys- ja ravitsemusväitteitä "Sydämelle parempi" ja "Vähemmän kovaa rasvaa".
Terveysväitteitä valvova Evira ei vakuuttunut HK:n esittämistä terveys- ja ravitsemusväitteistä. Lopulta HK Scan poisti väitteet ja muutti Rypsiporsas-logon sydämenkin neliapilaksi.
Vaikka markkinointi siistiytyi, mielikuva terveellisyydestä oli jo kuukausien aikana ehditty iskostaa ihmisten mieleen.
Ruokia tuunataan sopimaan terveysväitteisiin
Terveysväitteiden muotoilu on aikamoista hiusten halkomista. Vaikka esimerkiksi maitohappobakteereista ei saa käyttää terveysväitteitä, niin monessa sitä sisältävässä ruuassa on edelleen hyvin samantapaisia terveysväitteitä kuin ennenkin. Niissä vedotaan vaikkapa elinvoimaan ja vastustuskykyyn.
Tuotetta on hieman tuunattu lisäämällä sinne ravintoaine, joka sopii tiettyyn terveysväitteeseen.
- Tuotetta on hieman tuunattu lisäämällä sinne ravintoaine, joka sopii tiettyyn terveysväitteeseen. Kuluttaja saattaa edelleen olla siinä uskossa, että alkuperäinen ainesosa on terveysvaikutteinen, Marina Heinonen sanoo.
Myös Valio teki nopeaa tuotekehitystä lisäämällä Gefilus-tuotteisiinsa vitamiineja, joille terveysväitteitä on hyväksytty.
Eviran valvontaiskussa valtaosa terveysväitteistä hyväksymättömiä
Viime keväänä Evira teki tehoiskun ja tarkasti 152 elintarvikkeen terveysväitteet. Valtaosasta löytyi huomauttamista. Hyväksymättömiä terveysväitteitä käytettiin yli puolessa tarkastetuista tuotteista. Lääkkeellisiä väitteitä käytettiin jopa yli neljäsosassa tuotteista.
- Kuluttajaa ei saa pelotella väitteiden kautta. Ei saa esimerkiksi väittää, että tuotteen nauttimatta jättämisellä olisi haitallisia vaikutuksia. Eviran ylitarkastaja Sari Sippola painottaa.
Tehoiskussa kävi ilmi, että ruokien terveysväitteet ovat selvästi maltillisempia kuin ravintolisien.
- Siellä käytetään edelleenkin suorastaan huijaavia terveysväitteitä. Annetaan ymmärtää, että asia on toisin kuin mitä tiede todistaa, Heinonen kertoo.
Myös Kuningaskuluttaja kävi kaupassa tutkimassa terveysväitteitä. Haaviin tarttui useita epämääräisiä terveysmerkintöjä.
