Hyppää pääsisältöön

Jääräpää ja tunturiänkyrät

Mikko-Pekka Heikkisen Jääräpää-romaanissa cityvihreä latteliberaali muuttaa kunnanjohtajaksi lappilaiseen pieneen kuntaan. Kuntalain ulkoa osaava pilkunviilaaja ja uraohjus saa vastaansa herravihaiset tunturiänkyrät. Kuulostaako tutulta? Kauniaisista Kittilän kunnanjohtajaksi muuttanut Anna Mäkelähän juuri erotettiin virasta Levin hissikiistan takia.

Ja todellakin: Mikko-Pekka Heikkinen otti juuri Anna Mäkelän romaanin esikuvaksi. Pohjoisen elämää aiemminkin hersyvästi kuvanneelle kirjailijalle asetelma oli toki houkutteleva. Mutta sitä, että asetelma todellisuudessa johtaisi Anna Mäkelän erottamiseen, hän ei romaania kirjoittaessaan vielä tiennyt.

Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää
Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Johnny Kniga 2014 Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää Kuva: Johnny Kniga jääräpää

Jääräpää -romaanin Katja on entinen kettutyttö, joka rakastaa Kuntalakia ja järjestystä, mutta myös joogamatkoja Thaimaahan. Cityvihreä Katja ei suostu Muoniossa yksityisautoiluun, vaan kävelee maanteitä pitkin töihin ja kaipaa Helsingin metroa ja ratikoita. Katja rakastaa lattea, croissanteja ja mangoja ja kaipaa sivilisaation pariin.

Mäkelä oli ennen Kittilän kunnanjohtajuutta vihreä poliitikko Kauniaisista, entinen feministen Tulva-lehden päätoimittaja. Mäkelä tarttui tarjoukseen, kun Kittilän kunnanjohtajan virka vuonna 2010 tuli hakuun.

Marjut Tervola ja Anna Mäkelä sekä Mikko-Pekka Heikkinen
Marjut Tervola, Anna Mäkelä sekä Mikko-Pekka Heikkinen Suohpanterror -näyttelyssä Taidehallissa Marjut Tervola ja Anna Mäkelä sekä Mikko-Pekka Heikkinen Kuva: Yle/ Jenni Stammeier anna mäkelä

Romaanissa kuntalakia pilkun tarkasti noudattava, talousjargonia suoltava uraohjus torjutaan heti: "tänne ei etelän "kärmes" pesiydy." Erityisesti Katjan appiukko Piera on hurja tapaus, joka yrittää savustaa ”lantalaisen” takaisin etelään. Mutta Mäkelän tapauksessa alku sujui kittiläläisten mukaan hyvin, ja vaikeudet alkoivat kasautua vasta vähitellen.

Lappilaisisännät vastustavat ennen kaikkea Katjan suunnittelemaa hiihtokeskusta Jääräpää-nimiselle tunturille. Juuri hiihtokeskus on kyseessä myös Anna Mäkelän erottamiseen johtaneessa kiistassa.

Mitä Anna Mäkelä ajatteli Katjan hahmosta? Entä miten kittiläläiset suhtautuvat asetelmaan?

Suohpanterror -juliste Taidehallin näyttelyssä 4.1.2015 asti.
Suohpanterror -juliste Taidehallin näyttelyssä 4.1.2015 asti Suohpanterror -juliste Taidehallin näyttelyssä 4.1.2015 asti. Kuva: Suohpanterror, Taidehalli viimeinen taiteilijat näyttely

Kittiläläiset kunnanvaltuuston edustajat vaikenevat, eivätkä halunneet tätä juttua varten antaa haastattelua, sillä heidät on valtamedia käytännössä jo leimannut juuri sellaisiksi tunturiänkyröiksi, joita Heikkinen kirjassaan satiirisesti käsittelee. Kittilän kunnassa pitkään työskennellyt ja kunnan päätöksentekoa edelleen läheltä seuraava Reijo Paasirova on yksi niistä harvoista, jotka uskaltavat tulehtuneessa tilanteessa avata suunsa.

Paasirovan mielestä ongelmat ovat osittain juuri kirjan kliseissä: ”Kuntalaki kyllä osataan ulkoa, mutta se, missä ymmärrys puuttuu on kunnallispolitiikka. Eli se, miten asioita yhteisesti hoidetaan.” Valtuustossa ei Paasirovan mielestä ole "tunturiänkyröitä", vaan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka eivät ole lainoppineita, vaan tavallisella maalaisjärjellä varustettuja. Paasirovan mukaan tällaisia "juntteja" löytyy ympäri Suomea jokaisesta pienemmästä kunnasta.

Mäkelä tulkitsee, että häntä ei olisi ehkä erotettu, jos olisi ollut kittiläläinen mies.

Paasirova kuitenkin muistuttaa, että Kittilä osoitti ennakkoluulottomuutensa valitessaan kauniaislaisen femininistin "joka oli vielä raskaanakin", vaikka vastassa olisi ollut kaksi korkeakoulutettua kittiläläistä mieshenkilöä. Luottamuspula kasvoi Paasirovan mukaan vähitellen, ja se oli lopulta molemminpuoleinen.

Jääräpäässä Heikkinen kuvaa vaimojaan hakkaavia lappilaismiehiä ronskin satiirisella otteella. Miehet lähtevät omille teilleen vaimoilleen ilmoittamatta, naisille ei juuri puhuta muutenkaan. Nyrkit heiluvat, jos vaimo ei tottele. Jääräpäässä pahoinpidellyt vaimot lyöttäytyvät yhteen aktivistiryhmäksi.

”Pohjoisessa one vaikea olla nainen ja johtaa. Miehet on ne, jotka määrää”, kertoo puolestaan Suohpanterrorin Jenni Laiti, jota haastattelin tätä nettijuttua varten. Laiti on pannut huvittuneena merkille, miten kittiläläiset on leimattu valtamediassa nyt samalla tavalla kuin yleensä saamelaisia - riitapukareiksi ja laista tietämättömiksi tomppeleiksi.

Marjut Tervola, Anna Mäkelä ja Mikko-Pekka Heikkinen
Marjut Tervola, Anna Mäkelä ja Mikko-Pekka Heikkinen Marjut Tervola, Anna Mäkelä ja Mikko-Pekka Heikkinen Kuva: Yle / Petri Heikkilä anna mäkelä

Jääräpään naisaktivistien toiminta muistuttaa Suohpanterrorista, joka tosin myös vastustaa muun muassa kaivoslakia. Ruotsin Jokimukassa asuva Laiti ei ollut loukkaantunut Heikkisen saamelaiskuvauksista, mutta harmittelee, että saamelaisia kirjailijoita on niin vähän, ja että saamelaisuuden kuvaukset jäävät suomalaiskirjailijoiden varaan. ”Siihen pitäisi löytää joku tasapaino. Saamelaisrunoilijoita kyllä on, mutta kirjailijoita vähemmän.”

Jääräpäässä on lopulta onnellinen loppu. Kuntaliitos vältetään vuokraamalla tarvittavia maita naapurikunnasta ja Asla ja Katja, jotka jo olivat eroamassa, päätyvät takaisin yhteen siitäkin huolimatta, että Katja paljastuu shamanismin muinoin hävittäneen papin jälkeläiseksi.

Kittilässä sotkua selvitellään poliisien kera vielä vuosia.

LUE LISÄÄ:

"Minut on erotettu Pohjois-Korean tyyliin", sanoo Anna Mäkelä. Lue lisää tästä Lapin Kansan artikkelista

Lue Seppo Puttosen arvostelu Jääräpää -romaanista tästä

Anna Mäkelä päätoimitti feministien Tulva -lehden ensimmäisen numeron.

Saamelaisaktivistiryhmä Suohpanterrorin taidetta Taidehallin Viimeinen taiteilijat -näyttelyssä oli esillä Taidehallissa tammikuun alkuun 2015 asti.

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Raastuvassa tavataan! Näin Spandau Ballet repi itsensä kappaleiksi

    Hitintekijöiden tarina Teemalla 5.8. klo 20.

    Seksikäs saksofoni ja syvät miesäänet, niistä on uusromanttinen synapoppi tehty. Teema esittää Duran Duranin arkkivihollisen Spandau Ballet'n noususta, tuhosta ja comebackistä kertovan dokumenttielokuvan Soul Boys of the Western World Suomen-ensi-illassa lauantaina 5.8. klo 20.