Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Elämä ja kuolema

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Kauko Röyhkän laulussa ”Elämä ja kuolema” laulaja tapaa kadulla Elämän ja Kuoleman ja lähtee näiden seurassa katselemaan merta kahvilaan Kaivopuiston rantaan. Elämä on turhautunut ja allapäin ja marisee kaikesta mahdollisesta niin pitkään, että Kuolemakin tuskastuu ja tiuskaisee: ”älä viitsi koko ajan valittaa, nautitaan keväästä!”

Elämä jatkaa kuitenkin tylsän masentunutta juttuaan, jolloin Kuolema huomaa kassalla tuttuja. Siellä jonottavat Sota ja Sairaus, vanhoja frendejä. ”Ehkä ei kuitenkaan kutsuta niitä samaan pöytään”, sanoo Kuolema, ”nautitaan keväästä!” Elämä lakkaa valittamasta.

Hieno, filosofinen laulu.

Michel de Montaigne, ranskalaispohtija 1500-luvulta, maapallon ensimmäinen esseisti ja maailmankirjallisuuden klassikko, erittelee useassa kirjoituksessaan elämän ja kuoleman kaikkia tasapuolisesti koskettavaa problematiikkaa yhtä lailla etevästi.

Kun sanat loppuvat ja yhteys katkeaa, veri alkaa virrata.

”Vain sanat tekevät meistä ihmisiä ja luovat yhteyttä välillemme”, tiesi Montaigne.

Kun sanat loppuvat ja yhteys katkeaa, veri alkaa virrata.

Uskonnollinen terrori, väkivalta ja mieletön fanaattisuus raivosivat Montaignen ajan Ranskassa. Kristityt eli protestantit ja katoliset ottivat mittaa toisistaan puukoilla, puntareilla ja polttorovioilla. Vuoden 1572 katolilaisten toimeenpanemassa Pärttylinyön verilöylyssä tapettiin 3000 ihmistä Pariisissa ja 10 000 muualla Ranskassa.

Eikä sen enemmästä tai vähemmästä hutkittu ja mätkitty ja leikattu kurkkuja poikki kuin siitä, että mikä on jumalanpilkkaa ja mikä taasen aidon uskon tunnustusta.

Epäilemättä Montaigne sai tällaisesta mielipuolisuudesta vauhtia ja raaka-aineita rauhallisiin ja ihanan viileisiin tutkielmiinsa ihmisen heikkoudesta, järjen riittämättömyydestä ja päättelyn ristiriitaisuuksista.

”Elämä ei itsessään ole hyvä tai paha, se on hyvän ja pahan tyyssija sen mukaan, minkä verran tilaa te niille annatte. - Michel de Montaigne”

”Elämä ei itsessään ole hyvä tai paha, se on hyvän ja pahan tyyssija sen mukaan, minkä verran tilaa te niille annatte.”

”Haluan, että elämässä on toimintaa, ja tehtävien suorittamista on jatkettava niin pitkälle kuin se on mahdollista; haluan, että kuolema tapaa minut istuttamasta kaalinpäitä, kuitenkin niin, etten kanna huolta kuolemasta, ja vielä vähemmän siitä, että puutarhani jää keskeneräiseksi.”

”Kuolema on vähemmän pelättävä kuin ei mitään, jos olisi jotain vähempää kuin ei mitään. Se ei liikuta teitä kuolleena eikä elävänä. Elävänä, koska olette olemassa, kuolleena, koska ette enää ole olemassa.”

”Luonto pakottaa meidät kuolemaan. Se sanoo: erotkaa tästä maailmasta samalla tavoin kuin saavuitte siihen. Niin kuin siirryitte kuolemasta elämään ilman pelkoa, samoin siirtykää uudelleen elämästä kuolemaan. Teidän kuolemanne on osa maailmankaikkeuden järjestystä, se on osa maailman elämää.”

Tehkää tilaa toisille, niin kuin toiset ovat tehneet tilaa teille.”

Siinä Montaignen dialektiikkaa lähes puolen vuosituhannen takaa. Tässä kuussa julkaistaan hänen Esseittensä kolmas ja viimeinen osa suomeksi, ja voi vain sanoa, että jo oli aikakin. Meidän maailmamme tarvitsee vielä kipeästi tämän pöljyyden ja julmuuden vihollisen maltillisia mietteitä, kaikilla kielillä.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.