Hyppää pääsisältöön

Saamelaisaktivistit: Elämme lopun aikoja

Saamelaisten kulttuurivaikuttajien mukaan YK:n yleissopimuksen lopullinen hyväksyminen eduskunnassa on elämän ja kuoleman kysymys alkuperäisväestön tulevaisuudelle.

Saamelaiset kulttuurivaikuttajat, räppäri Ailu Valle sekä taiteilija-aktivisti Jenni Laiti // Kuva: Tuupa Records / Carl-Johan Utsi

Häviääkö EU:n ainoa virallinen alkuperäiskansa, eli saamelaiset ja heidän kulttuurinsa tulevien vuosikymmenien aikana? Elämme lopun aikoja, ei vaan saamelaisten näkökulmasta, vaan koko arktisen alueen paikallishallinnon ja asukkaiden tulevaisuuden suhteen, eteenkin Ruotsissa ja Suomessa.

Näin väittää inarilaissyntyinen saamelaisaktivisti Jenni Laiti, joka uskoo taiteen sekä suoran toiminnan keinoihin taistelussa muun muassa energiavaroja havittelevia monikansallisia energiayhtiöitä vastaan. Samalla linjalla on myös inarinsaamelainen räppäri Ailu Valle, joka on seurannut huolissaan viimeaikojen kehitystä.

Mikä ihmeen ILO 169 -sopimus?

- YK:n kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1989 laatima alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus.

- Tarkoitus on turvata alkuperäis- ja heimokansojen yhdenvertainen kohtelu muihin väestöryhmiin nähden sekä estää näiden kansojen kulttuurien ja kielten kuoleminen.

- Yleissopimus edellyttää valtioiden ryhtyvän toimiin kansojen kulttuurin, kielen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman turvaamiseksi. (lähde: Wikipedia)

- Norja ratifioi sopimuksen ainoana Pohjoismaana vuonna 1990.

Monet saamelaiset kulttuuri- sekä yhteiskuntavaikuttajat ovat alkaneet aktiivisemmin tuomaan politiikkaa mukaan taiteeseen. Ja siihen on selvä syy.

- Meillä ei ole enää elintilaa minne perääntyä. Monen sadan vuoden luonnonvarojen hyväksikäytön seurauksena seisomme kuilun reunalla. Jos emme nyt tee muutosta, niin saamelaisilla ei ole pitkää elinaikaa enää kansana, Jenni kertoo vakavana.

Näköpiirissä on kuitenkin valonkipinä, joka kantaa nimeä ILO 169. Kyseessä on YK:n Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus, joka palauttaisi saamelaisten oikeuden omaan maahansa. Norjassa sopimus on ratifioitu vuosia sitten. Ruotsi ja Suomi ovat empineet lain kanssa vuosikymmeniä. Nyt lakimuutos on ajankohtainen Suomessa, sillä se on edennyt eduskunnan käsittelyyn, ja lopullinen hyväksyminen on käsillä.

- Maaoikeudet vaikuttavat ratkaisevasti saamelaisen elämäntavan säilymiseen sekä omien perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Tässä on mahdollisuus oikaista vääryys, jonka juuret johtavat 1600-luvulle saakka, jolloin saamelaisten maat vietiin. Vaikuttaa siltä, että ILO 169 -sopimuksen ratifiointia hidastaa EU:n ja Amerikan vapaakauppasopimukseen liittyvä pykälä investointisuojasta, joka antaisi monikansallisten korporaation temmeltää vapammin arktisten alueiden luonnonvarojen perässä, spekuloi Ailu.

Jenni ja Ailu uskovat, että ILo 169 -sopimuksen ratifiointi hyödyttäisi koko Pohjoiskalotin asukkaita, sillä se vahvistaa kaikkien paikallisten määräysvaltaa asumillaan alueilla.

Kuuntele alta Ailun ja Jennin YleX Etusivun haastattelu kokonaisuudessaan.

YleX Etusivun haastattelussa kulttuuriaktivismiin uskovat saamelaisnuoret.