Hyppää pääsisältöön

Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa

Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.

Lyhytelokuvan selostajan mukaan talviloma on muodissa ja sitä suosittelevat jopa lääkärit. Siihen näyttää kuuluvan oleellisesti lumi ja luonto ja niitä on pääkaupunkilaisenkin lähdettävä etsimään:

"Ei ole lainkaan ihmeellistä, että talven pitkinä kuukausina täältä kivierämaasta mieli halaa sinne, missä hanget hohtavat ja suksi luistaa, pois kaupungin hälinästä ja kiireestä noutamaan terveyttä ja reippautta talvisesta luonnosta."

Helsingissä on selostajan mukaan se hyvä puoli, että sieltä on erinomaiset yhteydet maaseudulle. Ensimmäiseksi matkataan linja-autolla Karkkilaan ja päästäänkin jo heti "keskelle talvea".

Seuraavana esittelyssä on Hämeenlinna, jossa voi nauttia Aulangon ja Ahveniston palveluista ja maisemista. Sieltä matka jatkuu Lahteen ja Salpausselän kisoihin.

Lahdesta juna vie Kainuuseen ja laskettelemaan Vuokatin vaaroille.

Kierros huipentuu Lapin maisemiin. Kemijärveltä päästään postiauton kyydissä Pyhätunturille ja nautitaan tanssista ja takkatulesta tunturimajassa.

Tietolaatikko

Koululaisten talviloma eli hiihtoloma sai alkunsa 1920-luvulla voimistelunopettaja Santeri Hirvosen aloitteesta. Hän kirjoitti Kasvatus ja koulu -lehdessä lasten tarpeesta saada katkos sisällä puurtamiselle ja nimesi viikon mittaiseksi kaavaillun loman hiihtolomaksi. Hanke sai lisää pontta seuraavalla vuosikymmenellä, kun Tahko Pihkala ryhtyi puhumaan asian puolesta. Kouluhallitus hyväksyi idean ja vuonna 1933 oppikoululaiset pääsivät nauttimaan hiihtolomasta ja kansakoululaisetkin seuraavana vuonna.

Työntekijät pääsivät nauttimaan virallisesti talvilomasta vasta 1977, jolloin vuosilomaan tuli viides lisäviikko, joka alkuun koski kaikkia vähintään kymmenen vuotta työsuhteessa olevia.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto