Hyppää pääsisältöön

Ympäristöaktivismi on Sini Saarelalle suoraa toimintaa

Syyskuussa 2013 suomalainen Sini Saarela nousi venäläisen öljynporauslautan kyljelle. Hänet ja 28 muuta Greenpeace-aktivistia sekä kaksi toimittajaa pidätettiin. Ensin heitä syytettiin merirosvouksesta ja sittemmin huliganismista. Saarelasta tuli yhdessä sveitsiläisen Marco Weberin kanssa maailmanlaajuinen symboli Greenpeacen kampanjassa arktista öljynporausta vastaan.

Öljynporauslautalle Petšoranmerellä kiipeämistä seuraavana päivänä, 19.9.2013, Venäjän viranomaiset nousivat Greenpeacen Arctic Sunrise -alukselle. He pidättivät laivalla olleet ja pitivät heitä laivalla, kunnes saivat sen siirrettyä Murmanskiin.

Yle uutiset sai yhteyden pidätettyyn Saarelaan Suomen konsulin Martti Ruokokosken puhelimen kautta.

"Meidät on suljettu puoleen tilaan tästä laivasta, mutta en ole itse kohdannut väkivaltaa, vaikka tietysti rannikkovartioston otteet olivat aika kovat", Saarela kommentoi.

”Absurdit merirosvoussyyttet”

Murmanskissa 14 aktivistia vastaan nostettiin syytteet merirosvouksesta ja heidät määrättiin kahden kuukauden tutkintavankeuteen. Sekä syytettä että tutkintavankeusaikaa kritisoitiin laajasti liian koviksi. Merirosvouksesta saattoi saada jopa yli kymmenen vuoden tuomio.

Syytteet tuomittiin maailmalla myös siksi, että Greenpeacen teko ei täytä mitään merirosvouksen tunnusmerkkejä. Greenpeacen viestintäpäällikkö nimitti syytettä absurdiksi.

"Kysymyksessä oli rauhanomainen mielenosoitus, jossa osoitettiin mieltä arktista öljynporausta vastaan", viestintäpäällikkö Juha Aromaa kertoi Yle uutisille.

Lokakuun 23. päivä syytteet muutettiinkin merirosvouksesta huliganismiin. Huliganismista maksimirangaistus oli seitsemän vuotta, mutta siitä voitiin tuomita paljon lievempiinkin tuomioihin.

Greenpeacen tempaus ja siitä seurannut oikeudenkäynti saivat runsaasti maailmanlaajuista huomiota. Tempaus onnistui myös tuomaan lisähuomiota arktisen luonnon tilalle ja sitä uhkaavalle öljynporaukselle. Suomalaisessa mediassa pääsivät arktisen luonnon tutkijat ääneen, kuten A-studiossa, jossa myös ulkoministeri Erkki Tuomioja otti kantaa paitsi käynnissä olevaan oikeudenkäyntiin, myös arktisen alueen suojelemiseen.

Aktivistit ja 25 000 muuta armahdettiin

Arvioitiin, että osittain varmasti kansainvälisen huomion vuoksi Venäjän parlamentin alahuone duuma hyväksyi lain, joka armahti Arctic Sunrisen aktivistit. Venäjän 20-vuotiasta perustuslakia juhlistava armahduslaki vapautti noin 25 000 vankia eri syistä.

Saarela pääsi takaisin Suomeen 27.12.2013 kolme kuukautta öljynporauslautalle kiipeämisen jälkeen. Aamu-tv:n haastattelussa Saarela arvioi tempausta onnistuneeksi, sillä huomio asialle oli suurta vaikka suureksi osaksi huomio kiinnittyikin aktivisteihin henkilöinä. Suuren brittiläisen lehden The Guardianin lukijoiden Vuoden henkilö -äänestyksessä Saarela ja Weber sijoituivat toiseksi heti WikiLeaks-vuotaja Edward Snowdenin jälkeen.

"Se, mitä me tehtiin siellä, on tuonut ihan eri tavalla ihmisten tietoisuuteen ne uhat, jotka arktista aluetta kohtaa ja samalla ilmastonmuutoksen vakavuuden. Jollain lailla tuntuu, että ihmiset maailmanlaajuisesti tiedostavat tämän paremmin", Saarela sanoi ja pohti myös itseään tempauksen kasvona:

"Tietenkin pääasiana oli, että tuodaan esiin arktisen alueen tilannetta, mutta totta kai on hyvä, että kansalaistoiminta herättää keskustelua yhteiskunnassa."

Sini Saarela on pitkän linjan aktivisti. Hän on muun muassa viettänyt viisi päivää kahlittuna työmaanosturiin Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla ja vuotta ennen Petšoranmeren tempausta hän nousi Suomen valtion omistaman Arctia Shippingin jäänmurtajalle. Arctia Shippingin jäänmurtajat olivat olleet Alaskassa turvaamassa öljynporaustoimintaa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto