Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Bambusta katto koululle

Siliguri, tiibetiläistaustainen työporukka
Inari Virkkala Siligurissa tiibetiläistaustaisten rakennusmiesten kanssa Siliguri, tiibetiläistaustainen työporukka Kuva: Yle / Inari Virkkala inari idässä

Terveisiä Himalajan juurelta! Työskentelen täällä kolme kuukautta tiibetiläisen kulttuurikoulun rakennusprojektissa.

Tutkimme mahdollisuutta käyttää bambua koulun katto- ja julkisivurakenteissa. Oma bambuosaamiseni perustuu Komitu Arkkitehdit -työryhmämme kanssa rakennettuun Kouk Khleangin nuorisokeskukseen Kambodzassa, missä bambua käytettiin katto- ja terassirakenteissa.

Luonnostelua ja pienoismalleja
Luonnostelua ja pienoismalleja Kuva: Yle / Inari Virkkala siliguri

Kuten Kambodzassa, Koilis-Intiassa bambua on käytetty rakentamisessa vuosituhansia, mutta nykyaikainen tietotaito materiaalin kestävään käyttöön puuttuu ainakin Siligurista.

Bambujen lajittelua tienvarressa
Bambujen lajittelua tienvarressa Kuva: Yle / Inari Virkkala siliguri

Rakentamiseen käytettävän bambun tulee täyttää neljä vaatimusta:
- sen tulee olla vähintään neljä vuotta vanhaa
- seinäpaksuudeltaan riittävän tukevaa
- suoraankasvanutta
- hankittaessa niin tuoretta, että bambut voidaan luotettavasti suojakäsitellä.

Bambun käsittely ennen suolakylpya
Bambun käsittely ennen suolakylpya Kuva: Yle / Inari Virkkala siliguri

Huuhaalta kuulostava paikallisuskomus, että bambu pitää leikata täydenkuun jälkeen, pitää hyvinkin paikkaansa: bambukuidun makea tärkkelys houkuttelee termiittejä ja muita tuhohyönteisiä ja kuun vetovoiman ollessa suurimmillaan, tärkkelyspitoisuus kasvissa on alhaisin ja hyönteistuhojen riski on pienin.

Siligurissa olemme keskittyneet pienen testirakenteen, vartijankatoksen rakentamiseen.

Hankintaketjua riittävän laadukkaalle bambulle ei seudulla vielä ole ja suuren osan työajasta on vienyt eri bambutoimittajien kartoittaminen ja tarjolla olevien bambulajien vertailu.

rakennustyömaalla suojavarusteet käsitteluainepölyn vuoksi
rakennustyömaalla suojavarusteet käsitteluainepölyn vuoksi Kuva: Yle / Inari Virkkala siliguri

Useampi viikko kului bambujen suojakäsittelyyn tuhohyönteisiä vastaan. Kaivoimme tontille käsittelyaltaan, mihin pestyt, siistityt ja rei’itetyt bambut upotettiin kahdeksi viikoksi borax-suola- ja boorihappoliuokseen.

Joulukuun puolessa välissä käynnistyivät perustustyöt ja tammikuun alussa pääsimme rakentamaan itse kehäelementtejä. Niiden pystytyksen sekä kattopeltien asennuksen jälkeen työni Siligurissa onkin tältä erää tehty. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten katos selviytyy ensi-kesän monsuunikaudesta ja onko paikallinen bambusa balcoa -bambulaji riittävän tukeva vaihtoehto koko koulun kattorakenteille.

Inari Virkkala, arkkitehti

Inari Virkkala on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään rakentamiseen erikoistunut arkkitehti ja yksi Uusi Kaupunki –kollektiivin perustajajäsenistä. Marraskuusta tammikuuhun Virkkala työskentelee Askon säätiön rahoituksella Intiassa ranskalaisen Architecture et Développement järjestön kouluprojektissa, tutustuen samalla elämään myös Intian suurkaupungeissa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri