Hyppää pääsisältöön

Kuntouttaako viihdepeli aivovammapotilasta?

Wii-pelikonsolilla pelataan viihdepeliä
Wii-pelikonsolilla pelataan viihdepeliä Kuva: Yle, Akuutti wii-pelikonsoli

Liiallisen viihdepelaamisen vaarat tunnetaan, mutta voiko koukuttava pelaaminen olla aivoille hyödyksi? Turun yliopiston tieteidenvälinen tutkimushanke Play for Reward selvittää, olisiko markkinoilla olevista viihdepeleistä apua aivovammapotilaan kuntoutuksessa.

Monitieteisen pelitutkimusverkosto Up Your Gamen ohjelmapäällikkö Jukka Vahlo ohjaa pelihahmoaan ruudulla Turun kauppakorkeakoulun tiloissa.

– Tärkeintä tutkimuksen peleissä on, että ne harjoittavat monentyyppisiä taitoja ja pitävät pelaamisen mielekkäänä. Pelaamisen pitää olla hauskaa ja siksi tässä projektissa tutkitaan nimenomaan viihdepelikäyttöä ja sen mahdollisia hyvinvointivaikutuksia.

– Nyt kävi hahmolleni huonosti! Epäonnistuminen harjoittaa kärsivällisyyttä. Se, että peli palkitsee onnistumisesta, tekee siitä mielekästä. Jaksaa yrittää ja testailla omia taitojaan ja niiden rajoja, Vahlo jatkaa peliä keskeyttämättä.

Jukka Vahlo haastattelukuvassa pelitutkimuksen tiimoilta
Jukka Vahlo, ohjelmapäällikkö, pelitutkimusverkosto Up You Game Jukka Vahlo haastattelukuvassa pelitutkimuksen tiimoilta Kuva: Yle, Akuutti pelitutkimus

Tekesin laajaan Skene-peliohjelmaan liittyvän hankkeen tutkimuksessa selvitetään, mikä peleissä koukuttaa. Kuinka ihminen koukuttuu pelaamiseen ja millä tavoin koukuttava pelaaminen vaikuttaa neuropsykologiseen toimintakykyyn, tiettyihin psyykkisiin oireisiin tai elämänlaatuun.

Play for Reward -tutkimuksessa toteutetaan kliininen koe, jossa tutkitaan pelilähtöisen hoitomenetelmän vaikuttavuutta verrattuna tavalliseen kuntoutukseen. Tutkimushanke on vasta alussa, mutta tavoitteena on löytää viihdepelaamisesta apua aivovammapotilaiden kuntoutukseen.

Kognitiivisen psykologian dosentti Johanna Kaakinen on tuonut paikalle kannettavan silmänliiketutkimuslaitteiston. Kognitiivisen psykologian tutkijaa kiinnostaa, että pelit tarjoavat elävän elämän kannalta relevantin ympäristön tutkia kognitiivisia prosesseja kuten tarkkaavuutta, muistin toimintaa ja työmuistia.

– Kun pelataan paljon, harjaannuttaa se jotakin. Mutta mitä se harjaannuttaa ja minkä takia, on kiinnostavaa, sanoo Kaakinen.

– Pelaamisen tulee olla haastavaa, mutta ei liian vaikeaa. Vaikeustason säätäminen vastaamaan pelaajan omia taitoja on äärettömän tärkeää ja myös haaste tämän tutkimuksen onnistumisen kannalta, pohtii Vahlo.

Lisääkö pelaaminen aivojen joustavuutta?

Tietyissä aivovammoissa eri aivojen alueet vaurioituvat. Tila voi johtaa tarkkaavuuden ja työmuistin heikkenemisestä aina pakko-oireisiin ja apatiaan. Oletus on, että koukuttavan pelaamisen kautta hermosolujen väliset yhteydet voisivat kytkeytyä uudelleen. Pelaaminen lisäisi tätä kautta aivojen joustavuutta.

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila haastattelukuvassa
Jyrki Korkeila, psykiatrian professori, Turun yliopisto Psykiatrian professori Jyrki Korkeila haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti jyrki korkeila

– Muistisairauden hyvin varhaisessa vaiheessa on tutkittu, voidaanko pelejä käyttää kognitiivisen suorituskyvyn laskuun ja ehkäisemiseen. On jonkin verran näyttöä, että näistä voi olla hyötyä. Emme tiedä, kuinka kauan hyöty kestää ja yleistyykö se ihmisen elämään, kertoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila, joka vastaa tutkimuksen kuntoutusosuudesta.

Vaikka näyttö pelaamisen hyödyistä on vielä rajallista, kannustaa se lisätutkimuksiin.

Nintendon Super Mario -peliä on käytetty jo aiemmin tutkimuksissa. Siinä terveet koehenkilöt pelasivat peliä päivittäin ja heitä verrattiin henkilöihin, jotka eivät peliä pelanneet.

– Tämä aiheutti erilaisia kytkösten ja hermoverkkojen toiminnan muutoksia aivoissa. Muutoksia tapahtuu toki aina, kun ihminen harjoittelee jotakin säännöllisesti. Tämä antoi aiheen olettaa, että tietyissä aivosairauksissa ja tiloissa, jopa psykiatrisissa häiriöissä voitaisiin käyttää pelaamista terveyden hyväksi. Ne voisivat olla osa hoitoa, lisä johonkin muuhun hoitoon, pohtii Korkeila.

Jukka Vahlo pelaa tietokonepeliä ja Aki Koponen seuraa vierestä.
Jukka Vahlo pelaa tietokonepeliä ja Aki Koponen seuraa vierestä. Kuva: Yle, Akuutti aki koponen

– Super Mario -pelit ovat hyviä esimerkkipelejä. Nykyisen polven pelit ovat kolmiulotteisia ja niistä löytyy pientä loogista ongelmanratkaisua ja tehtäviä, joissa käden ja silmän yhteistyön pitää toimia hyvin. Joudutaan nopeasti tekemään ratkaisuja ja reagoimaan erilaisiin ongelmiin ja vastaantuleviin tilanteisiin, selvittää Jukka Vahlo.

Hyötypelit eivät houkuttele pelaamaan

Jukka Vahlo itse on folkloristi, mikä antaa käsityksen tutkimuksen tieteidenvälisyydestä. Hankkeessa on mukana muun muassa lääketieteen, psykiatrian, hoivatieteen, psykologian, pelitutkimuksen ja terveystaloustieteen asiantuntijoita.

Hankkeen viimeisessä vaiheessa pohditaan, miten kuntouttava pelikonsepti tuodaan markkinoille hoivatyön tueksi. Yritysmaailmasta mukana ovat mm.
viihdepeliyritys Tribeflame sekä hyötypeliyritys GoodLife Technology.

Muun muassa Invalidiliiton Validia Kuntoutuksen kanssa yhteistyössä etsitään aivovammapotilaiden hoitoprofiileihin sopivia ja tunnetasolla mieluisia viihdepelejä, jotka tarjoavat potilaille sopivaa aivojumppaa.

Hyötykäyttöön tehdyt pelit ovat erkaantuneet perinteisestä viihdepeliteollisuudesta. Ne eivät juurikaan innosta kuntoutujaa pelaamaan ja niillä on taipumus jäädä vain korkeakoulujen ja yliopistojen omaan haltuun.

Aki Koponen haastattelukuvassa
Aki Koponen, Play for Reward -hankkeen johtaja Aki Koponen haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti aki koponen

– Yksi hankkeen tehtävistä on löytää yhteistä kieltä ja näkemystä siitä, että hyötypelit voivat olla viihdyttäviä. Sitä kautta viihdepelien tekijät löytävät myös oman palkitsevan kokemuksensa, kun pystyvät kehittämään oikeasti palkitsevia ja viihdyttäviä, mutta samalla myös hyvää tekeviä pelejä, toteaa Aki Koponen, Play for Reward -hankkeen vastuullinen johtaja Turun kauppakorkeakoulusta.

Myöhemmin menetelmän toivotaan soveltuvan myös erilaisten psyykkisten häiriöiden kuten masennuksen tai skitsofrenian kuntoutuksen apuvälineeksi.

Pelaaminen koukuttaa kuntoutumaan

Kuntouttavassa hoidossa pelejä on tarkoitus pelata päivittäin useita lyhyitä aikoja kerrallaan ja pelaamista seurataan päiväkirjan avulla. Entä jos hauskaan peliin koukuttuu liikaa?

– Jos arvioidaan yleisesti, kenelle pelaaminen voisi olla haitallista, niin henkilölle jolla on aikaisemmin ollut viitteitä huomattavasta impulsiivisuudesta ja päihteiden käytön ongelmista, toteaa Jyrki Korkeila.

Liiallisen pelaamisen vaara liittyy useimmiten internetin vuorovaikutteisiin peleihin ja mukana on tavallisesti myös päihteiden käytön ongelmaa. Jos pelaaminen alkaa korvata arjen tärkeitä toimintoja elämässä ja tulee ihmissuhteiden hoidon tielle, on se hälytysmerkki ongelman olemassaolosta.

Play for Reward -hankkeessa pelaamiseen koukuttuminen nähdään myönteisenä.

– On hyvä, jos kuntoutuja koukuttuu pelaamiseen eli silloin tavallaan koukuttuu kuntoutumiseen. Jos kyetään tarjoamaan kuntoutujille sisältöjä, jotka koukuttavat heidät jonkun tyyppiseen toimintaan, joka edesauttaa heidän omaa hyvinvointiaan, ei se ole sinänsä tämän projektin näkökulmasta uhka, Vahlo huomauttaa.

Lue lisää:
Pelitutkimusverkosto Up Your Game

Asiantuntijat:

Aki Koponen, Play for Reward -hankkeen johtaja, Turun kauppakorkeakoulu
Jyrki Korkeila, psykiatrian professori, Turun yliopisto
Jukka Vahlo, ohjelmapäällikkö, pelitutkimusverkosto Up Your Game, Turun kauppakorkeakoulu
Johanna Kaakinen, kognitiivisen psykologian dosentti, Turun yliopisto

Lisää ohjelmasta

Raili Harakka ulkoilemassa.
Raili Harakka ulkoilemassa. Kuva: Yle, Akuutti raili harakka
Mauri Mäkelä kuntosalilla.
Mauri Mäkelä kuntosalilla. Kuva: Yle, Akuutti mauri mäkelä
Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan.
Petra Ranta-Rezzakuzzaman ja Anm Rezzakuzzaman halaavat toisiaan ja katsovat kameraan. Kuva: Akseli Muraja rakkaus,etäsuhteet,lapsiperheet,kaukorakkaus
Kommentit