Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Tarkista voiko televisiollasi katsoa myös HD-lähetyksiä

Amerikkalainen Emerson-merkkinen tv (televisio) 1940-luvulta ja DVB-T2 + Antenna Ready -logot
1940-luvun televisio ei ehkä sovellu teräväpiirtolähetysten vastaanottoon. Amerikkalainen Emerson-merkkinen tv (televisio) 1940-luvulta ja DVB-T2 + Antenna Ready -logot Kuva: Yle/ Derrick Frilund hd-jakelu

Parin vuoden päästä antennitelevisioverkossa otetaan yhä laajemmin käyttöön uusi lähetystekniikka, DVB-T2. Se mahdollistaa teräväpiirto- eli ns. HD-lähetykset. HD-lähetyksien katsominen vaatii television, joka pystyy teräväpiirtokuvaa näyttämään. Lisäksi televisiossa pitää olla lähetysten vastaanottamiseen sopiva DVB-T2-viritin tai erillinen DVB-T2-digiboksi.

Päivitys 6.4.2016: Suomi siirtyy kokonaan HD-aikaan kun normaalitasoiset SD-lähetykset päättyvät 31.3.2020. Teräväpiirto- eli HD-lähetykset ovat maaliskuussa 2020 katsottavissa antenniteitse koko Suomessa. Tv-lähetykset jatkuvat nykylaatuisina antenniverkossa siis vuoden 2020 kevääseen saakka.

Uuden television hankkiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos haluaa katsoa HD-lähetyksiä lähitulevaisuudessa antenniverkossa. Uuden digiboksin hankkiminen riittää, ellei TV:ssä ole T2-viritintä.

Mutta jos uuden television hankkiminen on muutenkin ajankohtaista, kannattaa tarkistaa käyttöohjeista tai teknisistä tiedoista, että antenniverkkoon tarkoitetussa TV:ssä on DVB-T2-viritin. Näin vinkkaa Viestintäviraston radioverkkojen erityisasiantuntija Kari Kangas. Tv-maailman lyhenneviidakossa juuri tuo lyhenne on tärkein, joka televisiosta tulisi löytää.

Kannattaa tarkistaa käyttöohjeista tai teknisistä tiedoista, että antenniverkkoon tarkoitetussa TV:ssä on DVB-T2-viritin.

Kun laitteessa on sen lisäksi Antenna Ready HD -merkintä, niin se takaa, että kaikki Suomessa antenniverkon kautta lähetettävät televisiopalvelut näkyvät myös tulevaisuudessa.

Suomessa testatut ja hyväksytyt laitteet voi tarkistaa netissä olevasta listasta www.testatutlaitteet.fi.

Langaton laajakaista tarvitsee lisää taajuuksia

Uuteen DVB-T2-tekniikkaan siirtymiseen on Kankaan mukaan kaksi syytä. Myös antenniverkon asiakkaille halutaan tarjota mahdollisimman laaja teräväpiirtolaatuinen televisiotarjonta. Jotta sitä voitaisiin antenniverkossa jakaa, tarvitaan uutta tekniikkaa, joka pakkaa kuvan tehokkaammin ja mahtuu nykyisille taajuuskaistoille.

Toinen syy on mobiilisovellusten käytön lisääntyminen siinä määrin, että langattoman laajakaistan taajuustarve on kasvanut.

- Kun televisiokuvaa voidaan pakata tiiviimmin ja jakaa tehokkaammin, voidaan vapauttaa televisiolähetyksiltä taajuuksia langattoman laajakaistan käyttöön, Kangas toteaa.

Uuden teräväpiirtotekniikan käyttöön siirrytään vaiheittain

Päivitys 6.4.2016: Ylen hallintoneuvosto teki 5.4.2016 päätöksen, jonka mukaan uuteen lähetystekniikkaan siirrytään jo maaliskuussa 2020.

Ensimmäinen muutos tulee vuoden 2017 alusta, kun uudet toimiluvat televisiopuolella astuvat voimaan. Kaikkien palveluiden on tarkoitus siirtyä antenniverkossa uuteen lähetystekniikkaan vuonna 2026.

- Vuonna 2020 tehdään kuitenkin välitarkasteluja. Jos silloin on riittävästi T2-kelpoisia vastaanottimia, voidaan siirtymän aikataulua nopeuttaa, Kangas sanoo.

Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kotitaloutta, joista lähes puolessa katsotaan televisiota antenniverkon kautta. Muutos koskee varsin suurta osaa TV:n katsojista.

Pelkkä HD-valmius – tai HD Ready -merkintä laitteessa ei vielä takaa, että vastaanotin pystyisi vastaanottamaan HD-lähetyksiä antenniverkossa.

- Lisäksi niistäkin kotitalouksista, jotka katsovat kotonaan kaapeliin liitettyä televisiota, useilla on mökillä televisio, joka on antenniverkossa, Kangas toteaa.

Tilastojen mukaan viime kesänä noin kolmanneksella kotitalouksista oli jo teräväpiirtokuvaa näyttävä televisio. Mutta pelkkä HD-valmius – tai HD Ready -merkintä laitteessa ei vielä takaa, että vastaanotin pystyisi vastaanottamaan HD-lähetyksiä antenniverkossa, jos T2-viritin puuttuu.

- HD Ready tarkoittaa ainoastaan sitä, että siinä laitteessa on teräväpiirtotasoinen näyttö, Kangas huomauttaa.

Kun uusi lähetystekniikka tulee käyttöön 2017, vanhan mallinen televisiokaan ei pimene, mutta osa maksukanavista voi lakata näkymästä. Yleisradion kanavat näkyvät vanhallakin tekniikalla vielä vuosia vuoteen 2020 saakka. muista kanavista ei vielä ole päätöksiä. Suuret kanavat, Ylen sekä MTV3:n ja Nelosen, näkyvät vanhallakin tekniikalla vielä vuosia.

Televisiokauppiaat ovat hyvin muutoksessa mukana

Kysyimme suurilta kodinkoneliikkeiltä, onko heillä sellaisia televisioita vielä myynnissä, joissa kaikki kanavat eivät näy parin vuoden päästä. Vastausten perusteella näytti siltä, että kuluttaja voi varsin turvallisin mielin lähteä televisio-ostoksille.

Huom: Tiedot tammikuulta 2015

Expertistä kerrottiin, että ehdoton valtaosa heidän myymistään antennitelevisioista on nykyään Antenna Ready HD -koneita. Ainoastaan kahdessa televisiossa noin 120 mallista ei tätä ominaisuutta ole.

Gigantissa oltiin samoilla linjoilla. Gigantti.fi-osoitteessa on tällä hetkellä 136 eri TV-mallia, joista seitsemässä ei ole DVB-T2-viritintä. "Lähes kaikki televisiomme ovat saaneet Antenna ja Cable ready HD -hyväksynnät. Tällä hetkellä meillä on alle 10 mallia, jotka eivät ole hyväksyntää saaneet", Gigantista kerrottiin.

Mustapörssi.fi puolestaan kertoi, että kaikissa heidän myymissään televisiomalleissa on DVB-T2-virittimet. Verkkokauppa.com:ista emme saaneet vastausta.

Sekä Gigantti että Expert vakuuttivat, että heidän myyjänsä osaavat kertoa standardien muutoksista asiakkaalle.

Myyjään pitäisikin voida luottaa televisio-ostoksilla. Myyjällä on velvollisuus kertoa muutoksen jälkeenkin toimivista laitteista. Varman päälle kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa, löytyykö haluamasi laite testattujen laitteiden listalta.

Lisätietoa:
HDTVopas.fi-nettisivut – Teräväpiirron ABC
Suomessa testatut laitteet

Viestintäviraston lehtinen Lue tämä ennen kuin ostat! (.pdf) saatavilla kodinkoneliikkeistä

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.