Hyppää pääsisältöön

Helsingin huumepoliisit epäilyksen polttopisteessä

Keväällä 2007 alkoi liikkua huhuja, joiden mukaan Helsingin huumepoliisit olisivat syyllistyneet rikoksiin. Poikkeuksellisen hyvää tulosta tehneen huumepoliisin menettelytapoja alettiinkin tutkia samana vuonna. Yksi epäilyksen alaiseksi joutuneista oli Helsingin huumepoliisiyksikön päällikkö Jari Aarnio.

Vaikka poliisiosasto oli aloittanut huumepoliisissa sisäisen laillisuusvalvonnan, huhut eivät ottaneet laantuakseen. Huumepoliisien epäiltiin muun muassa katsoneen nk. tiedottajiensa tai vinkkimiestensä rikoksia läpi sormien ja suojelleen näitä. Hurjimpien huhujen mukaan Helsingin huumepoliisit johtivat pääkaupungin huumekauppaa.

Esitutkinta johti virkarikossyytteisiin

Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto aloitti joulukuussa 2007 vuoden kestäneen esitutkinnan, joka kohdistui yhdeksään poliisiin. Syytteen saivat lopulta vain viisi poliisimiestä, joista kaksi oli päällikkötehtävissä.

Syyttäjän mukaan huumepoliisiyksikön päällikkö Jari Aarnio ja keskusrikospoliisin linjapäällikkö Tero Haapala olivat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen. Päälliköt kun eivät olleet tehneet rikosilmoitusta alaisistaan, joiden huhuttiin suojelleen huumetutkinnan kohdetta. Aarnion alaisia taas syytettiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska heidän väitettiin jättäneen eräs huumetutkinta kesken vuonna 2001.

Pitkittynyt rikostutkinta oli lamauttaa huumepoliisin työn

Kolme vuotta kestänyt tutkinta- ja oikeusprosessi aiheutti sairauslomille johtanutta työuupumusta epäilyksen alaisina olleiden poliisien keskuudessa ja miltei lamautti huumepoliisiyksikön toiminnan. Syytteen saaneet poliisit tulivat tv-kameroiden eteen kertomaan oman näkemyksensä tutkinnasta ja syytteistä, joita he pitivät huumepoliiseihin kohdistuneena ajojahtina.

Mutta prosessi horjutti myös uskoa poliisiorganisaation kykyyn tutkia sisäisiä ongelmiaan. Entinen huumesyyttäjä Ritva Santavuori arvostelikin voimakkaasti muun muassa ylintä poliisijohtoa huumepoliiseihin kohdistuneesta laillisuusvalvonnasta eli menettelytapojen tutkinnasta, joka hänen mielestään oli ollut "lähinnä kyttäilyä." Hän niin ikään arvosteli myös tapaa, jolla epäilyksen alaisiksi joutuneita poliiseja oli kohdeltu poliisijohdon toimesta. Santavuoren mielestä poliisijohdon suhtautuminen kenttätyötä tekeviä tutkijoita kohtaan oli vaarallista koko yhteiskunnan kannalta. Sillä ex-syyttäjän mielestä tilanteesta hyötyivät ennen kaikkea huumerikolliset.

Oliko keskusrikospoliisi ilmiantaja?

Poliiseihin kohdistunut rikosepäily oli alkanut ilmiannosta. Täyttä varmuutta ilmiantajasta ja motiiveista ei ollut. Mutta jäljet johtivat keskusrikospoliisiin ja siksi epäiltiinkin, että kyse oli kahden poliisiorganisaation välisestä valtataistelusta.

Käräjäoikeuden tuomio oli osin vapauttava

Helsingin käräjäoikeus vapautti vuonna 2010 Aarnion ja Haapalan syytteestä. Lopulta vain kaksi poliisia tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Mutta heidät jätettin rankaisematta, "koska teosta oli kulunut pitkä aika ja epäilystä huumerikoksesta olisi edelleen voitu nostaa syytteet". Kolmas tutkija vapautettiin syytteistä.

Sekavaksi ja asenteelliseksikin moitittu tutkinta sai oman lisävivahteensa, kun Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi väitti vuonna 2008 Silminnäkijä-ohjelmassa, että poliisi on painostanut häntä ja hän kokee turvallisuutensa olevan uhattuna. Keskusrikospoliisin ja Vantaan huumepoliisin tutkinnasta vastannut Semi siirrettiin syrjään asianosaisena jutun tutkinnasta eikä viitteitä väitetyistä poliisin tekemistä uhkailusta lopultakaan löytynyt.

Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen huumepoliiseihin kohdistunutta tutkintaa kuten tutkinnan pitkittymistä puitiin oikeuskanslerin virastossa ja poliisin ylimmässä johdossa.

"Näitä asioita tullaan käymään rakentavasti läpi, jotta jatkossa osaisimme niitä välttää", vakuutti 2010 poliisipäällikkö Jukka Riikonen Helsingin poliisilaitokselta.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.