Hyppää pääsisältöön

Helsingin huumepoliisit epäilyksen polttopisteessä

Keväällä 2007 alkoi liikkua huhuja, joiden mukaan Helsingin huumepoliisit olisivat syyllistyneet rikoksiin. Poikkeuksellisen hyvää tulosta tehneen huumepoliisin menettelytapoja alettiinkin tutkia samana vuonna. Yksi epäilyksen alaiseksi joutuneista oli Helsingin huumepoliisiyksikön päällikkö Jari Aarnio.

Vaikka poliisiosasto oli aloittanut huumepoliisissa sisäisen laillisuusvalvonnan, huhut eivät ottaneet laantuakseen. Huumepoliisien epäiltiin muun muassa katsoneen nk. tiedottajiensa tai vinkkimiestensä rikoksia läpi sormien ja suojelleen näitä. Hurjimpien huhujen mukaan Helsingin huumepoliisit johtivat pääkaupungin huumekauppaa.

Esitutkinta johti virkarikossyytteisiin

Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto aloitti joulukuussa 2007 vuoden kestäneen esitutkinnan, joka kohdistui yhdeksään poliisiin. Syytteen saivat lopulta vain viisi poliisimiestä, joista kaksi oli päällikkötehtävissä.

Syyttäjän mukaan huumepoliisiyksikön päällikkö Jari Aarnio ja keskusrikospoliisin linjapäällikkö Tero Haapala olivat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen. Päälliköt kun eivät olleet tehneet rikosilmoitusta alaisistaan, joiden huhuttiin suojelleen huumetutkinnan kohdetta. Aarnion alaisia taas syytettiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska heidän väitettiin jättäneen eräs huumetutkinta kesken vuonna 2001.

Pitkittynyt rikostutkinta oli lamauttaa huumepoliisin työn

Kolme vuotta kestänyt tutkinta- ja oikeusprosessi aiheutti sairauslomille johtanutta työuupumusta epäilyksen alaisina olleiden poliisien keskuudessa ja miltei lamautti huumepoliisiyksikön toiminnan. Syytteen saaneet poliisit tulivat tv-kameroiden eteen kertomaan oman näkemyksensä tutkinnasta ja syytteistä, joita he pitivät huumepoliiseihin kohdistuneena ajojahtina.

Mutta prosessi horjutti myös uskoa poliisiorganisaation kykyyn tutkia sisäisiä ongelmiaan. Entinen huumesyyttäjä Ritva Santavuori arvostelikin voimakkaasti muun muassa ylintä poliisijohtoa huumepoliiseihin kohdistuneesta laillisuusvalvonnasta eli menettelytapojen tutkinnasta, joka hänen mielestään oli ollut "lähinnä kyttäilyä." Hän niin ikään arvosteli myös tapaa, jolla epäilyksen alaisiksi joutuneita poliiseja oli kohdeltu poliisijohdon toimesta. Santavuoren mielestä poliisijohdon suhtautuminen kenttätyötä tekeviä tutkijoita kohtaan oli vaarallista koko yhteiskunnan kannalta. Sillä ex-syyttäjän mielestä tilanteesta hyötyivät ennen kaikkea huumerikolliset.

Oliko keskusrikospoliisi ilmiantaja?

Poliiseihin kohdistunut rikosepäily oli alkanut ilmiannosta. Täyttä varmuutta ilmiantajasta ja motiiveista ei ollut. Mutta jäljet johtivat keskusrikospoliisiin ja siksi epäiltiinkin, että kyse oli kahden poliisiorganisaation välisestä valtataistelusta.

Käräjäoikeuden tuomio oli osin vapauttava

Helsingin käräjäoikeus vapautti vuonna 2010 Aarnion ja Haapalan syytteestä. Lopulta vain kaksi poliisia tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Mutta heidät jätettin rankaisematta, "koska teosta oli kulunut pitkä aika ja epäilystä huumerikoksesta olisi edelleen voitu nostaa syytteet". Kolmas tutkija vapautettiin syytteistä.

Sekavaksi ja asenteelliseksikin moitittu tutkinta sai oman lisävivahteensa, kun Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi väitti vuonna 2008 Silminnäkijä-ohjelmassa, että poliisi on painostanut häntä ja hän kokee turvallisuutensa olevan uhattuna. Keskusrikospoliisin ja Vantaan huumepoliisin tutkinnasta vastannut Semi siirrettiin syrjään asianosaisena jutun tutkinnasta eikä viitteitä väitetyistä poliisin tekemistä uhkailusta lopultakaan löytynyt.

Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen huumepoliiseihin kohdistunutta tutkintaa kuten tutkinnan pitkittymistä puitiin oikeuskanslerin virastossa ja poliisin ylimmässä johdossa.

"Näitä asioita tullaan käymään rakentavasti läpi, jotta jatkossa osaisimme niitä välttää", vakuutti 2010 poliisipäällikkö Jukka Riikonen Helsingin poliisilaitokselta.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.