Hyppää pääsisältöön

Helsingin huumepoliisit epäilyksen polttopisteessä

Keväällä 2007 alkoi liikkua huhuja, joiden mukaan Helsingin huumepoliisit olisivat syyllistyneet rikoksiin. Poikkeuksellisen hyvää tulosta tehneen huumepoliisin menettelytapoja alettiinkin tutkia samana vuonna. Yksi epäilyksen alaiseksi joutuneista oli Helsingin huumepoliisiyksikön päällikkö Jari Aarnio.

Vaikka poliisiosasto oli aloittanut huumepoliisissa sisäisen laillisuusvalvonnan, huhut eivät ottaneet laantuakseen. Huumepoliisien epäiltiin muun muassa katsoneen nk. tiedottajiensa tai vinkkimiestensä rikoksia läpi sormien ja suojelleen näitä. Hurjimpien huhujen mukaan Helsingin huumepoliisit johtivat pääkaupungin huumekauppaa.

Esitutkinta johti virkarikossyytteisiin

Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto aloitti joulukuussa 2007 vuoden kestäneen esitutkinnan, joka kohdistui yhdeksään poliisiin. Syytteen saivat lopulta vain viisi poliisimiestä, joista kaksi oli päällikkötehtävissä.

Syyttäjän mukaan huumepoliisiyksikön päällikkö Jari Aarnio ja keskusrikospoliisin linjapäällikkö Tero Haapala olivat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen. Päälliköt kun eivät olleet tehneet rikosilmoitusta alaisistaan, joiden huhuttiin suojelleen huumetutkinnan kohdetta. Aarnion alaisia taas syytettiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska heidän väitettiin jättäneen eräs huumetutkinta kesken vuonna 2001.

Pitkittynyt rikostutkinta oli lamauttaa huumepoliisin työn

Kolme vuotta kestänyt tutkinta- ja oikeusprosessi aiheutti sairauslomille johtanutta työuupumusta epäilyksen alaisina olleiden poliisien keskuudessa ja miltei lamautti huumepoliisiyksikön toiminnan. Syytteen saaneet poliisit tulivat tv-kameroiden eteen kertomaan oman näkemyksensä tutkinnasta ja syytteistä, joita he pitivät huumepoliiseihin kohdistuneena ajojahtina.

Mutta prosessi horjutti myös uskoa poliisiorganisaation kykyyn tutkia sisäisiä ongelmiaan. Entinen huumesyyttäjä Ritva Santavuori arvostelikin voimakkaasti muun muassa ylintä poliisijohtoa huumepoliiseihin kohdistuneesta laillisuusvalvonnasta eli menettelytapojen tutkinnasta, joka hänen mielestään oli ollut "lähinnä kyttäilyä." Hän niin ikään arvosteli myös tapaa, jolla epäilyksen alaisiksi joutuneita poliiseja oli kohdeltu poliisijohdon toimesta. Santavuoren mielestä poliisijohdon suhtautuminen kenttätyötä tekeviä tutkijoita kohtaan oli vaarallista koko yhteiskunnan kannalta. Sillä ex-syyttäjän mielestä tilanteesta hyötyivät ennen kaikkea huumerikolliset.

Oliko keskusrikospoliisi ilmiantaja?

Poliiseihin kohdistunut rikosepäily oli alkanut ilmiannosta. Täyttä varmuutta ilmiantajasta ja motiiveista ei ollut. Mutta jäljet johtivat keskusrikospoliisiin ja siksi epäiltiinkin, että kyse oli kahden poliisiorganisaation välisestä valtataistelusta.

Käräjäoikeuden tuomio oli osin vapauttava

Helsingin käräjäoikeus vapautti vuonna 2010 Aarnion ja Haapalan syytteestä. Lopulta vain kaksi poliisia tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Mutta heidät jätettin rankaisematta, "koska teosta oli kulunut pitkä aika ja epäilystä huumerikoksesta olisi edelleen voitu nostaa syytteet". Kolmas tutkija vapautettiin syytteistä.

Sekavaksi ja asenteelliseksikin moitittu tutkinta sai oman lisävivahteensa, kun Espoon kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi väitti vuonna 2008 Silminnäkijä-ohjelmassa, että poliisi on painostanut häntä ja hän kokee turvallisuutensa olevan uhattuna. Keskusrikospoliisin ja Vantaan huumepoliisin tutkinnasta vastannut Semi siirrettiin syrjään asianosaisena jutun tutkinnasta eikä viitteitä väitetyistä poliisin tekemistä uhkailusta lopultakaan löytynyt.

Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen huumepoliiseihin kohdistunutta tutkintaa kuten tutkinnan pitkittymistä puitiin oikeuskanslerin virastossa ja poliisin ylimmässä johdossa.

"Näitä asioita tullaan käymään rakentavasti läpi, jotta jatkossa osaisimme niitä välttää", vakuutti 2010 poliisipäällikkö Jukka Riikonen Helsingin poliisilaitokselta.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto