Hyppää pääsisältöön

RSOn solistina sellotaiteilija Steven Isserlis

Sellotaiteilija Steven Isserlis soittaa RSOn solistina 21. ja 22.1.2015
Sellotaiteilija Steven Isserlis soittaa RSOn solistina 21. ja 22.1.2015 Kuva: Yle/Laila Kangas sellisti steven isserlis

Englantilainen sellotaiteilija Steven Isserlis soittaa RSOn solistina 21. ja 22.1.2015. Hän soittaa William Waltonin sellokonserton. Steven on vieraillut Suomessa monta kertaa ja soittanut ystävänsä pianotaiteilija Olli Mustosen kanssa kamarikonserteissa ja monien orkesterien solistina. Jukka Rautasalolle hän kertoo, miksi ensimmäisestä Suomen vierailusta oli tulla myös viimeinen.

Katso konsertti 21.1.2015 Helsingin Musiikkitalossa. Watch the Concert at Helsinki Music Centre the 21st of Jan 2015.

Sellotaiteilija Steven Isserlis RSOn sellistin Jukka Rautasalon haastattelussa

Steven Isserlis, olet hyvin tuttu hahmo suomalaiselle yleisölle. Enkö olekin oikeassa?

En voi tietenkään puhua suomalaisen yleisön puolesta, mutta olen toki käynyt täällä useasti. Tämä on tosin vasta toinen kertani juuri tässä konserttisalissa, mutta Suomessa olen käynyt monesti. Enkä pelkästään Helsingissä, vaan esimerkiksi Kokkolassa ja muualla.

Olet soittanut myös kamarimusiikkia monen suomalaisen muusikon kanssa.

Kyllä, erityisesti Olli Mustosen kanssa, joka on yksi parhaista ystävistäni. Ystävystyimme hänen ollessa vain 16-vuotias, ja olemme sen jälkeen tehneet hyvin paljon yhteistyötä.

Entä oletko soittanut Waltonin konserttoa Suomessa aikaisemmin?

Olen itse asiassa, monta monta vuotta sitten. Suomessa taisi olla toinen kerta, kun esitin konserton, mutta sekään ei tapahtunut Helsingissä.

Miten kuvailisit konserttoa? Muistan harjoituksistamme, että puhuit ensimmäisestä osasta hyvin kauniin sanoin. Rakkaudesta!

Enpä muista tarkalleen, mitä sanoin. Konserton on kyllä tarkoitus kertoa Waltonin ja hänen vaimonsa rakkaustarinaa – se on hyvin romanttinen teos. Se on kuin unimaailma ilman vihaa tai tragediaa. Siellä vallitsee vain runous ja luonnollisuus, meren liplatus rantaa vasten ja kuunvalo… Musiikillisesti se kuulostaa ranskalaiselta musiikilta, mutta hengeltään se muistuttaa minua Schumannin musiikista. Siinä on uskomattoman hienoa läsnäoloa.

Teos ei tosin ole kovin tyypillinen ajalleen, 1950-luvulle.

Tiedän, Walton oli vanhanaikainen. Se ei ole sellaista ”postydinvoimamusiikkia”, vaan täynnä rakkautta.

Upeaa. Haluaisin muistuttaa sinua ensimmäisestä kerrasta, jolloin kävit Suomessa. Ensimmäinen asia, jonka kuulin silloin sinusta oli, että olet se hullu englantilainen sellisti, joka soittaa Beatlesia konserteissaan. Miten oli mahdollista, että soitit resitaalissa Beatlesia?

No, miksipä ei! Ne ovat hienoja sävellyksiä. Se oli ensimmäinen konserttini Helsingissä, ja täytyy sanoa, että se kerta melkein karkotti minut täältä loppuelämäkseni. Muistan miten tämä hullu kriitikkonne, Seppo Heikinheimo, loukkaantui syvästi soitettuani Beatlesia kirkossa. Resitaali ei ollut synti vaan kirkossa soittaminen. Soitimme samassa konsertissa Poulencia, joka on myös melko maallista musiikkia. Mutta rakastan Beatlesia! Sellolla soitettuna ne ovat vain kolme pikkukappaletta, jotka siskoni on sovittanut hyvin kauniisti. Niissä on paljon huumoria mutta myös kauneutta, joten Heikinheimon kritiikki ei mielestäni ollut oikein perusteltua.

Soitatko niitä edelleen?

Kyllä vain, välillä. Kiersin Anne Sofie von Otterin kanssa viime vuonna ja lopetimme Beatlesilla, mikä oli valtavan kaunista. Kuuntelen bändiä edellleen, ennen jokaista konserttiani!

Suomennos Elissa Shaw

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.