Hyppää pääsisältöön

Neroksi satunnaisella klikkailulla - Mitä netin älykkyystestit sinusta kertovat?

Kuviopäättelytesti, jota käytetään loogisen päättelykyvyn mittaamiseen.
Erilaiset kuviopäättelytestit ovat älykkyystesteistä tunnetuimpia. Kuviopäättelytesti, jota käytetään loogisen päättelykyvyn mittaamiseen. älykkyystesti älykkyys nettitesti kuviopäättely

“Sain netissä tekemästäni älykkyystestistä hyvän tuloksen. Tarkoittaako se, että olen nero?” Tämä on tuttu otsikko lähes millä tahansa keskustelufoorumilla.

Google-haku rimpsulla “iq test” tuottaa 22 400 000 hakutulosta. Moni tarjotuista nettitesteistä näyttää kuviopäättelymatriiseineen melko samalta, kuin esimerkiksi Suomen Mensan testitilaisuuksissaan käyttämä älykkyystesti. Tehtävät voivat siis olla samoja, tai samantyyppisiä kuin oikeissa testeissä.

Joidenkin nettitestien tarkoitus on vain tuoda verkkosivuille klikkejä ja liikennettä, eikä niiden tulos kerro tekijänsä kyvyistä yhtään mitään. Joskus huippupisteisiin saattaa yltää jopa satunnaisella klikkailulla.

Älyä verrataan aina muihin

Luotettavana pidetyissä yleisen älykkyden testeissä tulos on älykkyysosamäärä. Se tarkoittaa kohtaa, johon testin tekijä asettuisi, jos koko väestö asetettaisiin järjestykseen testitulosten perusteella. Älykkyyden katsotaan jakautuvan tilastollisesti normaalijakauman mukaan, kuten monen muunkin ihmisten ominaisuuden. Sekä erittäin huonoja että erittäin hyviä tuloksia on vähän, ja suurin osa tuloksista asettuu keskiarvon 100 ympärille.

Luotettava älykkyystesti on normitettu teettämällä se riittävän monella ihmisellä ja asettamalla heidän saamansa tulokset järjestykseen. Näin saadaan tietää, millainen tulos on vaikkapa suomalaisten keskuudessa surkea, keskimääräinen tai hyvä. Kovin monessa nettitestissä tätä tuskin on tehty.

Myös luotettavan testin tekotilanne on tarkkaan harkittu ja kontrolloitu. Pienetkin häiriötekijät, jännitys, väsymys, tai motivaation puute voivat vaikuttaa tulokseen. Nettitesteissä tällaisia tekijöitä ei luonnollisestikaan ole otettu huomioon.

“ÄO 200”

Verkossa kiertävät listat huippuälykkäiden ihmisten älykkyysosamääristä ovat vaikuttavia, mutta eivät yksinään vielä anna aihetta kateuteen ja epätoivoon. Kaikki uskovat varmasti, että Stephen Hawking saa testeistä kosmisia tuloksia, mutta jos tahtoo selvittää, paljonko hänelle häviää, täytyy tietää käytetyn testin tyyppi ja keskihajonta. Eri testit käyttävät erilaisia mitta-asteikkoja, eivätkä testeissä saadut älykkyysosamäärät ole suoraan vertailukelpoisia.

Eri testien taustalla käytetty vertailuaineisto voi olla pistemääräjakaumaltaan hyvin vaihteleva. Tuon aineiston keskittymistä keskiarvon ympärille kuvaa keskihajonta. Jonkin testin keskihajonta voi olla vaikkapa 24 ja toisen 16. Suuremman keskihajonnan testissä saatu tulos 148 olisi pienempää keskihajontaa käyttävässä testissä 132.

Minäkuvaa ei kannata netissä tehtyjen älykkyystestien, eikä muidenkaan, perusteella rakentaa, mutta ne ovat hyvää viihdettä. Osa testeistä, kuten Mensan nettitesti, voi jopa antaa vihiä siitä, minkä suuntaista tulosta voi oikeasta testistä odottaa.

Testaa testejä vaikka täällä:

Huikkaa kommentteihin, miten meni? Mistä testitulokset sinun mielestäsi kertovat?

Asiaa älykkyydestä: Jättääkö äly ihmisen? 28.1. Prisma Studiossa Yle TV1:llä klo 20

Lue odotellessasi lisää täältä:

Miehet luulevat älystään liikoja

Nero vai idiootti? - Seitsemän kysymystä älykkyydestä

Olenko tyhmä, jos en pärjää älykkyystestissä?

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede