Hyppää pääsisältöön

Ruoanlaittoa veren maku suussa

Kokkisankarit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo ryntäsivät vuonna 1974 taistoon suomalaisten raudanpuutetta vastaan. Luvassa olikin varsinainen "anemiantorjuntarysäys". Veri on mitä oivallisin ruoka-aine raudan puutteeseen ja makuakin löytyy.

Anemian yleisin syy on raudanpuute. Rautaa tarvitaan veren punasoluissa olevan hemoglobiinin valmistamiseen. Suurin osa elimistön raudasta kuluu veren punasolujen valmistukseen, mutta kaikki ihmisen solut tarvitsevat rautaa. Urheilijoilla ja ruumiillisen työn tekijöillä raudantarve on tosiasia.

Onneksi anemiaa voi ehkäistä helposti verta sisältävällä ruokavaliolla. Verivelli eli "verileipäressu" on hyvä, halpa ja helposti valmistuva tuote, joka pitää sisällään pohjalaista verileipää, maitoa ja suolaa. Hapokas ja vitamiinipitoinen puolukkahillo sopii velliin mausteeksi.

Syödään vaan verta, eri muodoissa!

Veriperunaohukaiset ovat astetta ruokaisampi tuotos. Lettutaikinaan kokit ynnäävät veren lisäksi savusilavaa, perunaa, sipulia, munia, ruisjauhoja, suolaa, valkopippuria ja kaljaa. Kolmella ohukaisella on aikuisen ihmisen päivittäinen raudantarve taattu.

Verivanukasta, eli palttua, aloittaessaan Kolmonen havahtuu siihen, että joku on käynyt muuttamassa reseptitaululle kirjatun veden kaljaksi. Syyllinen löytyy läheltä. Vanamo toteaakin, että jos saisi itse päättää, niin hän korvaisi reseptissä maidonkin kaljalla.

Ohjelman pääosassa on kuitenkin veri eri muodoissaan, jota ylistetään helpoksi ja etenkin erittäin halvaksi raudan lähteeksi. Riittävästi käytettyinä veriruoat myös ehkäisevät esimerkiksi kevätväsymystä.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto